Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 7.12.2024

Amerikkalaiskirkot soittavat kellojaan Pariisin Notre-Damen katedraalin uudelleen avajaisten kunniaksi

(Lähde: Catholic News Agency 2.12.2024)

Yhdysvaltain roomalaiskatoliset piispat ovat kehottaneet kaikkia paikalliskirkkoja soittamaan kelloja Pariisin tunnetuimman kirkon, Notre-Damen katedraalin uudelleen avajaisten kunniaksi. Kellon soitto on tuen, ilon ja ykseyden osoitus. Notre-Damen historiallinen katedraali valmistui 1300-luvulla ja se on yksi Pariisin tunnetuimmista maamerkeistä. Kirkko vaurioitui pahoin vuonna 2019 valtavassa tulipalossa, jonka syttymissyy ei ole vieläkään selvinnyt.

Notre-Damen kirkon avajaisia juhlistetaan lauantaina 7.12. Amerikkalaiskirkkoja suositetaan soittamaan kellojaan lauantaina kello 14. Katedraalin pääalttari vihitään käyttöön ensimmäisessä kirkossa vietettävässä messussa sunnuntaina 8.12.

Monet valtiojohtajat ovat ilmoittaneet saapuvansa Notre-Damen uudelleen avajaisiin. Myös papistoa ja korkeita kirkonmiehiä odotetaan paikalle lukuisia. Vatikaani on kuitenkin ilmoittanut, ettei paavi Franciscus saavu Pariisiin katedraalin avajaisiin.

Libanonin presidentti valittaneen alkuvuodesta, viran oltua täyttämättä yli kaksi vuotta

(Al-Monitor 28.11.2024)

Libanonin parlamentti kokoontuu tammikuun 9. päivä valitsemaan hauraalle Lähi-idän maalle presidenttiä. Asiasta ilmoitti parlamentin puhemies Nabih Berri. Presidentin virka on ollut täyttämättä yli kaksi vuotta, kun edellinen presidentti Michel Aoun astui syrjään lokakuussa 2022 virkakautensa päätyttyä. Presidentti on maassa tärkeä vallankäyttäjä ja viran ollessa täyttämättä hallitus joutuu toimimaan hyvin rajatuin toimivaltuuksin.

Tähän mennessä parlamentti on kokoontunut jo 12 kertaa valitsemaan presidenttiä saamatta kuitenkaan valintaa tehtyä. Viimeksi Hizbollahin kansanedustajat marssivat ulos istunnossa, jolloin paikalla ei ollut riittävästi kansanedustajia presidentin valintaan.

Libanonissa maan presidentti on aina maroniittikristitty, pääministeri sunnimuslimi ja parlamentin puhemies šiiamuslimi. Myös parlamenttipaikat on jaettu tasan muslimien ja kristittyjen kesken: näin toteutuu hauras tasapaino maan lukuisten etnis-uskonnollisten ryhmittymien kesken.

Ilmoitus presidentin valinnasta tuli päivää sen jälkeen kun Israel ja Hizbollah sopivat tulitauosta. Presidentin valinnan toivotaan vahvistavan konfliktin ja talousvaikeuksien keskellä rämpivän maan hallitusta ja mahdollistavan tarpeelliset uudistukset.

Ukrainan kristityt muistelevat holodomoria eli Neuvostoliiton aiheuttamaa nälänhätää

(Lähde: Church Times 29.11.2024)

Ukrainan kirkot ovat järjestäneet muistojumalanpalveluksia muistaen holodomoria eli Neuvostoliiton tarkoituksellisesti maatalouden pakkokollektivisoinnilla ja sadon takavarikoilla aiheuttamaa nälänhätää. Holodomorissa kuoli ainakin neljä miljoonaa ihmistä Ukrainassa, joka oli perinteisesti Venäjän ja Neuvostoliiton vilja-aitta. Sen pahimmat vuodet olivat Stalinin valtakauden alkuaikoina vuosina 1932-1933. Holodomorin on tunnustanut kansanmurhaksi 34 valtiota ja lisäksi Euroopan parlamentti.

Kiovassa järjestettiin nälänhädän uhrien muistojumalanpalvelus, johon osallistui presidentti Volodymyr Zelenski sekä yli 50 maan lähettiläät.

Ukrainan itsenäisen ortodoksisen kirkon johtaja, metropoliitta Epifani luonnehti puheessaan holodomoria ”vihollisten teollisesti järjestämäksi helvetiksi” ja muistutti nälänhädän kärismyksistä ihmisten nääntyessä hitaasti kuoliaiksi.

Venäjän ortodoksinen kirkko ei huomioinut holodomoria virallisesti mitenkään, vaan julkaisi ainoastaan kuvan patriarkka Kirillin 78-vuotissyntymäpäiviltä presidentti Vladimir Putinin kanssa sekä julkaisun, jossa Arkkipiispa Fjodor siunaa ydinsukellusveneitä.

Jouluseimen vandalisointi kiristää jännitteitä Libanonissa

(Lähde: Catholic News Agency 2.12.2024)

Jouluseimiasetelman vandalisointi Farayan kaupungissa Libanon-vuoren alueella Libanonissa on herättänyt suurta pahennusta ja kiristänyt jännitteitä alueella. Yön aikana jouluseimiasetelmasta oli poistettu Jeesus-lapsi ja paikalle oli sen sijaan jätetty käsiase ikään kuin uhkaukseksi.

Protestiksi häväistykselle paikalliset olivat kokoontuneet kaupungin torille soittamaan kirkon kelloja. Libanonin turvallisuusjoukot saapuivat alueelle turvaamaan järjestystä.

Jouluseimen vandalisointi on tulkittu yritykseksi häiritä kristittyjen adventtiaikaa ja kiristää Libanonin uskonryhmien välejä maan ollessa nyt hauraassa tilassa. Tapaus on nostattanut yleistä vihaa Libanonin kristittyjen keskuudessa. Myös viime vuonna Libanonin kristittyjen joulukoristeita vandalisoitiin eri puolilla maata mm. polttamalla joulukuusia.

Libanon-vuoren alue on moniuskontoisessa Libanonissa pääosin maroniittikristittyjen asuttamaa maan ydinaluetta, jossa sijaitsee myös Libanonin suurimman kristillisen kirkkokunnan maroniittien patriarkan istuin.

Huippututkijasta tuli kreationisti

(Lähde: CNE News 03.12.2024)

Ruotsalainen professori Ola Hössjer uskoi vielä muutama vuosi sitten, että Jumala loi maapallon evoluution avulla. Mutta sitten tulivat epäilykset, jotka saivat hänet vakuuttuneeksi siitä, että kreationismi on totta.

Matemaattisen tilastotieteen professori Professori Hössjer uskoo, että maapallo on enintään noin 6 000 vuotta vanha. Hän toteaa: ”Aloin tutkia kreationistista kirjallisuutta. Olin hämmästynyt huomatessani, että heidän sanomisiaan vastaan esitetty kritiikki ei ollut tieteellistä vaan filosofista. Kriitikoille yliluonnollinen toiminta oli siis suljettu pois alusta alkaen, jo ennen kuin mitään tietoja oli analysoitu.

Minulta kesti vielä aikaa omaksua nuoren maan kreationistien näkemys, koska tiedemiehenä tiedän, etten voi hyväksyä mitään väitettä testaamatta sitä ensin. Mutta kun aloin kerätä yhä enemmän tietoa, tajusin, että nuoren maan kreationistinen näkemys oli tieteellisesti pätevin vaihtoehto.”

Hössjerin mukaan yhä useammat akateemikot epäilevät evoluutioteoriaa, mutta eivät tuo asiaa julkisuuteen. Suurin ongelma on se, että olemme rajanneet tieteen niin, että evoluutio on ainoa mahdollinen teoria. Vertaispaine on siis suuri. Ne, jotka hiljaisesti kyseenalaistavat evoluutioteorian, eivät uskalla puhua siitä julkisesti. He pelkäävät, että jos he tekevät niin, heidän akateeminen uransa vaarantuu, toteaa Hössjer.

Ola Hössjer (60) on saanut Gustafsson-palkinnon matematiikassa, joka on Ruotsin arvostetuin kansallinen tiedepalkinto.

Israel pelkää Assadin hallinnon romahtamista Syyriassa

(Lähde: The Jewish Chronicle 04.12.2024)

Syyrian sisällissodan alettua vuonna 2011 Hizbollah ja Iran alkoivat lähettää joukkoja Assadin hallinnon tueksi. Samalla Iran varmisti reitin aseiden toimittamiseen Libanonissa toimivalle Hizbollahille. Viime viikolla Hayat Tahrir al-Sham (HTS), al-Qaidan islamistinen haara ja Turkin tukema Syyrian kansallinen armeija (SNA) ovat vallanneet Aleppon ja edenneet kohti Haman kaupunkia. ”Vaikka kapinalliset ovat nyt katkaisseet tämän reitin, he eivät ole ystäviämme. Vihollisemme vihollinen ei ole ystävämme”, sanoi eversti Miri Eisin, Syyriaan erikoistunut entinen Israelin armeijan tiedustelu-upseeri.

Eräs islamistikapinallisten komentaja sanoi sunnuntaina: ”Kun kuulimme Israelin tekevän tulitaukosopimuksen Hizbollahin kanssa, ymmärsimme, että nyt on aika hyökätä.” Kun kapinalliset näkivät, että Israel oli heikentänyt Hizbollahia Libanonissa – ja Syyriassa – he käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja hyökkäsivät.

Syyrian kapinalliset käyvät parhaillaan taisteluita Haman kaupungin laitamilla. Jos se kaatuu, Assadin hallituksen selviytyminen on vaakalaudalla. ”Meidän on oltava valmiina siihen, että Assadin hallinto kaatuu ja terroristiryhmät tulevat muodostamaan uuden uhan Israelille.” Islamistikapinallisilla on siteitä Hamasiin.