Rony Smolar – Israel-uutisviikko 1.11.2021

Kesäkuussa muodostettu Naftali Bennettin johtama Israelin hallitus on viime aikoina yhä enenevässä määrin kietonut arjen politiikkansa suurvaltasuhteiden, kuten lähimmän liittolaisen Yhdysvaltojen mutta myös Kiinan ja Venäjän ympärille. Niin paljon ovat nuo maat nyt tulleet osaksi erilaista diplomaattista päätöksentekoa Israelissa.

Se, että Yhdysvallat liittyy tähän, on lähes itsestäänselvyys, kun maat ovat hyvin läheisiä ja maiden yhteydenpito ylimmällä tasolla sekä hallitusten välillä on lähes rutiininomaista.

Mutta Israel näyttää nyt olevan ajautumassa melkoiseen kädenvääntöön presidentti Joe Bidenin kanssa kolmesta ajankohtaisesta syystä, jotka viittaavat kuherruskauden kummankin maan tuoreiden hallintojen välillä olevan nyt päättymässä. Nimittäin aikaisemmin kertomani amerikkalaiskonsulaatin avaaminen Jerusalemiin palvelemaan palestiinalaisia törmäsi heti alkuunsa Israelin hallituksen vastustukseen ja nyt myös Yhdysvaltain Senaatin republikaanit ovat ottaneet kielteisen asenteeseen.

Vaikka Yhdysvaltain ulkoasioinhallinto myöntääkin Israelilla olevan isäntämaana oikeus vaalia itsemääräämisoikeuttaan Jerusalemissa ja näin estää konsulaatin avaamisen, niin Israelin torjuvan asenteen pelätään vaikuttavan maiden suhteisiin. Biden oli vaalikampanjassaan luvannut avata tuon konsulaatin, minkä lisäksi hän on suhtautunut hyvin kielteisesti Israelin laajentumispolitiikkaan Jordanjoen länsirannalla. Myös tuo on nyt tullut uudelleen ajankohtaiseksi, kun hallitus päätti 3000 asunnon rakentamisesta Länsirannalle.

Amerikkalaishallinnon sekä myös EU:n mielestä juutalaisväestön lisääminen tuolle kiistellylle alueelle estää kahden valtion ratkaisuun pääsemisen Israelin ja palestiinalaisten välillä.

Kansainvälinen vastustus oli Israelilla jo entuudestaan tiedossa mutta alueella asuntotarve on perheiden kasvaessa ollut suuri. Sen lisäksi nykyisessä hauraassa hallituksessa istuu kansallismielisiä ministereitä, jotka tukevat tuota asutuspolitiikkaa.

Israelissa lehdistössä on viime päivinä kuitenkin muistutettu, ettei jokainen näkemysero liittolaisten ja ystävien kesken välttämättä merkitse kriisiä, vaan että osapuolilla voi olla myös erilaiset alueelliset intressit ja lähestymistavat.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kävi Länsirannan asutuspolitiikasta kuitenkin tiukan puhelinkeskustelun puolustusministeri Benny Gantzin kanssa, minkä lisäksi Israel sai 12:lta EU-maalta kuulla yhteisen vaatimuksen rakennussuunnitelmien peruuttamiseksi. Näiden maiden joukossa oli Suomi.

Israelia nuhdeltiin myös siitä, että se oli juuri aikaisemmin julistanut kuusi palestiinalaista kansalaisjärjestöä terroristijärjestön peitejärjestöiksi. Israel oli nimittäin näyttänyt toteen, että järjestöt ovat jo vuosia kanavoineet saamiaan avustuksia Palestiinan vapautuksen kansanrintama-nimiselle terrorijärjestölle.

Israelin kannalta Yhdysvaltain suhteissa tapahtuva viileneminen tulee kuitenkin huonoon ajankohtaan, sillä Iran ilmoitti viime viikolla suostuvansa aloittamaan uudelleen ydinsopimustaan koskevat neuvottelut myöhemmin marraskuussa. Juuri tätä ilmoitusta presidentti Biden oli odottanut.

Tuossa neuvottelupöydässä Iranin kanssa ovat YK:n Turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenmaan lisäksi Saksa ja EU.

Mutta Iranin salassa etenevän ydinohjelman paljastanut Israel kuitenkin pelkää Bidenin saattavan sinisilmäisyydessään luottaa liiaksi Iranin johdon vakuutteluihin, että maan ydinohjelma palvelee ainoastaan siviili- ja tutkimuskäyttöä. Kuitenkin kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkastajilta on estetty sopimuksen mukainen pääsy maan tutkimuslaitoksiin.

Israel näkee Iranin ydinaseuhan todellisena vaarana olemassaololleen mutta todennäköisesti jää tarkkailemaan tulevien neuvottelujen tuloksia ennen kuin päättää omista toimistaan. Israelhan on jo monella suulla uhannut toimia sotilaallisesti jopa yksin, ellei kansainvälinen yhteisö kykene pysäyttämään Iranin salaiset aikeet.

Yllättävää kyllä, vaikka Yhdysvallat on Israelin läheisin kumppani, niin konsulaattiasiassa sekä siirtokuntien rakentamisessa Israel on avoimesti asettunut vastustamaan pitkäaikaista tukijaansa.

Sitä vastoin Israel joutui vastikään maailmannäyttämöllä vaikutusvaltaansa kasvattaneen Kiinan edessä kiusallisesti nöyrtymään, kun kaupalliset ja diplomaattiset edut painoivat moraaliarvoja enemmän. Se tiesi, että Israelin oli luovuttava maapallolla vähemmistökansojen asemaa puoltavasta perinteisestä politiikastaan.

Tuohon tilanteeseen Israel joutui viime viikolla YK:ssa, kun siellä käsiteltiin muslimivähemmistöisten uiguurien asemaa Kiinassa. Vastoin kuin monet läntiset maat, Israel jätti tuomitsematta Kiinan ihmisoikeuksia polkevaa politiikkaa, jonka kohteeksi 13 miljoonainen uiguurien vähemmistökansa on maassa joutunut.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Kiinan viranomaiset ovat sulkeneet satojatuhansia uiguureja leireille, joita Kiinan hallitus kutsuu uudelleenkoulutusleireiksi, vaikka ne tosiasiassa toimivat rangaistus- ja pakkotyölaitoksina.

Asia on holokaustissa pakkotyön ja keskitysleirit kokeneen juutalaiskansan ja siten Israelille erittäin vaikea, joten hallituksen edustajan oli lähes häpeillen myönnettävä päätöksen takana olleen useita Israelille tärkeitä etuja, jotka uiguurien tapauksessa painoivat vaakakupissa vähemmistöjen etuja enemmän.

Pääministeri Bennettin palattua viikko sitten vierailultaan presidentti Vladimir Putinin luota Israel joutui pian ahtaaseen rakoon myös Venäjän suhteen. Nimittäin hyvin sujuneesta vierailusta on nyt käynyt ilmi, että Putin oli onnistunut taivuttamaan Israelin hyväksymään venäläisvalmisteisen koronarokotteen Sputnik 5:n ottaneet matkailijat maahansa.

Nimittäin Israel on tänään avannut maansa kaikille rokotuksen saaneille tai koronaa todistettavasti sairastaneille matkailijoille, minkä yhteydessä hyväksyttävien rokotteiden luettelossa oli hieman yllättäen myös tuo venäläisvalmisteinen. Tosin se sallitaan maahan saapuvien matkailijoiden osalta marraskuun 15. päivästä lähtien. Maahantulon yhteydessä nämä matkailijat joutuvat vielä erilliseen testiin.

Matkailun täydellisellä avaamisella Israel ottaa kuitenkin tietoisen riskin, kun koronapandemia on korkean rokotekattavuuden ansiosta nyt saatu paremmin hallintaan, minkä lisäksi pian aloitetaan myös 5-11-vuotiaiden rokottaminen. Samalla matkailumaana tunnettu Israel haluaa vihdoin palata uudelleen avautuville markkinoille.

Israelissa nähdään matkailijoiden saaman venäläisrokotteen hyväksymisen kompromissina, sillä sukulaismatkailu oli koronan puhkeamista ennen maiden välillä hyvin vilkasta ja patoutuneita vierailuja haluttiin nyt purkaa.

Israelissa on kuitenkin todettu Venäjän käyttävän Sputnik-rokotettaan diplomatian välineenä ja erityisesti Israelissa se on nyt tulkittu tunnustukseksi amerikkalaisvalmisteisten rokotteiden, kuten Pfeizerin ja Modernan hallitsemilla markkinoilla.

Mutta voidakseen vaalia omia turvallisuusetuja Lähi-idässä ja erityisesti naapurimaassa Syyriassa Israel tarvitsee juuri tällaista yhteistyötä Venäjän ja erityisesti presidentti Putinin kanssa, joka on osoittanut ymmärtävänsä Israelin alueellisia huolia.

Se osoitettiin pian Bennettin Venäjältä kotiinpaluun jälkeen, kun israelilaiset hävittäjäkoneet hyökkäsivät iranilaiskohteisiin Syyriassa, missä ilmatilaa valvoo venäläinen ohjuspuolustusjärjestelmä. Israel toisti iskunsa toissapäivänä lauantaina, jolloin kohteeksi valikoitui iranilaismielisen libanonilaisjärjestön Syyriassa oleva asevarikko.

Rauhallisiin uutisiin kuuluu pääministeri Bennettin osallistuminen eilen Skotlannin Glasgow´ssa alkaneeseen ilmastokokoukseen, minkä yhteydessä hän tapaa useita valtionjohtajia, joiden kanssa hänellä on mahdollisuus keskustella myös muista kuin ilmastoasioista.

Mutta Bennettin osallistuminen kielii myös muusta kuin diplomatiasta. Nimittäin sen uskotaan osoittavan, että Israel vihdoin ottaa ilmastonmuutokset vakavasti, mitä se ei viime vuosina ole tehnyt. Se näkyy mm juuri julkaistussa valtiontalouden tarkastajan raportista, mikä kertoo Israelin kuuluvan niihin harvoihin teollisuusmaihin, jotka eivät juurikaan ole varautuneet ilmastomuutoksiin ja niiden tuomiin moniin ongelmiin.

Raportista ilmenee lisäksi, ettei Israel ole täysin noudattanut vuonna 1996 tekemiään päätöksiä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Mutta ympäristöaktivistien mukanaolo Bennettin tuoreessa hallituksessa näyttää nyt tuovan selvän suunnanmuutoksen, minkä pääministeri itse ilmaisi: Hallitus aikoisi jatkossa suhtautua ilmastonmuutokseen kansallisena turvallisuuskysymyksenä asettaen tavoitteeksi, että Israel on vuoteen 2050 mennessä hiilineutraali. Se edellyttää Israelilta paljon panostusta innovaatioon sekä uusiutuvaan energiaan, vakuutti Bennett.

Israelilaisten arjessa melko vähän näkynyt suhtautuminen ilmastokysymyksiin sai heti uutta potkua, kun toistakymmentä tuhatta marssi perjantaina ilmaston puolesta Tel Avivissa. Glasgow´n ilmastokokouksen kynnykselle ajoitetusta marssista muodostuikin Israelin suurin ilmastoon liittyvä kokoontuminen. Siinä vaadittiin viranomaisilta julistusten sijasta kunnianhimoisia ja välittömiä tekoja, mitä aktiivit tästä lähtien sitoutuivat valvomaan.

Koronan hellittämä talouselämä on lähtenyt Israelissa lupaavasti liikkeelle, jopa niin, että eri aloille tarvittavista koulutetuista alkaa olla pulaa. Se koetaan niin Israelin siviilitaloudessa kuin maan puolustusvoimissa. Siksi hallitus on muuttanut uskonto-opistoissa eli jeshivoissa opiskelevien ortodoksimiesten kutsuntaikää. Tämä oli kirjattu myös uuden hallituksen ohjelmaan, kun uskontopuolueet eivät enää ole hallituksessa valvomassa ortodoksille aiemmin myönnettyjä etuisuuksia.

Siinä missä armeijan kutsunnat yleensä koskevat 18-vuotiaita, niin jeshiva-opiskelijoita se koskee porrastetusti aluksi 21-vuotiaina nousten vuosittain siten, että kolmen vuoden päästä se koskee 23-vuotiaita.

Muusta kutsuntaikäisestä väestöstä poikkeavan järjestelyn tarkoituksena on ohjata ortodoksimiehet nopeammin opiskelujen jälkeen vapaille työmarkkinoille, myös armeijaan, yleensä lähes loppuelämän kestävien jeshiva-opiskelujen sijasta. Näin heitä halutaan tuottavaksi työvoimaksi, mikä samalla laskee valtion heille tähän asti maksamia sosiaaliavustuksia.

Ja lopuksi hieman kevyempää: Adam Fox-niminen amerikkalainen jääkiekkoilija on Pohjois-Amerikan NHL-liigan alkaessa palkittu parhaimpana puolustajana arvostetulla James Norrisin nimeä kantavalla pokaalilla. 23-vuotias Fox edustaa New York Rangers-seuraa ja on liigan harvoja juutalaisia pelaajia. Heitä kerrotaan 1950-luvulla olleen useita kymmeniä. Uutisessa muistutetaan, että vuoden 2019 pelaajavarauksissa Jack Hughes sai New Jersey Devils-seuraan ensimmäisenä juutalaisena pelaajana varausnumero ykkösen.

Myös naiskauneus mahtuu vielä tähän viikkoraporttiin, kun Israelissa kerrottiin Miss Universum-kauneuskilpailun järjestämisestä tänä vuonna Punaisenmeren rantakaupungissa Eilatissa. Seitsemännenkymmenennen kerran järjestettävä juhlakilpailu käydään joulukuun puolivälissä, ja meitä suomalaisia siitä muistuttaa, että ensimmäiseksi maailmankaikkeuden kauneimmaksi valittiin Armi Kuusela vuonna 1952.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR