Rony Smolar – Israel-uutisviikko 10.2.2025

Israel-uutisviikkoa hallitsi Gazaan sovitun kuusi viikkoa kestävän tulitauon ensimmäisen vaiheen eteneminen sekä siihen liittyvien israelilaisten panttivankien sekä palestiinalaisvankien vaiheittainen vapauttaminen. Sen lisäksi uutiskuvissa on näytetty 300.000:n Gazan pakolaisen paluun asuinsijoilleen alueen pohjoisosaan, minkä lisäksi Israel avasi haavoittuneille ja sairaille Rafahin rajanylityspaikan Egyptin sairaaloihin. Myös humanitaariset avustuskuljetukset ovat Israelin valvonnassa noudattaneet vähintään 600:n rekkakuorman päivävauhtia.

Mutta päähuomio oli viime viikolla Washingtonissa ja siellä Valkoisessa talossa, mistä käsin sen uusi isäntä presidentti Donald Trump näytti astuneen Lähi-idän ongelmalliselle näyttämölle. Hänen edeltäjästään presidentti Joe Bidenista poikenneet lennokkaat avaukset alueen tulevaisuudesta nähtiin tasoittaneen tietä ensimmäiselle valtiovieraalleen ja lähimmälle liittolaiselleen pääministeri Benjamin Netanjahulle, joka koko viime viikon kävi keskusteluja Washingtonissa. Niitä hän jo ennen matkaansa ehti kuvata historiallisiksi, mitkä samalla toisivat muutoksia koko Lähi-itään.

Koska Israel ei yksin kykenisi ratkomaan tai läpiviemään kaikkia edessä odottavia suunnitelmia, vetoapua toivottiin Yhdysvalloilta ja sen uudelta presidentiltä. Eikä kestänyt kauankaan, kun Trump asettui Lähi-idän ongelmakaruselliin, jolle Gazan sodan päättäminen oli antanut alkuvauhdin.

Israelin ja Yhdysvaltojen yhteisenä näkemyksenä on, että sota jää kesken eikä ongelmallinen alue rauhoittuisi, eikä siitä muodostuisi demilitarisoitua aluetta, jos vihollisena säilyvän Hamasin sallitaan jäädä hallitsemaan Gazaa. Lisäksi alueen tulevaisuudesta vallitsi yhteneväisiä näkemyksiä.

Nimittäin lähtökohtana keskusteluille Valkoisessa talossa oli presidentti Trumpin painava sana, mikä edellytti sotimisen pikaista päättymistä sekä kaikkien israelilaisten panttivankien vapauttamista Gazasta. Presidentti Trump oli lisäksi painottanut, ettei sota Gazassa ole amerikkalaisten sota, vaan osapuolten on keskenään sovittava rauhasta. Vaikka Trump aluksi kuunteli Lähi-idän lähimpää liittolaistaan, näyttää hänellä olevan oma etenemisjärjestyksensä, mikä tuoreimpien ulostulojen perusteella myötäilee Netanjahun näkemyksiä rauhan ehdoista sekä Gazan tulevasta hallinnosta, jossa Hamasille ei suoda mitään osaa.

Netanjahu oli valmistellut matkaansa pienessä piirissä yhdessä lähimpien poliittisten liittolaistensa sekä neuvonantajiensa kanssa antaen hyvin vähän tietoa hallituksen turvallisuuskabinetille. Se ehti herättää pelkoa, että hän Trumpin edessä sitoutuisi myönnytyksiin, jotka saattaisivat kaataa hänen äärioikeistoon nojaavan hallituksensa.

Mutta presidentti Trump ehti lähettää erikoislähettiläänsä Steve Witkoffin Lähi-itään tunnustelemaan alueen ilmapiiriä tilanteessa, missä Gazaan julistettu tulitauko oli toistaiseksi hyvin pitänyt ja osapuolet olivat noudattaneet vankien ja panttivankien vapauttamissopimusta. Lisäksi Yhdysvallat oli väliintulollaan onnistunut jatkamaan kolmella viikolla katkolla ollutta etelä-Libanoniin aikaansaatua tilapäistä aselepoa Israelin ja iranilaismielisten Hizbollahin joukkojen välillä.

Pysyäkseen tapahtumien sekä alueella vallitsevien mielipiteiden tasalla Trump halusi erityisesti kuulla kahta läheistä liittolaistaan Israelia ja Saudi-Arabiaa, joiden johtoa Witkoff kävi tapaamassa. Hänen ensimmäisessä matkakohteessaan Saudi-Arabiassa kiinnostus liittyi kuningaskunnalta toivottuun valmiuteen liittyä Trumpin edellisellä presidenttikaudella käynnistämään nk. Abraham-sopimukseen eli Israelin ja muutamien arabimaiden väliseen rauhanprosessiin.

Mediatietojen mukaan valmiutta kyllä oli, mutta siihen liittyi ehto palestiinalaiskysymyksen ratkaisemisesta kahden rinnakkaisen valtion, siis Israelin ja itsenäisen Palestiinan periaatteen mukaisesti. Tätä kuningaskunnassa todellista valtaa käyttävä kruununprinssi Mohammed bin Salman on vankkumattomasti kannattanut.

Nyt on kuitenkin arvailtu, voisiko toivottua rauhakumppanuutta edistää sillä, että Israel tai lähemmin sanottuna Netanjahu ja hänen oikeistohallituksensa luopuisivat tavoitteestaan liittää kolmen miljoonan palestiinalaisen asuttama Jordanjoen länsiranta Israeliin. Asiasta on hallituksen ulkopuolella kyllä keskusteltu, vaikka kansallismieliset tahot ovat vastakkaista mieltä ja pyrkineet saattamaan presidentti Trumpin korviin vaatimuksensa, että tuon alueen nimi tulisi kansainvälisesti virallistaa Raamatun mukaisesti Juudeaksi ja Samareaksi.

Myös muut ajankohtaiset aiheet, päällimmäisenä Iranin ydinase sekä maan Lähi-idässä terroria ja rauhattomuutta levittävä politiikka puhuttivat Steve Witkoffia Israelissa, missä hän kävi ennestään tuntemansa Netanjahun kanssa kaksi suorasanaiseksi kuvattua keskustelua. Niiden lisäksi hän tapasi hallituksen jättämisellä uhanneita kapinoivia ministereitä, jotka Hamasin lyömiseksi olivat edellyttäneet paluuta sotatoimiin kesken tulitaukosopimusta.

Witkoff kuuli myös Gazasta vapautettuja panttivankeja sekä vankeudessa yhä olevien omaisia ennen kuin kävi Gazan puolella tutustumassa Hamasin kaivamaan maanalaiseen tunneliverkostoon. Samalla hän näki, minne Gazaan ohjatut kansainväliset avustusrahat olivat vuosien varrella menneet ja pani merkille Gazan maisemassa näkyvät sodan laajat tuhot.

Presidentti Trump reagoi pian Witkoffin välittämään kuvaukseen Gazan sodan vaikutuksista Lähi-itään kutsumalla luokseen Netanjahun jälkeen myös Israelin naapurit, tällä viikolla Jordanian kuninkaan Abdullahin ja ensi viikolla Egyptin presidentin Abdel al-Sisin. Molemmat maat ovat Yhdysvaltojen liittolaisia, jotka elävät rauhantilassa Israelin kanssa ja siksi nauttivat Yhdysvaltojen suurta talous- ja sotilasapua.

Näitä vieraita odottaa kuitenkin Trumpin suunnittelema Gazan sodan loppunäytös, mitä hän viime päivinä on julkisesti maailmalle esitellyt. Se hämmensi jopa Israelin äärioikeistoa, mikä näkee Trumpin nyt vastanneen heidän radikaalimpiin toiveajattaluihinsa. Myös vieraana ollut Netanjahu näytti saaneen matkaltaan enemmän kuin oli uskaltanut edes uneksia.

Nimittäin amerikkalaispresidentin aluksi käytännöllisenä ratkaisuna esittämä ehdotus jälleenrakentamista edellyttävän Gazan tilapäisestä tyhjentämisestä raivaustöiden ajaksi asukkaista muuttuikin muutamassa päivässä maapallolla tyrmistystä herättäneeksi utopiaksi.

Pääministeri Netanjahu vierellään Trump esitti kuohuttaneen suunnitelmansa, minkä mukaan Yhdysvallat voisi ottaa sodan runteleman Gazan kaistaleen pitkäaikaisesti haltuunsa ja tekisi hänen mukaansa siellä ”todellista työtä”, ts. poistaisi räjähtämättömät pommit, raivaisi tuhotut rakennukset ja rakentaisi alueen uudelleen, ”jotta siellä talous saataisiin kukoistamaan”.

– Kehittäisimme aluetta, rakentaisimme asukkaille uusia asuntoja ja loisimme uusia työpaikkoja. Siitä tulee todella upeaa, Lähi-idän Riviera, kun kaikki rakastavat ajatusta, totesi lähinnä kiinteistö- ja sijoitusmogulilta kuulostanut amerikkalaispresidentti.

Trump ei kuitenkaan kertonut keitä alueen asukkaat tuolla kunnostetulla alueella sitten olisivat, sillä hän oli edellisenä päivänä ehdottanut Gazan palestiinalaisasukkaiden siirtämistä jopa pysyvästi naapurimaihin, kuten Egyptiin ja Jordaniaan, koska he Trumpin mukaan ovat eläneet Gazassa ”kurjaa elämää ja siksi lähtisivät mielellään”.

”Heillä ei olisi muuta mahdollisuutta kuin lähteä, sillä Lähi-itä ei voi palata entiseen, tai muuten historia toistaa itseään”, totesi Trump. Lehdistötilaisuudessa Trumpin vieressä tyynenä pysytellyt Netanjahu totesi omana mielipiteenään lyhyesti, että Yhdysvaltain presidentin ajatuksiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Egypti, Jordania, Länsirannan palestiinalaishallinto sekä Gazaa hallitseva Hamas tyrmäsivät suoralta kädeltä Trumpin ehdotuksen väestön pakkosiirrosta. Myös kansainvälisen arvosteluryöpyn myötä viiden arabimaan ulkoministerit sekä palestiinalaishallinnon ulkoasioista vastaava lähettivät yhteisen kirjelmän ulkoministeri Marco Rubiolle, missä he palestiinalaiskysymyksen ratkaisemiseksi kehottivat Yhdysvaltoja mieluummin tukemaan kahden valtion ratkaisua kuin Gazan tyhjentämistä.

Rubio kiirehti rauhoittamaan arabijohtajia toteamalla presidenttinsä lausunnon olleen vain keskustelunavaus Gazan tulevaisuudesta, minkä lisäksi hän sanoi tekevänsä myöhemmin tällä viikolla ensimmäisen virkamatkansa Lähi-itään.

Trump sai ulostuloillaan kahden arabiliittolaisen Jordanian ja Egyptin kuitenkin hermostumaan, mikä pikaisesti johti puhelinneuvotteluihin sekä kutsuun Valkoiseen taloon. Palestiinalaiskysymys on arka aihe erityisesti Jordanialle, jonka kahdentoista miljoonan väestöstä suurimman osan muodostavat palestiinalaiset, eikä kuningaskunnan herkkä väestökysymys siten salli lisää palestiinalaisasukkaita. Jo nyt Israelissa kuuluu ääniä, ettei uutta palestiinalaisvaltiota tarvita, koska Lähi-idässä on jo ennestään palestiinalaisvaltio eli Jordania.

Mutta hätäkokousta Egyptin Kairoon suunnitellut Arabiliitto pidätteli toistaiseksi Trumpin arvostelemista samalla kun hän itse myöntyi lehdistölle toteamaan, ettei kiirehtisi Gazan suunnitelmassaan. ”Katsotaan, mitä tapahtuu”, Trump totesi salaperäisesti.

Siis, kuluneen viikon uutiset Valkoisesta talosta hallitsivat Israelin uutistapahtumia, vaikka aina herkkä panttivankien vapautuminen Gazasta on viime viikkoina ollut iso uutinen. Viimeksi lauantaina vapautui kolme langanlaihoiksi näännytettyä heikkokuntoista israelilaista miestä. Kun Israelin pettymykseksi Gazaan siepattu äiti ja hänen kaksi aivan pientä lastaan eivät tähän mennessä ole olleet vapautettujen joukossa, vahvistui viranomaisten epäilys, etteivät he ole selvinneet 16:n kuukauden vankeudestaan.

Vapautetut ovat kertoneet, että aikuisiin käytettiin fyysistä ja psyykkistä painostusta ja uhkailua, minkä lisäksi osa vangeista oli välillä pidetty vuorokausia eristyksissä maanalaisissa häkeissä ilman ruokaa. Tiedossa on myös ollut, että lääkitystä sekä hoitoa tarvitsevat sairaat ja vanhukset ovat saattaneet siellä menehtyä.

Panttivankien kohtaloa myötäeläviä israelilaisia huolestuttaa nyt suuresti presidentti Trumpin julkisuuteen lausumat suunnitelmat, joiden seurauksena Hamas saattaa poiketa tulitaukosopimuksen ehdoista. Hamas on tammikuun 19. päivänä solmitun sopimuksen mukaisesti tähän mennessä vapauttanut sovituista 33:sta panttivangista 21. Loput on määrä vapautua vaiheittain maaliskuun loppuun mennessä, jolloin sopimuksen ensimmäisen vaiheen on määrä päättyä. Tuolloin myös Israel on vapauttanut vankiloistaan 1900 palestiinalaisvankia, joukossa elinkautista istuvia murhaajia.

Toisen sopimusvaiheen toteutumista pidetään Israelissa ongelmallisena, sillä siinä tulee siirtyä tilapäisestä tulitauosta pysyvään, jolloin loput 60 panttivankia vaihdetaan 1800:een palestiinalaisvankiin. Silloin myös Israelin tulee lopullisesti vetäytyä Hamasin hallintaan jäämästä Gazasta. Sopimuksen kolmas ja viimeinen vaihe käsittää Gazan jälleenrakentamista.

Vähemmälle uutishuomiolle ovat jääneet aseleporikkomukset etelä-Libanonissa, minne Hizbollahin joukot pyrkivät, Libanonin armeijan valvonnasta huolimatta, soluttautumaan ja piilottamaan Syyrian puolelta salakuljetettua iranilaisaseistusta. Nyt jännitetään, mitä tuolla alueella tapahtuu sen jälkeen, kun aselepo helmikuun kahdeksantenatoista on katkolla.

Myös Jordanjoen länsirannan pohjoisosa on liekeissä Israelin jatkaessa sotilasoperaatiotaan Jeninin kaupungissa toimivia radikaaleja palestiinalaisjoukkoja vastaan. Alueella on käyty kovia yhteenottoja ja Israel on jopa joutunut turvautumaan siellä ilmavoimiinsa.

Ja talvisena sääuutisena voin kertoa Israelin pohjoisosien viime päivinä peittyneen maisemaa muuttaneeseen valkoiseen lumivaippaan.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.