Rony Smolar – Israel-uutisviikko 1.1.2024

Gazassa ja Israelissa käytävä sota on joulupyhän ja vuoden vaihtumisen kuluessa jatkunut jo kolme kuukautta, mikä toista vuotta kestänyttä Israelin itsenäisyyssotaa lukuun ottamatta on pisin ja todennäköisesti maan nykyhistorian käymistä sodista vaikein. Myös sodan käynnistänyt terroristijärjestön Hamasin yllätyshyökkäys lokakuun 7. päivänä Gazasta Israelin raja-alueen kyliin ja kibbutseihin oli raakuudeltaan poikkeuksellinen. Hyökkääjiltä löydetyt videotallenteet sekä yli 1200:n viattoman ihmisen surma osoittavat hyökkäyksen olleen pahin juutalaisiin kohdistunut veriteko sitten natsi-Saksan toteuttaman kansanmurhan holokaustin.

Hyökkäyksen yllätyksellisyys on ollut melkoinen isku sotilaallisesti vahvan Israelin itsetunnolle, mikä näkyy nyt Hamasin vastaisena rajuna hyökkäyksenä, kun tavoitteena on puhdistaa Gazan alue siellä toimivista radikaaleista terroristijärjestöistä. Samalla Israelin todetaan viestittävän, ettei se enää jatkossa suvaitsisi rajoillaan vihamielistä toimintaa.

Hamasin suorittama yllätyshyökkäys on myös vaatinut itsetutkistelua, kun taistelujen edetessä ja kiinniotettujen kuulusteluista on yhä enemmän paljastunut tietoa Israelin sotilastiedustelulta salassa valmistellusta iskusta. Myös koko Israelin yhteiskunnalla on ollut vaikeata niellä sitä tosiseikkaa, että hyökkäykseen pitkään ja hyvin valmistautunut vihollinen kykeni perusteellisesti yllättämään alati valmiustilassa olleen Lähi-idän sotilasmahdin.

Oppia olisi pitänyt ottaa puoli vuosisataa aikaisemmin juutalaisten suurimpana pyhäpäivänä eli Jom Kippurin sovituspäivänä syttyneestä sodasta, jolloin arabiarmeijat yllättivät valmistautumattoman Israelin ja olivat hyvää matkaa etenemässä kohti maan keskiosia.

Myös nyt tapahtunut hyökkäys oli pyhäpäivänä eli Lehtimajajuhlan viimeisen päivän varhaisena aamuna, mikä samanaikaisesti oli sabatin lepopäivä. Siksi tuota päivää on alettu kansanomaisesti kutsua ”mustaksi sabatiksi”.

Paljon israelilaisuhreja vaatinut Jom Kippurin sota johti aikoinaan vuosia kestäneisiin tutkimuksiin, minkä seurauksena monet poliitikot ja korkeat upseerit leimautuivat syyllisiksi ja menettivät niin asemansa kuin maineensa.

Vaikka tämä sota on yhä kesken, tiedetään jo nyt, että julkiselle pyykinpesulle löytyy aihetta. Sitä on jo peräänkuulutettu, vaikka sen aika koittaa vasta sodan päätyttyä. Sitä ovat vaatineet erityisesti ne, jotka julkisesti ovat jo ilmoittaneet ottavansa sotaan johtavat tapahtumat vastuulleen.

Mutta tilintekoon uskotaan menevän vielä aikaa, sillä Israel arvioi tarvitsevansa sotilaalliseen voittoon kaksi-kolme kuukautta, ellei Gazaan rakentamansa tunneliverkostoa hyväksi käyttävä Hamas sitä ennen luhistu tai antaudu. Hamas taistelee kuitenkin vielä sitkeästi, minkä lisäksi sen ulkomailla oleva johto on torjunut monet tulitaukoesitykset, joihin Israel olisi Hamasin panttivankeina olevien vapauttamista vastaan valmis. Mutta ilman Hamasin täydellistä lyömistä Israel ei kuitenkaan lopettaisi sotaa.

Egyptin johdolla käydyt tulitaukotunnustelut ovat viime päivinä saaneet tukea presidentti Joe Bidenilta sekä Qatarin emiiriltä sheikki Al Thanilta. Kummallakin on vaikutusvaltaa sodan osapuoliin ja viimeisten tietojen mukaan varovainen toivon kipinä on syttynyt, kun Hamasin kerrotaan jonkin verran liikahtaneen kohti sopimusta ja myös Israelissa hätätilahallitus on ollut koolla.

Tulitauon saavuttamista on vauhdittanut myös YK:n Turvallisuusneuvostossa juuri ennen joulua syntynyt päätöslauselma, jossa vaadittiin kaikkia osapuolia sallimaan humanitaarisen avun esteetön ja turvallinen pääsy Gazaan. Päätöslauselmassa vaadittiin samalla ”luomaan olosuhteet vihollisuuksien pysyvälle lopettamiselle”, mutta taistelujen välitöntä lopettamista siinä ei vaadittu. Siten Israelin sotatoimia tukeva Yhdysvallat saattoi asettua päätöslauselman taakse.

Yhdysvallat pitää kuitenkin silmällä Israelin sotatoimien vaikutuksia Gazan siviiliväestöön muistuttamalla humanitaarisen avun perillepääsemisestä. Siksi ulkoministeri Antony Blinken palaa myöhemmin tällä viikolla Israeliin ottaakseen jälleen paikkansa Israelin sotakabinetin kokouspöydässä.

Israelissa tulitaukoa ovat humanitaarisista syistä vaatineet myös Hamasin vankeina yhä olevien omaiset, joiden mielestä viranomaiset eivät ole tehneet tarpeeksi kolme kuukautta kurjissa oloissa eristyksissä olevien vapauttamiseksi. Asiansa puolesta omaiset ovat saaneet paljon mediajulkisuutta, minkä lisäksi armeijan pääesikunnan edessä Tel Avivissa osoitetaan asiasta jatkuvasti mieltä.

Vaikka armeijalla on israelilaisten täysi tuki, tiedossa kuitenkin on, että taistelujen pitkittyminen vaarantaa 129:n israelilaisen vangin kohtalon. Heidän joukossaan tiedetään olevan 10 kuukauden ikäinen lapsi, 86-vuotias vanhus ja useita lääkkeitä ja hoitoa tarvitsevia.

Israel maksaa pitkittyneestä sodasta kalliin hinnan, kun kaatuneiden määrä lähentelee kahta sataa. Se johtuu mm taistelujen siirtymisestä Gazan tiheästi asutuille alueille. Ahtaalla ja välillä nopeasti etenevällä rintamalla sotilaita on todettu kaatuneen myös oman tulen seurauksena. Se kertoo olosuhteista mutta myös alituisessa vaarana olemisesta, kun alueen raunioissa väijyvä ja sitkeästi taisteleva vihollinen on viritellyt pommiansojaan. Sen lisäksi sotilaat ovat joutuneet kohtaamaan hyvin naamioituneesta tunneliverkostosta jopa hydraulisella hissillä maan pinnalle yllättäen nousseita Hamasin asemiehiä.

Armeija on koko kolmen kuukauden ajan paljolti keskittynyt Hamasin betonilla ja teräksellä vahvennetun tunneliverkoston löytämiseen ja tuhoamiseen. Työ on edennyt hitaasti mutta Israel on samalla löytänyt Hamasin tunneleissa varastoimaa aseistusta, mikä määrältään on yllättänyt. Samalla aseita ja ammuksia on löytynyt piilotettuina erityisesti siviilikohteisiin, kuten lasten päiväkoteihin, kouluihin, asuntoihin vaatteiden joukkoon sekä terveysasemilta näyttäviin tiloihin. Jopa käsikranaatteja oli piilotettu pehmoleluihin sekä lasten polkuautoihin.

Israelille on samalla avautunut Gazaan päätyneen salakuljetustoiminnan koko kuva. Mm maansiirtokoneet, tunnelien porauslaitteet, aseiden ja pommien valmistukseen tarvittavat työstökoneet ja räjähdysaineet sekä teräkset, ym, ym. pitivät kaikki olla Gazalta kiellettyjä sekä sopimuksen mukaisesti Egyptin ja Israelin tarkassa rajavalvonnassa. Ja siitä huolimatta niitä löytyi. Myös tämä vaatii vielä rajanaapureiden keskinäistä selvitystä.

Tiedot tunneliverkostosta sekä asekätköistä ovat pääasiassa saatu israelilaisjoukkojen ottamien vankien kuulusteluista. Heistä kokonaisvaltaisimman kuvan Hamasin käyttämistä siviilikohteista antoi toissaviikolla Gazan pohjoisosan sairaalan johtaja, jonka kuulustelusta osa näytettiin Israelin televisiouutisissa.

Rauhallisesti ja asiallisesti esiintynyt Hamasissa everstiluutnantin asemassa ollut kuulusteltava kertoi sairaalan henkilökunnan olleen Hamasin jäseniä ja siten sairaala oli sotalaitos, missä sijaitsi myös järjestön toimistoja ja yhdessä vaiheessa siellä oli pidetty myös Israelista siepattuja panttivankeja.

Sairaalan valtauksen yhteydessä israelilaisjoukkojen kerrotaan pidättäneen satakunta Hamasin ja muiden Israeliin hyökänneiden terrorisolujen jäsentä sekä löytäneen sieltä suuria asekätköjä ja tärkeitä asiapapereita. Mutta Hamasin johtajan Yahya Siwarin uskotaan itse edelleen piilottelevan maanalaisessa bunkkerissaan. Israel, jolla on kokemuksia Sinwarin hyvästä tilannevainusta, metsästää häntä kuumeisesti, sillä hänen eliminoimisensa lasketaan romahduttavan Hamasin hallinnon Gazassa.

Mutta Hamasin tulevaisuus ei tappion koittaessa ehkä sittenkään ole sinetöity, sillä vastikään on käynyt ilmi, että terrorijärjestöltä on löytynyt satojen miljoonien arvoista kansainvälistä sijoitustoimintaa, jonka olemassaolo paljastui amerikkalaislähteiden mukaan Israelille ja Yhdysvalloille jo viisi vuotta sitten. Kun siihen ei tuolloin kuitenkaan puututtu, Hamas saattoi hyvinkin jatkaa terroritoimintaansa Israelia vastaan, mikä sitten huipentui lokakuun 7. päivän iskuun.

Afrikassa ja Lähi-idässä rahantekokoneeksi kuvatun toiminnan keskus oli lehtitietojen mukaan Turkissa, missä presidentti Erdoganin väitetään olleen toiminnan suojelija. Ei siis ihme, että Erdogan on Hamasin nyt jouduttua ahtaalle julkisesti käyttänyt pääministeri Netanjahua kohtaan valtionpäämiehelle sopimatonta kieltä. Tapaus oli niin räikeä, että presidentti Isaac Herzog lähetti virkaveljelleen kärkevän vastalauseen. Huomioitavaa on, että Turkki on vuosien kuluessa ailahtelevasti ylläpitänyt diplomaattisuhteitaan Israelin kanssa.

Israel ei tunnu löytävän rauhaa rajoillaan eikä edes etäämpänä, minkä puki sanoiksi puolustusministeri Yoav Gallant tuoreessa haastattelussaan, kun hän totesi Israelin joutuneen samanaikaisesti puolustautumaan seitsemää eri vihollista vastaan. Hänen mukaansa niitä ovat Gaza, Libanon, Syyria, Jordanjoen länsiranta, Irak, Jemen sekä Iran.

Gazan lisäksi niistä ajankohtaisin löytyy pohjoisen naapurin Libanonin puolelta, mistä iranilaismieliset Hizbollahin joukot ovat kiihdyttäneet iskujaan Israelin pohjoisosiin. Tilannetta ei kuitenkaan vielä voi siellä kuvata sodaksi, vaikka Israelin ilmavoimat ovat liittyneet tykistön mukana vastaiskuihin. Samalla on jäänyt paljastamatta, olisiko Hizbollah sittenkin onnistunut kaivamaan tuhottujen tilalle uusia Israelin rajaa alittavia hyökkäystunneleita käytettäviksi sopivan hetken tullen.

Mutta Israelin huomio on nyt myös kiinnittynyt Jordanjoen länsirannalta Israelin naapurilähiöihin kantautuviin porausääniin, mitä ei vielä ole kyetty paikantamaan. Gazan esimerkin mukaisesti pelättävissä kuitenkin on uudenlainen uhka, mikä läheisyytensä takia vaarantaisi monen israelilaiskaupungin arjen. Siksi israelilaiset ovat lisääntyvässä määrin hankkineet aseenkantolupia ja aseita.

Yleistilanteen pelätään muutenkin pahenevan, kun viikko sitten uutisoitiin Syyriassa olevan Iranin asevoimien korkean edustajan kenraali Razi Mousavin joutuneen ilmaiskun uhriksi. Koska syyttävä sormi osoittaa Israeliin, lisää se alueella laajemman yhteenoton vaaroja, kun Iranilla ei ole ollut tapana jättää tällaiset iskut kostamatta. Uhkauksia onkin jo kuulunut.

Sisäisistä ja ulkoisista paineista huolimatta israelilaisia ohjaa edelleen sodan alussa löytynyt ja hyvin säilynyt yhteishenki sekä yhdessä tekemisen meininki. Se näyttäytyy mm illan televisiolähetyksissä, missä rintamalla kuvatut videot kertovat sankaritarinoista ja näyttävät sotilaiden toverihenkeä, kuten toistensa tukemista sekä yhdessä suoriutumista. Sen lisäksi ihmiset keräävät ja toimittavat rintamalla yhtäjaksoisesti pitkään olleille sotilaille mm kotiruokaa, alusvaatteita ja hygieniatarvikkeita. Jopa vapaaehtoisia partureita on muutaman vuorokauden kotilomalle lähteviä Gazan rajalla vastassa.

Joka yhteydessä sotilaiden on muistutettu olevan sankareita ja kaatuneita on surtu yhdessä omaisten kanssa, kun sodan seurauksena Israelissa on nyt lukuisia nuoria leskiä sekä suuri määrä orpoja.

—–

Hyvät Israelin uutisviikon lukijat; haluan toivottaa teille hyvää ja onnellista alkanutta uutta vuotta.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR