Israel-uutisviikko 25.11.2019

Israelin kulunut uutisviikko oli täynnä poliittista ja diplomaattista draamaa, mihin myös turvallisuuden uhkakuvat liittyvät.

Viikon alussa, kun israelilaiset miettivät pitkään lukkiutuneina olleita hallitustunnusteluja ja viikon puolivälissä odottanutta hallituksen muodostamiselle annetun takarajan umpeutumista, niin pian tuli uutta mietittävää.

Nimittäin, rakettisodan juuri tauottua Gazan rajalla Syyriassa toimivat iranilaisjoukot ja niiden liittolaiset laukaisivat tiistaina aamuyön tunteina raketteja kohti Israelin pohjoisosia, missä asukkaat heräsivät hälytyssireenien ulvontaan. Israelin ilmatorjunta onnistui kuitenkin torjumaan lähestyneet raketit, mutta Iranin katsottiin kuitenkin ottaneen ratkaisevan askeleen kohti Israelin sotilaallista haastamista.

Siksi Israelin ilmavoimat vastasivat melkoisella voimalla useisiin kohteisiin Syyriassa ja aivan pääkaupungin Damaskoksen liepeillä, missä Israelin sotilastiedustelu oli paikantanut iranilaismielisten asemia. Iskujen seurauksena ase- ja ammusvarastojen räjähtelyt valaisivat sarastaneen aamun taivaan. Iskuissa kerrottiin lähes 30 saaneen surmansa.

Israelista ilmoitettiin välittömästi, että ne, jotka uhkaavat Israelia, joutuvat itse maksamaan siitä kalliisti.

Välikohtaus muistutti israelilaisia Iranin kasvavasta uhasta, mihin Israelin armeija on viime aikoina panostanut lisäämällä joukkoja ja aseistusta pohjoisessa. Yllättävää Israelin vastaiskussa oli kuitenkin se, että Syyriassa ilmatilaa valvova Venäjä, jonka kanssa Israel sovitusti koordinoi hyökkäyksensä, tällä kertaa arvosteli voimakkaasti Israelin toimia. Sitä ei aikaisemmin ole tapahtunut, ei ainakaan julkisesti, ja Venäjän ulkoministeriöstä kuulunut poikkeuksellisen kova reaktio sai Israelin johdon varovaiseksi.

Ennestään on ollut tiedossa maiden sotilasesikuntien välinen hyvä yhteistyö Syyriassa, eikä politiikan uskota olevan muuttumassa, sillä presidentti Vladimir Putinin odotetaan vierailevan tammikuussa Israelissa.

Hetkellisen helpotuksen jännityksen ja uutispommien täyttämään viikkoon toi liittolaisen Yhdysvaltojen muuttunut näkemys siitä, etteivät Israelin Jordanjoen länsirannalle rakentamat siirtokunnat ole kansainvälisen lain vastaisia.

Tuon ilmoituksen kertoi julkisuuteen ulkoministeri Mike Pompeo, joka totesi, ettei kansainvälinen laki ole kyennyt estämään israelilaisten siviilien asuttamisen siirtokuntiin eikä se liioin ole edistänyt rauhaa palestiinalaisten kanssa.

Pompeo kuitenkin painotti, ettei Yhdysvaltojen ilmoitus välttämättä tarkoita siirtokuntien tunnustamista laillisiksi, ja siksi hän lisäsi, ettei presidentti Trumpin hallinto välttämättä näytä vihreätä valoa lisäsiirtokunnille.

Yhdysvallat oli tähän asti noudattanut vuonna 1978 tekemäänsä linjausta, minkä mukaan palestiinalaisalueille pystytetyt siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.

Israel miehitti Länsirannan kuuden päivän sodassa kesällä 1967 ja on siitä lähtien perustanut alueelle useita siirtokuntia siitä huolimatta, että toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1949 solmittu Geneven sopimus kieltää voittajavaltiota siirtämästä siviileitään miehitetyille alueille.

Israel katsoo kuitenkin Länsirannan olevan Raamatun aikaista israelilaisten asuttamaa Juudeaa ja Samareaa.

Palestiinalaiset tuomitsivat välittömästi Yhdysvaltojen kannan ja presidentti Mahmud Abbasin kansliasta todettiin, ettei ”Yhdysvalloille ole annettu valtuuksia peruuttaa kansainvälisen oikeuden kannanottoja, eikä sillä ole oikeutta antaa laillisuutta yhdellekään Israelin siirtokunnalle”.

EU toisti tuoreeltaan palestiinalaisia puoltavan kantansa, minkä mukaan kaikki siirtokunnat tulisi lakkauttaa.

Israelissa ulkoministeri Pompeon ilmoitusta kuitenkin pidettiin presidentti Donald Trumpin uusimpana lahjana Israelille, mistä lehtiotsikot julistivat: Raamattu on sittenkin oikeassa!

Tätä ennen kaksi vuotta sitten Trumpin hallinto oli poikennut Yhdysvaltojen politiikasta tunnustamalla Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Puoli vuotta myöhemmin Yhdysvallat siirsi lähetystönsä Tel Avivista Jerusalemiin ja viime keväänä presidentti Trump ilmoitti maansa tunnustavan sodassa Syyrialta vallatun Golanin ylänköalueen kuuluvan Israelille.

Pian Yhdysvalloista tulleen myönteisen uutisen jälkeen Israelin täytti ennenkokematon poliittinen draama.

Hallitustunnusteluja vetänyt Sininen ja valkoinen-puolueen johtaja Benny Gantz joutui määräajan umpeutuessa ilmoittamaan maan presidentille, ettei hallituksen muodostamiselle löytynyt edellytyksiä.

Sen seurauksena presidentti joutui lain mukaisesti ilmoittamaan parlamentin Knessetin puhemiehelle asian tilasta, minkä seurauksena parlamentilla on nyt 21 päivää aikaa löytää keskuudestaan kansanedustajan, joka kykenisi muodostamaan maahan hallituksen. Tällaista ei milloinkaan aikaisemmin Israelin politiikassa ole koettu.

Ei liioin seuraavaakaan uutispommia. Nimittäin, tuon saman päivän iltana Israelin oikeuskansleri kutsui tiedotustilaisuuteen, joka hetkessä kohotti maan poliittista lämpötilaa. Hänen uskottiin ilmoittavan päätöksestään tulisiko Israelin pitkäaikaisinta pääministeriä Benjamin Netanjahua vastaan nostaa syyte lahjonnasta, petoksesta sekä aseman väärinkäytöstä. Ja näin tapahtui.

Netanjahun epäillään vastaanottaneen lahjoja yli 200 000 euron edestä sekä asemaansa hyväksikäyttäen järjestäneen suhteidensa kautta itselleen myönteistä uutisointia mediassa.

Poliittiset arvailut pitkän rikostutkinnan lopputuloksesta olivat liikkuneet jo viikkoja mutta kovassa paineessa ollut oikeuskansleri Avichai Mandelblit säilytti tyyneytensä, kun hän astui lehdistön eteen ja ilmoitti nostavansa syytteet Netanjahua vastaan.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun istuva pääministeri joutuu Israelissa syytteeseen.

Välittömästi oikeuskanslerin ilmoituksen jälkeen Netanjahu raivasi itselleen televisioidun puheenvuoron, missä hän silminnähden hermostuneena sanoi joutuneensa vasemmistolaisten vastustajiensa sekä median ”noitavainon” kohteeksi. Sen lisäksi hän arvosteli kovin sanoin Israelin syyttäjälaitosta sekä rikostutkijoita, jotka eivät hänen mukaansa etsineet totuutta, vaan halusivat kaapata vallan oikeistolta.

Televisiokatsojiin vedotessaan Netanjahu sanoi antaneensa koko elämänsä Israelille. ”Olen taistellut valtion puolesta ja haavoittunut sitä puolustaessani. Siksi en aio erota vaan jatkan maan johtamista”, julisti ahtaalle joutunut pääministeri Netanjahu.

Netanjahun uhmakkaan televisioesiintymisen jälkeen Israelin sisäpolitiikan arveltiin ajautuvan entistä tukalampaan tilaan. Keväästä lähtien kaksien vaalien jälkeen Israel on sovun puuttumisen seurauksena edelleen ilman toimivaa hallitusta. Sen lisäksi Netanjahun jatkaminen syytteistä huolimatta pääministerinä uhkaa viedä maan vakavaan poliittiseen kaaokseen.

Myös keskustassa ja vasemmistossa olevien puolueiden suunnalta kuultiin tiukkoja vaatimuksia. ”Hän ei saisi olla enää päivääkään pääministerinä. Yksitoista vuotta yhtäjaksoisesti riittää”, kuulutettiin sieltäpäin.

Mutta Netanjahua kiirehdittiin myös puolustamaan: ”Hän on tehnyt valtavasti maamme hyväksi. Katsokaa ympärillenne”, kehottivat hänen kannattajansa.

Mutta paineita on jo syntynyt Netanjahun omassa Likud-puolueessa, joka tähän saakka on uskollisena pysynyt tiukasti johtajansa takana. Hänelle on kuitenkin viime päivinä ilmaantunut haastajia, jotka vaativat pikaista puoluejohtajavaalia, sillä Netanjahun johdolla puolueen pelätään häviävän vaalit, jos niihin ajauduttaisiin.

Israelissa puolueet tiedostavat maan synkäksi muuttuneen poliittisen tilan, eikä kukaan iloitse pääministerin joutumisesta syytettyjen penkille. Siksi käsillä olevaan umpikujaan halutaan pikaisesti löytää poliittinen sovinto, jottei edessä olisi lähes vuoden sisällä jo kolmannet vaalit.

Siinä Netanjahulla on edelleen avaimet käsissään, vaikka viikonlopun aikana monet puoluejohtajat ovat vedonneet hänen eroamisekseen. Sen lisäksi maan korkeimpaan oikeuteen on tehty useita vetoomuksia Netanjahun erottamiseksi, minkä lisäksi oikeusoppineet ovat lausuneet mielipiteensä julkisuuteen kysymyksellä, voisiko syytteen saanut pääministeri johtaa maata ja samanaikaisesti olla päättämässä sen asukkaiden kohtalosta.

Nyt odotetaan mihin ratkaisuun parlamentissa päädytään: Luopuisiko Netanjahu nauttimastaan syytesuojasta ja löytyisikö sieltä hallituksen muodostajaksi joku muu kuin nykyinen pääministeri vai seuraako kolmen viikon määräajan umpeutumista uudet vaalit.

Jos niin käy, on vaalien ajankohdaksi määrätty maaliskuun alkupäivät, mihin asti Netanjahun uskotaan istuvan pääministerinä, siitä huolimatta, että israelilaisista yli puolet vaatii syytteen saaneen pääministerin välitöntä eroa.

Viikonvaihteessa kuului varoittavia ääniä poliittisen väkivallan uhasta, minkä pelätään kohdistuvan joihinkin tuomareihin sekä oikeudenkäynnin tuleviin todistajiin.

On kuitenkin muistettava, ettei Netanjahua vielä ole tuomittu eikä pääministeriä vastaan nostetusta syytteestä ole ennakkotapausta.

Mutta pohdintoja se ei kuitenkaan ole estänyt. Mahdottomalta pidetään tilannetta, missä oikeudessa syytettynä oleva pääministeri aamupäivisin hoitaisi puolustustaan ja iltapäivisin maan asioita. Israelin herkässä turvallisuustilanteessa tämä on nähty täysin mahdottomuutena.

Eilen Netanjahu kuitenkin rutiinilla ja ilman soraääniä johti hallituksen viikkokokousta eikä sanallakaan viitannut syytteestään aiheutuneeseen kohuun.

Ja lopuksi: Poliittisen epävarmuuden keskellä oleville israelilaisille oli viime viikolla tarjolla myös huvia, kun jalkapallotähtien sävyttämät Argentiinan ja Uruguayn joukkueet saapuivat pelaamaan ystävyysottelua Tel Aviviin.

Erityisesti espanjalaisen maineikkaan liigajoukkueen Barcelonan tähdet, argentiinalainen Lionel Messi ja uruguaylainen Luis Suarez olivat valtaisan kiinnostuksen kohteina, mikä johtui erityisesti siitä, että seuratoverit pelasivat Tel Avivissa toisiaan vastaan.

Joukkueissa oli myös muita eri Euroopan jalkapalloliigojen tähtiä, mutta täpötäyden katsomon huomio oli kuitenkin näiden kahden jalkapallotaiturin tekemisissä. Ystävyysottelun hengessä pelatussa mittelössä näkyi välillä myös kuumia tunteita, mikä sytytti myös yleisön. Ottelu päättyi tasatulokseen 2-2 ja innostuneen yleisön tyydytykseksi molemmat suosikkipelaajat tekivät maalin.

Maailmanmestaruuskisoihin matkalla olleen Argentiinan joukkueen oli jo vuosi sitten määrä pelata näytösottelun Israelissa, mutta silloin palestiinalaisia suosinut kansainvälinen boikottikampanja vaikutti ottelumatkan peruuntumiseen.

Nyt toteutunutta kahden huippujoukkueen peliä Tel Avivissa pidetään Israelin diplomaattisena voittona, siitä huolimatta, että palestiinalaismieliset yrittivät viimeiseen saakka saada ottelumatka peruuntumaan.

Mutta yhden kompromissin Israel kuitenkin suostui tekemään, sillä ottelu siirrettiin pelattavaksi maan kansalliselta stadionilta Jerusalemista Tel Aviviin.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.