Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 6.11.2021

Puola ja taistelu Euroopan sielusta

(Lähde: The Article 1.9.2021)

Puola on historiansa aikana joutunut taistelemaan vapauden ja demokratian puolesta. Nyt olemme tulleet aikaan, jolloin taistelukenttä, jolla ”vapauden ja demokratian sotaa” Euroopassa käydään, on itse EU:ssa – ja sitä käydään Puolaa ja Unkaria vastaan. EU ei kykene näkemään, miten se hyökkää Itä-Euroopan kristillisiä arvoja vastaan. Sen sijaan EU torjuu kritiikin hyökkäämällä Puolaa ja Unkaria vastaan ​​”eurooppalaisten arvojen” loukkaamisesta. On todellakin kiistanalaista, kuinka pitkälle EU voi laillisesti painostaa ja jopa uhata EU:n jäsenmaata luopumaan kristillisistä perusarvoistaan. Mitä nämä arvot ovat? Niitä ovat oikeus elämään, avioliittoon ja perheeseen.

Alue, jota kutsumme Euroopaksi nykyään, vastaa suunnilleen 1000-luvun latinalaista kristikuntaa. Tätä ei uskoisi tänään, kun tarkastellaan EU:n kantaa kristinuskoa kohtaan ja kristinuskoon sitoutuneita maita Puolaa ja Unkaria kohtaan. Adenauer, Schuman ja De Gasperi olivat sitoutuneita katolisia valtiomiehiä, joiden kristillinen usko ja vakaumus elävöitti heidän politiikkaansa: he pyrkivät rakentamaan rauhaa ja demokratiaa sodanjälkeisessä Euroopassa.

Puola ja Unkari ovat harjoittaneet positiivista perhepolitiikkaa. Samaan aikaan Eurooppaa uhkaa väestökriisi ikääntyvän väestön ja alhaisen syntyvyyden tähden. Puola ja Unkari harjoittavat kristilliseltä arvopohjalta nousevaa politiikkaa, josta Eurooppa voisi oppia ja estää oman väestörakenteen katastrofinsa.

Tuoreimmat (2020) EU-tiedot osoittavat, että Puolan julkisen talouden asema on huomattavasti vahvempi kuin useimpien sen EU-maiden. Se on merkki siirtymisestä kohti Unkarin ”perheystävällistä” mallia, jossa jo vuonna 2010 perheiden ja lasten tukeminen asetettiin ensisijaiseksi.

Sata kristittyä kidnapattiin jumalanpalveluksessa Nigeriassa

(Lähde: Christian Today 4.11.2021)

Yksi kristitty kuoli ja yli 100 kidnapattiin sunnuntaina 31.10. jumalanpalveluksessa tapahtuneessa hyökkäyksessä Nigeriassa. Kadunan osavaltio on kärsinyt jo pitkään väkivallasta ja turvattomuudesta. Kristityt pyytävät Nigerian hallitusta ryhtymään toimiin kristittyihin kohdistuvien hyökkäysten torjumiseksi.

Asemiehet avasivat tulen jumalanpalveluksen aikana Emmanuel baptistikirkossa. Tämä on viimeisin Nigerian kristittyihin kohdistuneiden hyökkäysten sarjassa, huolimatta toistuvista varoituksista heikentyneestä turvallisuudesta ja hallitukselle esitetyistä avunpyynnöistä

Pastori Joseph Hayab, Christian Association of Nigeria -järjestöstä kertoi, että hän on ”vakavasti huolissaan” turvallisuustilanteesta. Open Doorsin edustaja sanoi, että Nigerian hallitus ”on pettänyt kansalaisensa”. Hän pyytää kristittyjä rukoilemaan uskovien puolesta Nigeriassa ja varoittaa, että alueen epävarmuus ”luo ihanteellisen kasvualustan ääriliikkeille”.

”Tämä sieppaus on järkyttävä esimerkki niin kutsuttujen rosvojen röyhkeydestä ja rankaisemattomuudesta, joka kärjistyy Nigeriassa”, hän sanoi.

”Pyydämme kansainvälistä kristillistä yhteisöä pysymään kestävässä rukouksessa kirkon jäsenten vapauttamiseksi ja että Herra käyttäisi tätä tapausta tuodakseen läpimurron tilanteeseen. ”Rukoile Herran suojaa näille uskoville ja että he kokisivat Hänen rauhansa kaiken keskellä.”

Espanjalaispiispa kyseenalaistaa presidentti Joe Bidenin väitteen, jonka mukaan paavi olisi sallinut hänen ottaa vastaan ehtoollisen

(Lähde: Catholic News Agency 31.10.2021)

San Sebastianin roomalaiskatolinen piispa José Ignacio Munilla on ankarasti kritisoinut Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin väitettä, jonka mukaan paavi Fraciscus olisi henkilökohtaisesti kannustanut häntä osallistumaan pyhälle ehtoolliselle huolimatta presidentin avoimen aborttimyönteisistä kannoista.

Piispa Munilla twiittasi “Tällaiset uskomattomat väitteet paljastavat niiden moraalisen luonteen, jotka ovat kykeneviä manipuloimaan paavia tarkoituksenaan pestä omatuntonsa, joka on tahrattu niin monen viattoman elämän eliminoimisesta.”

Presidentti Biden tapasi paavi Franciscuksen perjantaina 29.10. ja sanoi Reutersille, että paavi oli kehottanut vastaisuudessakin ottamaan vastaan ehtoollisen. Mediatietojen mukaan presidentti Biden kävikin ehtoollisella seuraavana päivänä Roomassa Pyhän Patrickin kirkossa.

Yhdysvaltain roomalaiskatoisten piispojen keskuudessa on käyty kiistaa siitä, voidaanko ehtoollista jakaa aborttia tukeville poliitikoille ja virkamiehille. Osa piispoista kannattaa ehtoolliskieltoa eli ekskommunikaatiota, osa vastustaa. Presidentinvaalikampanjansa aikana vuonna 2019 Joe Biden pidätettiin ehtoolliselta Etelä-Carolinassa paikallisen hiippakunnan käytännön mukaan.

Roomalaiskatolinen kirkko opettaa abortin olevan tappamista ja siten vakava synti. Vuonna 2004 silloisen kardinaali Joseph Ratzingerin, myöhemmän paavi Benedictus XVI:n, johtama uskonopin kongregaatio kehotti Yhdysvaltain piispoja kieltämään ehtoollisen sellaisilta poliitikoilta, jotka julkisesti kampanjoivat abortin puolesta, mutta jos he lakkaavat näin tekemästä, he voivat jälleen osallistua ehtoolliselle.

Libanonin kristityt vastustavat joukkopakoa taloudellisen katastrofinkin keskellä

(Lähde: Christianity Today 29.10.2021)

Libanon on kohdannut suurimman taloudellisen kriisin 140 vuoteen. Vuonna 1880 väestöryhmien väkivalta johti alueen silkkiteollisuuden romahdukseen ja 45 % Libanonin asukkaista muutti pois maasta. Sen jälkeen etenkin Libanonin kristityt ovat paenneet maasta neljänä suurena aaltona. Nyt on uhkana viides joukkopako maasta.

Beirutin satamaräjähdyksen ja koronaviruksen seurauksena maan talous on romahtanut ja raha lähes menettänyt arvonsa. Ruoan hinta on noussut yli 550 %, köyhyysaste hipoo 80 % eikä keskimääräinen kuukausipalkka riitä edes bensatankilliseen.

Maan kirkot taistelevat nyt köyhyyttä ja muuttohaluja vastaan. Erityisesti nuoret ovat halukkaita lähtemään. Maan kirkolliset johtajat muistuttavat, ettei ole ketään auttajaa, jos kaikki lähtevät. Libanonin noin 7 miljoonasta asukkaasta jo lähes 400 000 on muuttanut maasta muutaman viime vuoden aikana. Erityisesti terveydenhoito- ja opetusalan ihmiset ovat lähteneet.

Talouskriisin aiheuttama köyhyys on näkynyt myös kirkoissa: ruoka-avun ja hengellisten neuvojen kyselijöistä on yhä enemmän. Vain harvat pastorit ovat lähteneet maasta. He kokevat tehtäväkseen ihmisten auttamisen vaikealla hetkellä.

Protestanttinen libanonilaispastori Walid Zailaa muistuttaa, että kirkko on kuin Israelin jäännös Jesajan kirjan luvussa 10. Tämän jäännöksen kautta Jumala rakentaa kansan uudelleen.

Sunnuntaina 7.11. ja 14.11. vietetään kansainvälistä rukouspäivää vainottujen kristittyjen puolesta

(Lähde: CBN News 2.11.2021)

Maailmanlaajan rukouspäivän tarkoituksena on, että kristityt eri puolilla maailmaa kokoontuvat rukoilemaan niiden puolesta, joita vaiennetaan, kidutetaan tai vangitaan Jumalan sanan levittämisen tähden.

Kansainvälinen rukouspäivä vainottujen kristittyjen puolesta on saanut aikansa yli kaksikymmentä vuotta sitten.

Kansainvälisen vainottuja kristittyjä avustavan Open Doors -järjestön Yhdysvaltain järjestön toiminnanjohtaja David Curry rohkaisee kaikkia kirkkoja ja seurakuntia rukoukseen vainottujen kristittyjen puolesta. Hän kertoo, että yli 340 miljoonaa kristittyä on maailmanlaajuisesti vainon ja ahdistelun kohteena uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi.

Yli 70 vuotta toiminut Open Doors ylläpitää listausta kristittyjen vainon asteesta eri puolilla maailmaa. Listauksen mukaan Pohjois-Korea ja Afganistan ovat kaikkein vaikeimmat maat olla kristitty. Siellä jo pelkkä Raamatun omistaminen voi johtaa vakaviin, jopa henkeä uhkaaviin seurauksiin.

Etiopian ja Tigrayn konflikti uhkaa Etiopian kulttuurikohteita

(Lähde: Reuters 2.11.2021)

Vuoden kestänyt konflikti Etiopian keskushallinnon ja pohjoisen Tigrayn alueen välillä on aiheuttanut valtavaa inhimillistä kärsimystä, nälänhätää ja pakolaisuutta. Tämän lisäksi Etiopian historiallisilla ydinalueilla raivoava konflikti uhkaa lisäksi maan muinaista ja mittaamattoman arvokasta kulttuuriperintöä.

Tigrayn konfliktin aikana monia taide-esineitä on riistetty ja monet kulttuurisesti ja uskonnollisesti merkittävät kohteet ovat vaurioituneet ja toiset ovat tulleet pyhiinvaeltajille mahdottomiksi tavoittaa.

Etiopia on maailman vanhimpia kristittyjä maita. Maan perinteinen ortodoksinen kirkko on tavoiltaan hyvin omaleimainen. Maan tunnetuimpia kohteita ovat ennen 1200-luvuilla kallioon louhitut kirkot, Debre Damon vuorella sijaitseva, käsikirjoituksistaan tunnettu luostari ja Axumin kaupunki, joka oli muinaisen Axumin valtakunnan pääkaupunki ja jossa Etiopian kirkon mukaan säilytetään liitonarkkia.

Tigrayn kapinallisjoukot hallitsevat tällä hetkellä näitä kaikkia kohteita. Maan patriarkan, isä Mathiaksen mukaan useat kirkot ovat konfliktin aikana vaurioituneet ja Debre Damon luostarissa ainakin yksi munkki on saanut surmansa. Patriarkan mukaan ei ole tietoa, kuka on tästä vastuussa.