Rony Smolar – Israel-uutisviikko 12.2.2024

Varovaisista odotuksista huolimatta ei Israelin ja Hamasin välille haettu tulitaukosopimus viime viikolla kuitenkaan edennyt, vaikka sitä vauhdittamaan Israeliin saapui Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken. Hänellä oli edessään kaksi ehdotusta tulitaukoneuvottelujen pohjaksi; Israelin aiemmin ehdottama esitys sekä Hamasin juuri ennen Blinkenin saapumista julkistama ehdotus.

Vaikka oli odotettua, ettei kummastakaan ehdotuksesta kovin helposti sopua syntyisi, Yhdysvaltain väliintulon toivottiin kuitenkin pehmentävän syvälle poteroihinsa kaivautuneet Gazan sodan osapuolet. Hamasin tiedettiin asemansa pelastamiseksi hakevan pitkää, kolmessa jaksossa yhteensä neljän ja puolen kuukauden tulitaukoa, puolentoista tuhannen palestiinalaisen vapauttamista Israelin vankiloista sekä israelilaisjoukkojen täydellistä vetäytymistä Gazasta.

Tiedettiin heti, ettei Israel suostuisi tuohon, koska Israelin ehtona oli ainoastaan sotimisen tilapäinen keskeyttäminen, minkä aikana Hamasin tuli vapauttaa kaikki Gazaan sieppaamansa israelilaiset, niin elossa olevat kuin vankeudessa menehtyneet. Alun alkaen panttivangeiksi joutui 240, joista Hamas viime vuoden lopussa vapautti 105. Viime viikolla Israel vahvisti 30:n vangin menehtyneen, kolmen Israelin omien joukkojen tulituksessa.

Vapautettaviksi ehdotettujen palestiinalaisten määrää Israel pitää aivan liian suurena, minkä lisäksi heidän joukossaan olisi pahimpien terroritekojen suorittajia. Israelissa onkin pelätty vapautuvien palaavan terrorismin tielle, kuten aiempien vankienvaihtojen jälkeen oli tapahtunut.

Oman lisänsä Gazan sovitteluyrityksiin toi mukanaan Blinken, kun hän välitti Lähi-idän matkansa edellisen pysähdyspaikan eli Saudi-Arabian terveiset israelilaisille isännilleen, jotka olivat toivoneet kaivatulle rauhankumppanuudelle uutta vauhtia.

Terveiset olivat kuitenkin selkeän viileät: Israelin ja Saudi-Arabian suhteiden normalisointi tapahtuisi vasta Gazan sodan päätyttyä ja sen jälkeen, kun palestiinalaiskysymyksessä olisi syntynyt konkreettisia edellytyksiä kahden valtion ratkaisulle nk:n kuuden päivän sotaa 1967 edeltäneiden rajojen sisälle.

Siis, Gazan tulitauon sekä Israel-Saudi-suhteiden pitkällä tiellä löytyi paljon esteitä, jopa sellaisia, joita supervalta Yhdysvallat ei yksin kykenisi ratkomaan. Siksi Blinkenin vierailun kestäessä israelilaiset neuvottelijat lähtivät yllättäen naapurimaahan Egyptiin tapaamaan siellä olevia Qatarin tulitaukoneuvottelujen sovittelijoita. Sieltä odotettiin mielenkiinnolla tuloksia, kun samanaikaisesti kerrottiin myös Hamasin valtuuskunnan olevan paikalla.

Osapuolten suoriin neuvotteluihin ei kuitenkaan uskottu, sillä Israel oli torjunut Hamasin ehdotuksen tulitauosta ja vankienvaihdosta epärealistisena, minkä lisäksi pääministeri Benjamin Netanjahu ehti julistaa Israelin jatkavan sotaa, kunnes Hamas olisi lyöty. Israelin tiukka suhde Hamasiin on ymmärrettävä, koska terroristijärjestö oli jo vuosia julistanut tavoitteekseen Israelin tuhoamisen ja sen asukkaiden murhaamisen. Sitähän se yritti viime lokakuun 7.

Myös ulkoministeri Blinken piti Hamasin ehdotusta lähes mahdottomana mutta löysi siitä kuitenkin aineksia neuvottelujen käymiseksi. Paljon työtä olisi edessä, totesi Blinken neuvottelujensa alkajaisiksi. Kahden tuloksettoman neuvottelupäivän jälkeen Blinken poistui kuitenkin tyhjin taskuin, joten tulitaukosopimuksen jatkovalmistelut palautuivat pääsovittelijalle Qatarille. Samalla israelilaiset neuvottelijat palasivat Egyptistä.

Blinken oli Israelissa kuitenkin jättänyt Netanjahun hallitukselle presidentti Joe Bidenin tiukat, jopa kiukkuiset terveiset, joiden mukaan Israel oli sodassa käyttänyt liiallista voimaa ja aiheuttanut Gazan siviiliväestölle turhan paljon kärsimystä sekä humanitaarista puutetta, ja siksi tulitaukoon tuli pikimmiten päästä.

Biden oli myös painostanut Netanjahua, jottei Israel etenisi hyökkäyksessään kohti Gazan eteläosaa sijaitsevaa Rafahin rajakaupunkia, missä lähes puolitoista miljoonaa Gazan asukasta on sotaa paossa ja missä humanitaarinen tilanne on hyvin vakava. Israel kuitenkin epäilee Hamasin johdon, mukanaan israelilaiset panttivangit, pyrkivän tunneleita pitkin Egyptin puolelle ja siksi se yrittää katkaista pakotien.

Mutta sen esteenä ei ole vain Bidenin mielipide, vaan myös naapurimaan ja tärkeän rauhankumppanin Egyptin torjuva asenne. Nimittäin Egypti pelkää Gazan pakolaisten vyöryvän Siinain niemimaalle, mitä se vastustaa niin voimaperäisesti, että on uhannut peruuttaa Israelin kanssa solmimansa rauhansopimuksen vuodelta 1979.

Uutistoimistojen mukaan Egypti olisi Gazan vastaisen rajansa turvaamiseksi kahden viimeisen viikon aikana siirtänyt 40 panssarivaunua ja panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja rajan tuntumaan.

Koska Israel haluaa varjella rauhansopimusta, on pääministeri Netanjahu antanut armeijan tehtäväksi suunnitella Rafahin operaatiota edeltävää pakolaisten evakuointia Gazan pohjoisosaan. Asiantuntijat pitävät siihen käytettävää aikaa sekä tarvittavaa turvallisuutta kuitenkin mahdottomana toteuttaa. Operaation on laskettu kestävän enintään kuukauden, jona aikana osa pakolaisista voisi palata entisille asuinsijoilleen.

Mutta kansanvälinen vastustus Rafahin hyökkäystä kohtaan kasvoi viikonvaihteessa niin suureksi, että Israelin oli ilmoitettava, ettei hyökkäykselle ole vielä annettu päivämäärää. Päällimmäisenä syynä tähän on arveltu olevan Egyptin jyrkän kielteinen asenne.

Sitä seurasi kuluneen vuorokauden aikana uutinen, minkä mukaan Israel palasi Egyptiin uudestaan kokoontuneen tulitauosta neuvottelevan työryhmän työskentelyyn, jossa tavoitteena on sopia huomisiltaan mennessä kynnyskysymyksestä eli vankien vaihdosta.

Myös Israelissa on kuulunut vetoomuksia, joissa toivotaan sotimisen keskeytyvän tai ainakin merkittävästi hiljenevän muslimien paastokuukauden Ramadanin alkaessa maaliskuun 10. Siihen mennessä myös tulitaukosopimuksen halutaan syntyvän, muussa tapauksessa asian eteneminen seisahtuu kuukaudeksi, mihin Lähi-idän alati kiristyvässä tilanteessa ei olisi varaa.

Myös Hamas ehti viikonvaihteessa varoittaa Israelia hyökkäämästä Rafahiin, sillä siitä seuraisi ”tuhansia uhreja”, kuten terroristijärjestö varoituksensa esitti. Sitä on pidetty Hamasin aikeena käyttää Gazan siviilejä ihmiskilpinä niin kuin se sodan kestäessä muutenkin on tehnyt.

Mutta Israelin sotakabinetille jäi Blinkenin lähdettyä paljon pureskeltavaa, sillä presidentti Biden oli antanut ymmärtää, että hän on turhautunut uppiniskaisena pitämäänsä Netanjahuun, johon luottamus on pikkuhiljaa hiipumassa. Bidenia ärsyttää myös Israelin hallituksessa muutamien radikaalien ulostulot, joita amerikkalaishallinnon vastaisina ja äärikansallismielisinä myös Netanjahu itse on joutunut vaimentamaan.

Israelin lehdistössä on jopa ehdotettu kahden tulisieluisimman ministerin erottamista ennen tunteita nostattavan Ramadanin alkamista, jotta eivät puheillaan aiheuttaisi maan muslimiväestössä levottomuuksia.

Bidenin ärtymyksen on arveltu johtuvan presidentinvaalien lähestymisestä, kun hän haluaa näyttää äänestäjilleen tuloksia vastineeksi Gazan sodalle antamalleen tuelle. Sen edistämiseksi hän mm odottaa Israelilta uskottavaa suunnitelmaa Hamasin hallinnon korvaamiseksi. Myös palestiinalaiskysymyksessä presidentti Biden edellyttää Israelilta rakentavaa suhtautumista kahden valtion ratkaisuun.

Tilanne Lähi-idässä on selvästi kiristynyt, kun liittolaiset Israel ja Yhdysvallat ovat joutuneet kohtaamaan vihollisia, joiden takana on yksi yhteinen taho eli Iran, joka kouluttaa, aseistaa ja rahoittaa alueen liittolaisiaan. Konfliktin leviämisen vaara onkin tällä hetkellä suuri, kun yhteenotot ovat Gazasta nopeasti levinneet Jemeniin, Libanoniin, Syyriaan ja Irakiin.

Iranin rahallisesta tuesta liittolaisilleen löytyi äskettäin todisteita Gazan tunneliverkostosta, kun israelilaissotilaat löysivät sieltä Hamasin toimiston, mistä ihmiset mitä ilmeisimmin olivat pikaisesti joutuneet pakenemaan. Paikalta paljastui satoja tuhansia dollareita käteisenä, joista osa oli siististi kirjekuorissa. Israelin televisiossa näytettiin mm Hamasin johtajalle Yahya Sinwarille osoitettua kirjekuorta, jonka sisällä oli 20.000 dollaria sekä terveiset Iranista.

Israel arvioi, ettei Sinwar enää johda taisteluja, vaan etsii pakopaikkaa ja siksi Israelissa on viime päivinä pohdiskeltu hänelle annettavasta samanlaisesta tarjouksesta, mikä vuonna 1982 tehtiin Libanonin sodassa Beirutiin piiritetyksi joutuneelle palestiinalaisjohtajalle Jasser Arafatille ja hänen joukoilleen eli vapaata poistumista sota-alueelta muualle. Siihen Arafat tuolloin suostui.

Gazan tunneliverkostossa israelilaisjoukot tekivät myös toisen löydön, kun Hamasin eliittijoukkojen komentaja ja kaksi muuta laskivat sotilaiden edessä antautumisen merkiksi aseensa. Israelin televisio näytti komentajasta kuulusteluvideota, missä hän sanoi päättäneensä olla vastustamatta eteneviä sotilaita ja sen hän kehotti myös muita Hamasin taistelijoita tekemään.

Viime viikon onnistumisiin kuului myös Hamasin viestikeskuksen löytyminen palestiinalaisia avustavan YK-järjestön UNWRA:n päämajan alta. Kuvien perusteella on mahdotonta ymmärtää, että nuo useiden metrien syvyyteen kaivetut avarat ja ilmastoidut tilat elektronisine laitteineen sekä pitkine kaapelivetoineen, jotka oli kytketty yläpuolella olevaan UNWRA:n rakennuksen sähköverkkoon, olisivat jääneet kansainvälisen rahoituksen varassa toimivalta järjestöltä havaitsematta.

Israelin armeijan tiedottajan mukaan rakennuksesta löytyi myös asekätköjä ja dokumentteja, jotka todistivat paikan olleen Hamasin terroristien käytössä. Järjestön pääjohtaja Philippe Lazzarini kuitenkin väitti olleensa asiasta täysin tietämätön.

Monet maat, Suomi mukaan lukien, katkaisivat UNRWA:n rahoituksen sen jälkeen, kun Israel muutama viikko sitten oli syyttänyt järjestön työntekijöitä osallisuudesta Hamasin lokakuiseen hyökkäykseen.

Mutta Israelin uutisviikko ei kuitenkaan päättynyt kovin hyvin, sillä kansainvälinen luottoluokituslaitos Moody´s päätti perjantaina laskea Israelin luottokelpoisuuden A2:sta luokkaan A1. Perusteluksi laitos ilmoitti Hamasia vastaan käytävän sodan ja sen jälkiseuraukset, jotka lähitulevaisuudessa voivat lisätä riskiä heikentää maan toimeenpano- ja lainsäädäntöinstituutioita.

Moody’s alensi myös Israelin luottoluokituksen lähivuosien näkymät negatiivisiksi, kun näköpiirissä on laajemman eskalaation vaara Lähi-idässä.

Israelissa suhtauduttiin tähän päätökseen hyvin vakavasti, jopa niin, että pääministeri Netanjahun sekä maan talousministerin kerrottiin menettäneen yöunensa.

Israel pitää päätöstä vakavana iskuna maan taloudelle mutta myös poliittisena ja geopoliittisena ratkaisuna, mistä sodan päätyttyä päästäisiin pian ylöspäin. ”Taloutemme on vakaalla pohjalla ja kyllä se nopeasti palautuu sodan aiheuttamasta alavireestä, kuten koronakriisin jälkeen tapahtui”, vakuutti huolestunut Netanjahu.

Mutta israelilaiset, jotka muutenkin ovat sodan takia ahtaalla, joutuvat jatkossa kohtaamaan hinta- ja koronnousujen muodossa kallistuvan arjen. Myös valuutan shekelin heikkeneminen tekee ulkomaille matkustamisen kalliimmaksi. ”Kaikki kallistuu!” luki sunnuntain lehtiotsikoissa.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR