Rony Smolar – Israel-uutisviikko 1.2.2021

Monet kiihkeässä tahdissa etenevät päivänpoliittiset seikat eivät ole kyenneet syrjäyttämään koronaviruksen aiheuttamia monia huolia Israelissa, missä joukkorokotusten vaikutukset eivät ainakaan vielä näy tautitilastoissa. Päinvastoin, ne kertovat korutonta kieltä. Vuorokauden tartuttavuuden ollessa yhä 7000:ssa koronaan menehtyneitä on jo yli 4500, ja tänä vuonna tautiin kuolleiden määrä on kiihtynyt, niin että tammikuussa menehtyi 1400 ihmistä, ja pelkästään viime viikolla heitä oli yli 400. Sen lisäksi sairaaloiden teho-osastot ovat täyttyneet viimeistä vuodepaikkaa myöden ja hoitohenkilökunnat ovat hyvin uupuneita.

Tämä siitäkin huolimatta, että lähes kolme miljoonaa on saanut ensimmäisen rokotteen ja yli puolet on saanut molemmat tarvittavat rokotukset.

Viruslingoiksi osoittautuneet arabitaajamat sekä ortodoksijuutalaisten asuttamat kaupunginosat ovat saaneet seurakseen myös ne lähes 70.000 israelilaista matkailijaa, jotka loppusyksyn neljän kuukauden aikana matkustivat täpötäysillä lennoilla tuoreen rauhankumppanimaan Arabiemiraattien Dubaihin.

Tiivis yhdessäolo samoissa hotelleissa sekä paikallisilla kiertoajeluilla ovat osoittautuneet todellisiksi viruslingoiksi, jotka tilastoissa ovat olleet kohtalokkaita sadoille. Jopa eräs Israelin virustorjunnan johtava lääkäri kohdisti moitteensa lähes holtittomasti käyttäytyneisiin matkailijoihin, toteamalla, että kahden viikon matka Dubaihin tappoi enemmän ihmisiä kuin 70 vuotta vallinnut sotatila Arabiemiraattien kanssa.

Kevyeksi mutta osuvaksi piikiksi tarkoitettu vertaus suututti Emiraattien ulkoministeriön, joka edellytti Israelilta selitystä. Lääkäri itse totesi jälkeenpäin sanomisensa olleen huonosti valittu vitsi eikä se heijastanut maan viranomaisten käsitystä.

Totuus oli kuitenkin se, etteivät Israelin viranomaiset diplomaattisiin syihin vedoten syksyllä pyrkineet estämään matkustushaluisia kansalaisiaan vierailemasta uudessa ja houkuttelevassa matkakohteessa, missä heidät toivotettiin avosylin tervetulleiksi. Palatessaan he toisiltaan tartunnan saaneina sitten levittivät virusta ympäriinsä.

Tilastot viime vuodelta paljastavat myös yhteiskunnan hauraimpien joutuneen koronahyökkäysten kohteiksi. Heitä ovat ne Israelissa elävät natsi-Saksan toteuttamasta kansanmurhasta eli holokaustista selvinneet, joiden omia kärsimyksiä sekä kuuden miljoonan uskontoverin kohtaloita muistettiin vainojen uhrien muistopäivänä viime viikolla.

Koronavuosi oli näille vanhuksille kohtalokas, sillä yli 5000:sta tartunnan saaneesta vajaa tuhat menehtyi.

Tilastojen mukaan Israelissa elää näinä päivinä noin 180.000 holokaustista selvinnyttä, mutta korkea ikä sekä heikentyvä terveydentila karsii heistä vuosittain lähes 20.000 ja luonnollisesta on, että määrä seuraavina vuosina kasvaa, kun kaikki ovat yli 75-vuotiaita heikkoja.

Mutta Israelissa poliittinen kalenteri muistuttaa parlamenttivaalien lähestymisestä maaliskuun 23. päivänä. Myös monet koronanvastaiset viranomaistoimet on väitetty liittyvän juuri vaaleihin. Erityisesti poliittisesta tulevaisuudestaan vaaleissa kamppailevan pääministeri Benjamin Netanjahun väitetään käyttävän virukseen liittyviä toimia hyväkseen, liittyivät ne sitten rokotteiden pikaisena hankkimisena, läsnäolona avainhenkilöiden rokotustilaisuuksissa tai määräysten tiukentamisena tai niiden helpottamisena. Näin kenellekään ei Israelissa jää epäselväksi, että kaiken takana on Netanjahu eivätkä terveysviranomaiset.

Netanjahulla riittää aikaa myös kampanjointiin ja taikahatustaan hänellä tuntuu löytyvän yhä uusia avauksia. Sen lisäksi, että hän on jatkanut vierailujaan arabi- ja beduiiniyhteisöissä, niin viimeisimpänä näyttää olevan Marokon kuninkaalle Mohammed VI:lle lähetetty pikainen vierailukutsu. Kuningas ei kuulemma kutsun ajankohdasta vaalien kynnyksellä ole kovin innostunut, minkä lisäksi hänen kerrotaan vaatineen samalla matkalla vierailumahdollisuutta presidentti Mahmud Abbasin luokse Ramallahiin, Jordanjoen länsirannalla sijaitsevaan palestiinalaisten hallintokaupunkiin.

Israelissa asuu suuri marokkolaislähtöinen väestönosa, jolle tuoreimman rauhankumppanin hallitsijan vierailu kohentaisi Netanjahun omia vaaliasemia. Pääministerin kanslia onkin ollut suoraan yhteydessä Marokon kuningashuoneeseen ohittaen diplomaattisen käytännön mukaisen Israelin ulkoministeriön, jota johtaa Netanjahun poliittiseksi kilpailijaksi tiedetty ministeri. Tämän takia Marokon kuninkaan on väitetty varovan joutumasta Israelin vaalien pelinappulaksi.

Netanjahu itse suunnittelee vielä vaaleja ennen lähiviikoiksi korkean profiilin vierailua Persianlahdelle, Emiraatteihin tai Bahrainiin.

Israelin lehdistö muistutti juuri viime viikolla, että oli kulunut 72 vuotta maan ensimmäisistä parlamenttivaaleista. Ne oli alun alkaen määrä pitää viisi kuukautta maan itsenäistymisen jälkeen eli lokakuussa 1948, mutta pitkä, yhdeksän kuukautta jatkunut verinen itsenäisyyssota lykkäsi niitä. Lehdistö nosti asian esille viime viikolla, kun nyt tulossa olevat vaalit ovat maan historian 24:net ja kahden vuoden sisällä jo neljännet.

Mutta ensimmäisistä vaaleista muistuttamiseen liittyi myös sarkasmia, sillä ensimmäisten vaalien tuloksena kootussa kolmen puolueen koalitiohallituksessa oli 12 ministerinsalkkua, kun taas nykyisessä kahdeksan puolueen hätätilahallituksessa ministereitä on kokonaista 35.

Israelissa katse on myös muualla kuin vaaleissa, pääasiassa Yhdysvaltain uudessa hallinnossa, jonka tekemisiä ja sanomisia tarkkaillaan ja kuunnellaan vuorokauden ympäri. Ensimmäisen täyden työviikon jälkeen Israelissa pantiin merkille, että presidentti Joe Biden oli käyttänyt aikaa olemalla yhteydessä valtionjohtajiin muualle, kuten Englantiin, Saksaan ja Venäjälle, mutta lähin liittolainen Israel on toistaiseksi saanut odottaa. Israelissa tämä on tulkittu osoituksena, minne Biden aikoo ulkopoliittisen painopisteensä asettaa.

Mutta se ei ole estänyt viime päivien tiivistä yhteydenpitoa Israelin ja Bidenin hallinnon välillä. Ulkoministeri Gabi Ashkenazi on keskustellut virkaveljensä Anthony Blinkenin kanssa, Israelin asevoimien ylin johto on neuvotellut vierailulle saapuneen Yhdysvaltojen asevoimien keskusjohdon komentajan, kenraali Kenneth McKenzien kanssa ja puolustusministeri Benny Gantz oli yhteydessä vastanimitettyyn virkaveljeensä Lloyd Austiniin.

Kaikissa neuvotteluissa käsiteltiin Iranin muodostamaa uhkaa, Lähi-idän vakautta sekä alueen rauhankehityksen tulevaisuutta. Yhteydenpitojen aikana amerikkalaiset jättikokoiset B-52 pommikoneet ilmestyivät jälleen Lähi-idän ylle, mikä tulkittiin varoituksena Iranille sekä rauhoitteluna Israelille.

Musiikkia Israelin korville oli myös Yhdysvaltojen uudeksi YK-suurlähettilääksi nimitetyn Linda Thomas-Greenfieldin lausunto, kun hän vakuutti seisovansa Israelin rinnalla sekä puolustavansa maailmanjärjestössä usein epäoikeudenmukaista kohtelua saanutta juutalaisvaltiota. Samalla hän vakuutti presidentti Bidenin hallinnon tekevän kaikkensa estääkseen Irania saamasta ydinaseen.

Myös muualla Lähi-idässä tarkkaillaan Yhdysvaltojen uuden hallinnon ensi askeleita. Alku ei näyttäydy lupaavalta, sillä alkajaisiksi Biden päätti jäädyttää edeltäjänsä sopimat kymmenien miljardien asekaupat Saudi Arabian, Arabiemiraattien ja Bahrainin kanssa. Päätöstä pidetään kuitenkin tilapäisenä, kun tapana on ollut, että uusi hallinto ottaa tarkasteluun edeltäjänsä tekemät viimeisimmät sopimukset.

Mutta myös Yhdysvallat haluaa kuulla Lähi-idän mielipiteitä Iranista ja maan muodostamasta sotilaallisesta uhasta. Israelin asenne on tunnetusti jyrkän kielteinen, mitä maan armeijan komentaja kenraali Avi Kochavi muutama päivä sitten poikkeuksellisen tiukassa kannanotossaan painotti. Jopa Israelissa hänen pitämäänsä puhetta arvosteltiin vakavana sapelinkalistuksena, varsinkin, kun sen sisällöstä ei oltu sovittu pääministerin eikä puolustusministerin kanssa.

Pelättävissä on, ettei Washingtonissa haluta jatkossa kuunnella Israelin jyrkän kielteistä mielipidettä, kuten kävi Obaman hallinnon kanssa, kun se lopulta päätyi Iranin kanssa sopimukseen, mitä se ei sitten noudattanut.

Bidenin uskotaan kuitenkin kuuntelevan Israelia ja sen tuoreita rauhankumppaneita Persianlahdella, missä maat ovat enimmäkseen samassa rintamassa Iranin aikeita vastaan.

Jännitteet Lähi-idässä eivät johdu pelkästään Iranista tai terrorijärjestöjen toiminnasta, vaan myös sopimatta jääneiden rajojen luvattomasta ylittämisestä, mistä viimeksi on syytetty laiduntavaa karjaa. Näin on vastikään käynyt Israelin Libanonin vastaisella pohjoisrajalla, Hermon vuoren juurella, missä maiden rajanveto ei ole merkitty maastoon. Maat ovat Israelin itsenäistymisestä lähtien muodollisesti yhä sotatilassa, ja kiistaa aiheuttaneen maarajan lisäksi erimielisyyttä on myös merirajasta.

YK:n sotilastarkkailijat pitävät silmällä aseistettujen ryhmien varalta maarajan arimpia kohtia, mutta huomiotta oli runsas viikko sitten jäänyt rajalla laiduntamassa olleen pienen karjalauman rajaloukkaus, minkä seurauksena naudat joutuivat israelilaisen partion haltuun, tosin ei lautaselle. Mutta katkeroituneen libanonilaisen karjanomistajan mukaan naudat ovat ilman välikohtauksia voineet vuosikymmeniä laiduntaa rajan tuntumassa. Alueella on kuitenkin ollut aseellisten rajaloukkauksia ja siksi Israelin maatutkat reagoivat herkästi.

Vakavamman kiistan estämiseksi naudat palautettiin lopulta rauhanturvaajien väliintulolla lyhyeltä naapurivierailulta.

Mutta huonommin kävi jokin aika sitten rajan tuntumassa olevalle libanonilaiselle kanalan omistajalle, joka menetti muutaman kanan raja-aidan alta Israelin puolelle. Niistä ei ole kuulunut eikä näkynyt jälkeäkään.

Ja lopuksi vähän vakavampaa: Valtioiden korruptioindeksiä vuosittain mittaava kansainvälinen järjestö CPI on julkaissut Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n 180:stä jäsenvaltiosta viimeisimmän paremmuusjärjestyksen.

Siinä kärjessä, eli vähiten korruptoituneet, ovat Tanska, Uusi Seelanti ja Suomi, joita seuraavat Singapore, Ruotsi ja Sveitsi.

Sen jälkeen, kun Israelin sijoitus kolmena vuotena peräkkäin oli laskenut, maa on nyt kahdesti juuttunut sijalle 35, mistä Israelissa on huolestuttu. Ongelma on tiedostettu ja myös paikannettu. Hallituksen toimissa ilmenevä läpinäkyvyyden puute on erityisesti viime vuonna koronan tuomien ongelmien mukana johtanut väestön tuntemaan luottamuspulaan sekä yhteistyön puutteeseen.

CPI:n Israelin paikallisjärjestön puheenjohtajan, tuomari emerita Nili Aradin mielestä Israel joutui viime vuonna kokemaan demokratian perusperiaatteiden loukkauksia, puolueettoman oikeusjärjestelmän kohtuutonta arvostelua, lehdistöön kohdistunutta vihan lietsontaa sekä poliittisiin johtajiin liittyneitä rikosepäilyjä.

Tuomari Arad arvioi, ettei alkanut vuosi lupaa kovin hyvää koronaviruksen yhä jyllätessä ja maan poliittisen epävakauden viedessä äänestäjät kahden vuoden sisällä jo neljännen kerran vaaliuurnille.

”Toivokaamme, että hallitus ja viranomaiset ottavat tilastotiedoista oppia ja kohentaisivat hallinnon läpinäkyvyyttä ja vahvistaisivat sekä puolustaisivat maan demokraattisia arvoja. Näillä toimin Israelin sijoitus paranee tulevina vuosina”, vakuuttaa korruptiosta huolestunut tuomari.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR