Rony Smolar – Israel-uutisviikko 10.8.2020

Kuten muualla maapallolla, niin myös Israelissa uutisoitiin kattavasti ammoniumnitraattia käsittäneen varaston räjähdystä sekä sen valtaisaa tuhovoimaa, kun suuri osa naapurimaan pääkaupunkia näytti atomipommin aiheuttamalta tuhoalueelta.

Räjähdyksessä tiedetään tähän mennessä lähes 200:n ihmisen kuolleen ja yli 5.000:n loukkaantuneen. Lisäksi kymmeniä ihmisiä on kateissa ja noin 300.000 jäänyt kodittomaksi.

Syy Israelin erityiseen kiinnostukseen pommia ja sen aiheuttamia tuhoja kohtaan on kaksijakoinen. Nimittäin Israelin kemianteollisuuden keskittymä sijaitsee maan pohjoisessa satamakaupungissa Haifassa, missä teollisuusalueen läheisyydessä on suuria asutusalueita.

Israelin viranomaiset ovat jo vuosikymmeniä varoittaneet alueella tikittävästä aikapommista, mikä uhkaa yli 300.000 asukkaan kaupunkia. Mutta paikallinen kemianteollisuus ei todellisen painostuksen puuttuessa kuitenkaan ole alistunut vaatimuksiin siirtää toiminnot muualle.

Beirutin räjähdys avasi nyt päättäjien silmät ja Israelissa myös media tarttui voimakkaasti aiheeseen. Pohdiskelun kohteeksi ei joutunut ainoastaan Haifassa muhiva vaara, vaan maassa myös muualla asutuksen läheisyydessä sijaitsevat ja vaarallisiksi luokitellut teollisuuslaitokset.

Myös poliitikot innostuivat säestämään lehdistöä ja mm Benjamin Netanjahun johtaman puolueen kansanedustaja vaati kemianteollisuuden poistumista Haifasta viiden vuoden sisällä, minkä jälkeen alueen maaperä seuraavien viiden vuoden aikana puhdistettaisiin.

Parlamentin Knessetin ympäristövaliokunta aikoo lähiaikoina käsitellä ongelmaa, mihin liittyy koko maan kannalta suuri turvallisuusriski. Nimittäin, Libanonista käsin toimiva iranilaismielinen Hizbollah-järjestö ja sen johtaja Hassan Nasrallah ovat jo vuosia uhanneet iskeä täsmäohjuksilla Haifan teollisuuslaitoksiin, mikä vaarantaisi satojen tuhansien hengen Pohjois-Israelissa.

Nasrallah esitti viimeisimmän uhkauksensa kaksi päivää Beirutin räjähdyksen jälkeen, kun hän ilmoitti räjäyttävänsä samalla räjähteellä koko Israelin.

Israelissa Beirutin räjähdys onkin nyt yhdistetty Hizbollahin uhkauksiin, sillä satamassa vuosia varastoituna ollutta typpeä sisältävää ammoniumnitraattia käytetään lannoitteiden lisäksi myös räjähteiden valmistamiseen.

Israelin tiedustelulähteiden mukaan satama-alue on lähes täysin Libanonin politiikassa vaikuttavan ja maata lähes kuristusotteessa pitävän Hizbollahin valvonnassa, eikä Libanoniin perehtyneen asiantuntijan mukaan satama-alueella tapahdu mitään ilman Hizbollahin mukanaoloa.

Myös Beirutissa sataman varastoon vuosiksi unohtuneen vaarallisen aineen uskotaan ajan myötä muuttuneen Hizbollahin omaisuudeksi, sillä järjestöltä on muualla, mm Lontoossa ja Kyproksella löytynyt salaisia räjähdevarastoja mahdollisesti käytettäviksi terrori-iskuihin.

Kaikesta huolimatta tässä humanitäärisessä tilanteessa pääministeri Netanjahu esitti naapurimaan hallitukselle Israelin surunvalittelun, minkä virallinen Libanon kuitenkin torjui, mutta mistä monet yksityiset siellä kiittelivät.

Myös Tel Avivin suuri kaupungintalo valaistiin näyttävästi setripuukuvioisen Libanonin lipun värein ja muutamat kansalaisjärjestöt ovat aloittaneet varainkeruun libanonilaisten siviilien auttamiseksi.

Myös kansainvälisissä katastrofikohteiden avustustehtävissä usein nähty juutalaisvaltio tarjosi virallisten ja epävirallisten kanavien kautta apuaan ja osaamistaan Libanonille, minkä lisäksi Israelin pohjoiset sairaalat ilmoittivat valmiudestaan vastaanottaa räjähdyksessä loukkaantuneita libanonilaisia.

Jopa joukko arabiaa äidinkielenään puhuvaa israelilaista lääkäriä vetosi Libanonin presidenttiin Michel Aouniin ja Hizbollahin johtoon loukkaantuneiden hoidattamiseksi Israelissa.

Mutta julkisuudessa ei ainakaan vielä ole kerrottu tarjotun avun toteutuneen, vaikka Israel on ilmaissut valmiudestaan sekä YK:n Libanonissa toimiville rauhanturvajoukkojen esikunnalle että Ranskalle. Sijaitsevathan Israelin lähimmät sairaalat alle 100 kilometrin päässä Beirutista ja rajanylityspaikka maiden rajalla Ras al-Naqurassa on rauhanturvajoukkojen valvonnassa.

Mutta Israel ja Libanon ovat virallisesti yhä sotatilassa, minkä lisäksi pieni ja heikko valtio on joutunut kärsimään alueellaan toimivien joukkojen, kuten palestiinalaisten sekä Hizbollahin toimia seuranneista Israelin vastaiskuista.

Entuudestaan eri kriisien repivän Libanonin ennustetaan räjähdyksen seurauksena nyt putoavan polvilleen, mistä ei seuraa rauhallisia aikoja Israelin pohjoisrajoilla.

Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Libanon on vedetty mukaan Lähi-idän moneen alueelliseen konfliktiin, joista moni liittyy myös Israeliin.

Libanon asuttaakin yhteensä kaksi miljoonaa palestiinalaista sekä Syyrian sisällissodan pakolaista, minkä lisäksi maa Hizbollahin takia liittyy Israelin ja Iranin väliseen vihanpitoon.

Mutta Beirutin räjähdyksessä ilmeni nyt viikonloppuna myös sivujuonne, kun kävi ilmi, että uhrien joukossa on Israelin itsenäisyyttä Libanoniin vuonna 1948 paenneita palestiinalaisia ja heidän jälkeläisiään.

Heistä suuri osa oli lähtöisin Israelin pohjoisosista, missä juutalaisvaltioon jääneet sukulaiset ovat eri puolille Pohjois-Israelia nyt avanneet surutaloja, joissa lehtitietojen mukaan ovat käyneet niin arabit kuin juutalaiset.

Pohjoisen naapurimaan tuhoisa räjähdys ei kuitenkaan vienyt kokonaan huomiota poliittisen kädenväännön keskipisteenä olevasta Israelin hallituskriisistä, sillä niin paljon maan poliittinen tilanne israelilaisia huolestuttaa.

Myös monet johtavan hallituspuolueen Likudin kansanedustajat, jopa Netanjahun lähimmät puoluetoverit, ovat varoittaneet hallituskriisin vääjäämättä johtavan uusiin vaaleihin.

Kriisin keskiössä on valtion budjetti, joka elokuun 25. päivään mennessä on määrä tulla hyväksytyksi parlamentissa Knessetissä. Ellei näin tapahdu, hallitus kaatuu ja maahan julistetaan uudet, jo neljännet vaalit vajaan kahden vuoden sisällä.

Kiista koskee lähinnä budjetin kattavuutta, ts. joko vain tämän kuluvan vuoden viimeisten kuukausien ajalle vai myös koko ensi vuodeksi, kuten hallitussopimuksessa on sovittu.

Netanjahu, joka esittää vain lyhytaikaista budjettia, perustelee vaatimustaan maan talouteen sekä ihmisten hyvinvointiin vaikuttavalla koronaviruksen tuomalla epävarmuudella, mikä vaatii kohdennettua budjettia. Hänen varamiehensä ja hallituskumppaninsa, Sinivalkoisen puolueen johtaja Benny Gantz taas vastustaa tynkäbudjettia ja pitää tiukasti kiinni sovitusta kahden vuoden budjetista.

Monet poliitikot, niin oikealta kuin vasemmalta, ovat nyt tulleet esiin vaatimalla valtiontalouteen pitkävaikutteisia ratkaisuja, joita lähes miljoona työtöntä sekä vaikeuksiin joutunutta yrittäjää hallitukselta edellyttää.

Mutta poliittinen peli Israelissa on pokeripeliä parhaimmillaan eikä kortteja haluta paljastaa kuin vasta äärimmäisellä hetkellä. Gantz on kuitenkin ilmoittanut, ettei aikoisi perääntyä, kun taas Netanjahu on keskittynyt tutuksi tulleeseen poliittiseen peliinsä, tällä kertaa houkuttelemalla kansanedustajia muista puolueista loikkaamaan johtamaansa Likud-puolueeseen. Tällä hän tähtää ehdottomaan enemmistöön parlamentissa ja siten omaan jatkoonsa pääministerinä.

Pitkään pääministerinä istunut Netanjahu on kuitenkin viime kuukausina saanut päällensä israelilaisten kiukun ja turhautumisen, mikä näkyy mm mielenosoitusten leviämisenä kautta maan. Myös viikonloppuna oli lukuisia äänekkäitä mielenilmaisuja, joissa Netanjahua vaadittiin eroamaan.

Perusteluiksi on mainittu mm virustorjunnan huonosti johdettua hallintoa ja sitä seurannutta suurtyöttömyyttä sekä korruptiota, mistä Netanjahu on saanut syytteet ja joutunut oikeuteen.

Myös Netanjahun hallituskumppanin, Sinivalkoisen puolueen mitta on täyttymässä, varsinkin kun Netanjahu on omia etuja varjellessaan päättänyt poiketa vaivoin aikaansaadusta hallitussopimuksesta. Siksi puoluejohtaja Gantz ilmoitti vastalauseenaan peruuttaneensa hallituksen eilisen viikkoistunnon.

Riitaisuus voi pahimmillaan johtaa hallituksen kaatumiseen, mikä nykyisen poliittisen ilmapiirin vallitessa ei tulisi kenellekään yllätyksenä.

Hallituksen voi kaataa myös ylihuomenna keskiviikkona parlamentin äänestykseen tuleva aloite, mikä kieltäisi syytteen saaneelta hallituksen muodostamisen.

Onneksi Israelin vaihtelevassa arjessa esiintyy myös jotain myönteistä. Yhtenä esimerkkinä olkoon Jerusalemin itäosassa asuva 9-vuotias arabipoika, jonka vanhemmat olivat tuoneet kaupungin maineikkaaseen Hadassan sairaalaan, kun tajuissaan olevan pojan takaraivossa oli näkynyt vähän verta ja hän oli vanhempiensa mukaan vaikuttanut hieman väsähtäneeltä mutta tajuissaan.

Niin vanhempien kuin lääkäreiden yllätykseksi, sairaalassa tehty tietokonetomografia paljasti luodin löytyneen pojan aivoista, mikä pisti vauhtia hoitohenkilökuntaan. Heihin kuulunut aivokirurgi hälytettiin perjantai-illan sapattipöydästään työpaikalle ja pian leikkaus oli täydessä käynnissä.

Sen aikana ilmeni, että luoti oli tunkeutunut pojan kallon läpi ja asettunut aivokudokseen kuitenkaan vahingoittamatta itse aivoja. Taidolla suoritettu vaikea leikkaus onnistui ja viikkoa myöhemmin poika oli hyvää vauhtia toipumassa.

Israelin poliisi ryhtyi tutkimaan luodin alkuperää ja löysi todennäköisimpänä syynä harhaluotia, mikä oli ammuttu runsas viikko sitten vietetyn muslimipyhän Id al-Adhan aikana. Tällöin on viranomaisten kielloista huolimatta ollut tapana ilon merkiksi ampua ilmaan.

Ja lopuksi: Kuten hyvin tiedämme, niin Israel on täynnä historiaa ja siksi maa näyttäytyy suurelta arkeologiselta kaivaukselta. Mutta israelilaiset arkeologit ja asiantuntijat jatkavat tärkeätä työtään kaivaessaan esiin uusia ja arvokkaita löytöjä Raamatusta ja historiasta oppimaamme tueksi.

Viimeisin on Pohjois-Israelissa, tšerkessien asuttamasta Kfar Kaman kylästä, Taaborin vuoren läheltä, mistä löytyi Bysantin aikaisen kirkon rauniot.

Arkeologit ovat arvioineet vajaan 500 neliön kokoisen kirkon iäksi noin 1300 vuotta. Paikalta on löytynyt mm kirkon seinillä ja lattialla käytettyjä koristeellisia ja värikkäitä mosaiikkilaattoja sekä kivestä tehty pyhien esineiden säilytysrasia, jotka kaikki ovat säilyneet suhteellisen hyväkuntoisina.

Kreikkalaiskatolisen kirkon pää Israelissa, piispa Youssef Matta on käynyt toteamassa löytöpaikan ja vaikuttui näkemästään.

Nyt tehtyjen löytöjen kerrotaan innostaneen arkeologeja jatkamaan kaivauksia, joiden tarkoituksena on kartoittaa kristityn asutuksen laajuutta Pohjois-Israelissa.

Kfar Kama on toinen kahdesta tšerkessien asuttamista kylistä Pohjois-Israelissa. Tšerkessit ovat kaukasialaista alkuperää oleva islamin uskoinen kansa, jonka jäseniä sai ottomaani-Turkin hallinnon aikana luvan asettua nyky-Israelin alueelle.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR