Jerusalemin Pyhän haudan kirkosta löytyi jäänteitä keisari Konstantinuksen valtakaudelta.
Alustavat kaivaukset päällystekivien restaurointihanketta varten toivat esiin muinaisen rakennustyömaan, joka ajoittuu Rooman keisari Konstantinuksen aikakaudelle.
Työtä johtanut professori Francesca Romana Stasolla ilmoitti löydöstä yleisölle.
”Louhoksen kivikerrokset on löydetty”, Stasolla sanoi lehdistötiedotteessa. ”Konstantinuksen rakennustyömaan toimien ensisijaisena edellytyksenä oli tällaisten korkeuserojen epätasaisuuksien silloittaminen, jotta saatiin aikaan yhtenäinen ja homogeeninen suunnitelma kirkon ja sen lisärakennusten rakenteiden rakentamista varten.”
Romana kertoi, että ryhmä analysoi Konstantinuksen ajan muinaisen rakennuskompleksin rakennustapoja ja kaivoi esiin mosaiikkilaattoja, jotka olivat todennäköisesti peräisin lattianpäällysteistä.
Ryhmän löytö vahvistaa perimätiedon, jonka mukaan pyhä kirkko rakennettiin kivilouhoksen päälle, joka hallitsi aluetta ensimmäiselle vuosisadalle eaa. asti eli yli 2 000 vuotta sitten. Tämän aikakauden jäljet ovat yhä näkyvissä vanhimmissa kappeleissa, jotka sijaitsevat nykyisen kirkkorakenteen alapuolella.
Keisari Konstantinus teki kristinuskosta Pyhän Rooman valtakunnan hallitsevan uskonnon. Vuonna 326 jKr. Konstantinus määräsi kirkon rakentamisen entisen keisari Hadrianuksen Jupiterin temppelin päälle Kapitolinkukkulalle. Hadrianuksen juutalaisvastainen politiikka ulottui myös Jerusalemiin, jonne hän pyrki perustamaan roomalaisen siirtokunnan ja nimeämään Jerusalemin temppelin mukaan uudelleen ”Aelia Capitolinaksi”.