Yhteyden vaalimisen vaativa kutsumus
Olen miettinyt viime aikoina kristittyjen yhteyden merkitystä. Se on niin tärkeä asia, että Herramme liitti sen osaksi ylimmäispapillista rukoustaan, kun Hän rukoili, ”että he kaikki olisivat yhtä . . . että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt” (Joh. 17:21-22).
Jeesus ei rukoillut yhdistymistä yhden ainoan synkretistisen super-kirkon alaisuuteen. Kyse ei siis ole jostain utopistis-idealistisesta ekumeenisesta ylärakenteen yhteydestä, jolle kaikkia vaaditaan alistumaan.
Kyse on Hengen vaikuttamasta yhteydestä Kristuksessa. Yhteyden lähtökohta on siinä, että erilaisuudesta huolimatta meidät on Pyhässä Hengessä liitetty yhdeksi ruumiiksi ja siksi meidän tulee pitää huolta toinen toisistamme Kristuksessa (1 Kor. 12:12-26).
Yhteyden edellytys ei siksi ole täydellinen samanmielisyys kaikissa asioissa. Yhteys kumpuaa siitä, että meillä on velvollisuus kunnioittaa toisiamme (Room. 12:10) rakkaudessa erilaisuudesta huolimatta, koska meillä on Kristuksessa yhteinen taivaallinen päämäärä, vaikka meillä olisikin joissakin asioissa erilaisiakin näkemyksiä (Fil. 3:14-16).
Sikäli kun erimielisyydet eivät koske pelastuksen kannalta ehdottoma välttämättömiä asioita, yhteyden vaaliminen vaatii meiltä rakkaudellista kärsivällisyyttä toinen toisiamme kohtaan ja anteeksi antavaa mieltä toistemme puutteita kohtaan (Kol. 3:12-15).
Jos yhteys aina olisi helppo asia, ei meitä kehotettaisi tällä tavoin kärsimään toinen toistamme rakkaudessa. Jos aina osaisimme olla samaa mieltä hengellisesti kaikesta, ei toisissa olisi mitään ”kärsittävää”.
Yhteys on siksi vaativa kutsumus. Mutta Jeesukseen uskovien keskinäinen yhteys on tärkeä todistus maailmalle, niin kuin Herra sanoi: ”että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt” (Joh. 17:21-22).
Eripuraisuus ja riitely eivät saa maailmaa uskomaan Jeesukseen. Siksi yhteyttä on vaalittava myös todistuksen tähden.
Koska on ”yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa,” siksi meidän tulee Paavalin mukaan vaeltaa ”nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydesä kärsien toinen toistanne rakkaudessa ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä” (Ef. 4:1-6).
Kuten vanha kristillisen sanonta kuuluu: ”Olennaisissa asioissa yksimielisyys; epäolennaisissa vapaus; kaikissa asioissa rakkaus.”
Lue ohjeet kommentoinnille