Patmos-blogi

Yle Ykkösen ”jouluevankeliumi”

Jouko Koistinen Patmos Lähetyssäätiön hallituksen jäsen rovasti Jouko Koistinen työskenteli kaksikymmentä seitsemän vuotta vankeinhoidossa vankilapastorina, ensin Pelson vankilassa ja sittemmin Kuopiossa, josta työstä hän jäi eläkkeelle vuonna 2020.
Julkaistu:

Yksi valtakuntamme päämedialähteistä Yle Ykkönen ei ole viime vuosina kunnostautunut perinteisen ja raamatullisen kristillisen sanoman esillä pitämisestä. Ainakin itse olen jo tottunut suurten kristillisten juhlien aikaan varauksellisesti seuraamaan, mitähän sieltä nyt tulee. Aivan kuin aprillipäivänä joutuu lehteä lukemaan sillä silmällä, että mikähän täällä tällä kertaa on se huijausjuttu. Eikä Yle tehnyt poikkeusta tänäkään jouluna, ei ainakaan aattoillan pääuutislähetyksessä.

Yle ykkönen jatkoi ainakin aattoillan lähetyksessään uskolliseen tapaansa suhtautumistaan perinteiseen kristilliseen joulun sanomaan. Illan pääuutislähetyksessä ei suinkaan kerrottu joulun evankeliumia Vapahtajan Jeesuksen syntymästä, vaan uutisoitiin enkeliuskosta, joka tässä ajassa nostaa päätään. Kerrottiin, että samalla kun usko perinteiseen Jumalaan tai saatanaan on laskenut, enkelihenkisyys on pitänyt pintansa.

Enkelihenkisyyttä tutkiva Elisa Mikkola Helsingin yliopistosta tiesi kertoa, että etenkin naisten keskuudessa enkeliusko on säilynyt. Mikkolan mukaan enkeleissä naisia kutsuvat ja viehättävät tuki, turva, ystävyys, apu, myönteisyys, ilo ja lumo. Enkelikokemus voi olla tuulen virettä, se voi olla kosketus, niin että ihminen tietää enkelin olevan läsnä.

Mikkolan mukaan uushenkisyys tarjoaa monille naisille enemmän tilaa itsensä toteuttamiseen kuin perinteiset uskonnolliset instituutiot, kuten esim. kirkko. Mikkola syyttää kirkkoa myös siitä, että siellä on vähemmän tilaa naisten omille ajatuksille enkeleistä. Uushenkisyyden puoli sitä vastoin on avoimempi, niin että siellä voi yhdistää monenlaisia perinteitä.

Mikkola syyttää ennen kaikkea luterilaista kirkko, että se suhtautuu enkeleihin nuivasti. Niinpä hän ehdottaa, että päästäkseen takaisin kasvuun, yksi keino voisi olla, että kirkko ottaisi enkelit takaisin tarinaansa.

Eipä voi muuta kuin sanoa, että sillä lailla! Kyllähän saatana mielellään haluaisi viedä tuon opin läpi. Eli jokainen ihminen toisi omat enkelikokemuksensa samaan pöytään ja siitä jaettaisiin jokaiselle tai jokainen voisi ottaa siitä mieleisensä. Kylläpä tulisi aikamoinen sillisalaatti ja alatoopi.

Raamattu sanoo selvästi, että myös saatana pukeutuu valkeuden enkelin varustuksiin. Ja näin tehdessään se ovelasti tuo oman eksyttävän oppinsa sille, joka jää kuuntelemaan. On jopa surkuhupaisaa huomata, että kun uutislähetys ensin kertoo, että usko esim. saatanaan on vähentynyt, se jo heti seuraavassa lauseessa tietämättään kumoaa tuon väitteen. Eli juuri noiden petollisten enkelikontaktien kautta yhteys saatanaan elää ja voi hyvin tässä maailman ajassa.

Saatana mielellään antaa noita ”tökkäyksiä”, hienoa tuulenvirettä tai mitä tahansa, joilla se saa ihmisen tuntemaan, että kyllä siellä enkelimaailmassa on joku, joka vastaa. Mutta Raamatun ilmoituksessa enkelit eivät toimi noin, vaan jos niillä on ollut joku Jumalan antama sanoma tai tehtävä, ne ovat tulleet selvästi nähtävällä tavalla ihmisen luo ja ilmoittaneet asiansa. Kun enkeli ilmoitti esim. Marialle, että hän tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ei se tapahtunut niin, että Maria olisi kokenut jonkun epämääräisen hipaisun tai tuulen vireen ja siitä Marian olisi pitänyt päätellä, että nyt taitaa tapahtua jotakin. Ei, vaan enkeleiden sanoma oli aina selvä!

Luterilainen kirkko perinteisessä opetuksessaan ei suhtaudu nuivasti enkeleihin, vaan toteuttaa Raamatun periaatetta. Raamattu kertoo paljon enkeleistä ja heidän tehtävästään ja asemastaan, mutta samalla Raamatun enkelit tietävät tarkasti oman paikkansa ja tehtävänsä. Enkelit Raamatussa eivät voi mennä tippaakaan yli sen, mitä on kirjoitettu. Siksi Paavali antaa ohjeen, että vaikka enkeli taivaasta tulisi ja julistaisi jotakin muuta evankeliumia kuin se, mikä on annettu, se olkoon kirottu. Yhteyden etsiminen enkeleihin ja enkeleiden palvonta on valitettavasti lisääntynyt tässä jälkikristillisessä ajassa, ja olen huomannut, että etenkin monet julkisuudessakin tutuiksi tulleet naiset ovat eksyneet tuohon oppiin.

Eli näyttää siltä, että vuosi vuodelta Yle Ykköselle alkaa käydä yhä mahdottomammaksi ja vastanmielisemmäksi julkaista joulun tai minkä tahansa kristillisen juhlan aikana lähetyksissään jotakin perinteistä ja raamatullista kristillisestä sanomasta ja sen todellisuudesta. Ei auta muuta kuin jäädä valppaana odottamaan, että mitähän ne keksivät taas seuraavan tärkeän kristillisen juhlan aikaan!

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (7)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Jussi

    Olivatko ne paimenille ilmestyneet enkelit saatanasta? Mistä tietää eron? Kaverin puolesta kysyn.

    • Jouko Koistinen

      Hei!
      Kaverisi kysymys on toki tärkeä ja hyvä: mistä tietää eron? Paimenille ilmestyneet enkelit eivät olleet saatanasta.

      On todellakin olemassa kaksi henkivaltaa, joista voi ei-uskovan olla vaikea erottaa, kummasta on kyse. On olemassa kuitenkin henkien erottamisen armolahja, jonka ymmärrän toimivan jokaisella uskovalla tietyllä tasolla ja joillakin ihan erityisenä armolahjana. Jos siis jollakin on enkelikokemuksia, ja haluaa todella päästä tietämään, ovatko ne oikeasta hengestä, kannattaa kääntyä kokeneiden uskovien puoleen. Kyllä Jumalan Henki ilmoittaa omilleen, mikä on oikeaa ja mikä väärää. Ja kokenut uskova on jo harjaantunut huomaamaan melko helposti eron näiden välillä.

      Mutta yleissääntönä voisi sanoa, että Raamatun mukaan ”jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta”. Eli tunnustaako tuo enkeli tai henki Jeesuksen Kristuksen Herraksi ja Vapahtajaksi, on kaikista oleellisin kysymys. Yksi kriteeri voisi olla myös se, että jos tuo enkeli ilmoittaa oman nimensä, ja käskee sitä käyttämään ikään kuin mantrana, jolla apua voisi pyytää, uskallan jo sanoa suoraan, että se henki on saatanasta. Raamattu ei ilmoita meille kuin kaksi enkelin nimeä, Miikael ja Gabriel, eli Jumalan enkelit eivät yleensä halunneet omaa nimeään ilmoittaa juuri siksi, etteivät ihmiset alkaisi avuksi huutaa noita enkeleitä.

      Näin lyhyessä vastauksessa ei tietenkään voi kaikkea perin pohjin selostaa, mutta jospa sinä ja kaverisi jo pääsisitte näillä alkuun! Ja jos todella haluaa tietää enemmän, kannattaa ottaa yhteys omalla paikkakunnallaan seurakuntaan ja sellaisiin henkilöihin, jotka tietää asioista.

  2. lähettiläs

    Jouko Koistinen kirjoitti: ”Enkelit Raamatussa eivät voi mennä tippaakaan yli sen, mitä on kirjoitettu. Siksi Paavali antaa ohjeen, että vaikka enkeli taivaasta tulisi ja julistaisi jotakin muuta evankeliumia kuin se, mikä on annettu, se olkoon kirottu.”

    On ihan tavallista, että kirkossa julistetaan toista evankeliumia ja toista Jeesusta. On siis olemassa paljon sellaisia enkeleitä (sanansaattajia), mikä voi tarkoittaa myös kirkollisia johtajia, joilla on aidon evankeliumin vastainen sanoma.

    ”Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: ”Näin sanoo Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja, Jumalan luomakunnan alku: ”Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisitkin joko kylmä tai kuuma! Mutta sinä olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani. ”Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet. Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi!”
    – Ilm 3:14-19

    Iltalehti kirjoitti 27.7.2013 klo 1:55 seuraavasti (löytyy myös netistä):

    ”Menen mieluummin helvettiin kuin palvon homovastaista Jumalaa – Etelä-Afrikan entinen arkkipiispa Desmond Tutu otti voimakkaasti kantaa homojen oikeuksien puolesta. Etelä-Afrikan entinen arkkipiispa Desmond Tutu vertaa taistelua homojen oikeuksien puolesta apartheidin vastaiseen taisteluun. Hän painotti YK:in ihmisoikeuskampanjan avajaistilaisuudessa Kapkaupungissa suhtautuvansa intohimoisesti seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoiseen kohteluun.
    – Minä kieltäytyisin menemästä homovastaiseen taivaaseen. Pahoittelisin ja menisin johonkin toiseen paikkaan. En koskaan palvoisi Jumalaa, joka on homovastainen, niin voimakkaasti tunnen, 81-vuotias Tutu sanoi.”

    Desmond Tutu on juuri kuollut 90-vuotiaana. Hän ei tehnyt parannusta vääristä opetuksista ja synnin hyväkymisestä, joten hän on sitten päässyt sinne, minne itse halusi.

    ”Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet,”
    – 1 Kor 6:9

    ”Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.”
    – Matt 5:19,20

    • Jukka Mikkola

      Kristittyjen tehtävä ei ole arvuutella, julistaa (väittää) kenenkään yksittäisen henkilön ”loppusijoituspaikkaa” vaan kertoa, mikä on tie sinne parempaan paikkaan.
      Eiköhän Kristus pidä huolta siitä, että todellinen oikeus tapahtuu.

      Meistä jokainen opettaa ja julistaa – ainakin elämällään – sellaista, mikä on syntiä ja syntistä. Hairahtuneita olemme ihan jokainen. Synnittömyys ei meitä voi pelastaa, kuten Jeesus ynnä Paavali on selvästi ilmoittanut (”Mission impossible”).

      Varoittaminen synnistä ja synnillisyydestä tietysti on velvollisuutemme.

      • Dogma

        Jukka Mikkola: – Kristittyjen tehtävä ei ole arvuutella, julistaa (väittää) kenenkään yksittäisen henkilön ”loppusijoituspaikkaa”

        Jumalan on kuitenkin antanut silloin tällöin profeetoilleen tehtäväksi ilmoittaa kadotustuomioita, jotta kansa Jumalaa pelkäisi. Minä en lähtisi kiistämään lähettilään kommenttia, koska Desmond Tutun tapaus on ilmiselvä.

        Jes 22:14 Niin minä sain kuulla Herran Sebaotin sanat: — Tietäkää: tämä synti jää sovittamatta aina kuolemaanne saakka. Näin sanoo Jumala, Herra Sebaot.

        Joh 20:21 Jeesus sanoi uudelleen: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.”
        22 Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki.
        23 Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.”

        • Jukka Mikkola

          Enhän minäkään sitä kiistä, että ”synnin palkka on kuolema”.
          Oleellisinta nähdäkseni on
          a) kertoa, mikä (kaikki) on syntiä
          b) kertoa synnin palkka
          c) kertoa, mikä on ratkaisu syntiongelmaan
          d) kertoa, että synnitöntä ei ole

          Harjoitustehtävänä vousi olla etsiä Raamatusta ne kohdat, joista varoitetaan antamasta kadotustuomiota ym.

          Harva meistä on profeetta…
          Tuskin ihmisiä taivastielle johdatetaan sillä, että kerromme, kuka ihminen ei (oman käsityksemme mukaan) ollut taivaskelpoinen. Moni toki ei ole matkalla taivaaseen, mutta luulen, että aikanaan koemme yllättäviä ”uudelleentapaamisia” – toivon mukaan sillä paremmalla puolella.

          Olen itse ymmärtänyt, että profeetan varsinainen tehtävä on nimenomaan varoittaa silloin kun vielä jotain on tehtävissä. Tuskin sillä ihmisiä taivaaseen johdatamme, jos alamme luetella, ketkä sinne eivät päässeet oman ymmärtämyksemme mukaan.
          Jos joku on niin hyvä profeetta, että varmasti teitää, kenet Herra on taivaaseen päästänyt tai ollut päästämättä, niin olkoon niin; saattaapi oikeassakin olla.

          Mutta viestini oli, että kristityn (varsinaainen) tehtävä se ei ole.
          Itseäni tällainen kerronta pikemminiin esti tai hidasti oman syntien anteeksisaamisen tarpeeni ymmärtämisessä.

          Luulen, etten ole ainoa.

    • julkinensana

      Siteerasit jaetta, jossa Jeesus oksentaa suustaan ulos penseän kirkon, joka on varoiltaan hyvin rikas mutta hengellisesti köyhä.

      Iltalehti uutisoi 29.12., että pappi Kai Sadinmaa on eronnut kirkosta. Yleensä erotaan hieman ennen vuodenvaihdetta, jottei seuraavana vuotena tarvitse maksaa kirkollisveroja.

      ”Sadinmaa sanoi eroamistaan koskevassa Facebook-päivityksessä, että kirkko voi uudistua ainoastaan silloin, jos jäsenet eroavat ja sen seurauksena rahat loppuvat. Sadinmaan mukaan kirkko on tällä hetkellä liian rikas ja siitä on tullut ahneempi.

      – Kirkon tehtävä on muuttunut oman aseman varjeluksi. Tätä viivytystaistelua kirkko nyt käy.

      – Olen seurannut läheltä jo pitkään, miten kirkko on toteuttanut erittäin kalliita ja turhanpäiväisiä kampanjoita, joiden tarkoituksena on saada jäsenien eroamisen loppumaan, Sadinmaa sanoo.”