Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 4.12.2021
Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.
Gazan alueen palestiinalaiset osoittavat mieltään Hamasia vastaan
(Lähde: Al Monitor 2.12.2021)
”Haluamme elää” on iskulause, josta on tullut kansalaisliikkeen nimi Gazassa. Liike alkoi maaliskuussa 2019 sosiaalisen median kutsuilla rauhanomaisiin mielenosoituksiin Gazan vaikeiden talousolosuhteiden ja korkean työttömyysasteen vuoksi. Hamasin turvallisuusjoukot tukahduttivat mielenosoitukset väkivaltaisesti. Mielenosoittajat eivät antaneet periksi, vaikka kymmeniä pidätettiin.
Liike ilmoitti 21. marraskuuta antamassaan lausunnossa jatkavansa protestia vaatien taloudellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta Gazassa.
Tärkeä mielipidevaikuttaja ”Hassan-setä” twiittasi 25. marraskuuta: ”Me gazalaiset haluamme avoimen maan kuten ennen vanhaan voidaksemme työskennellä Länsirannalla ja Israelissa.”
Protestien koordinaattori Azmi al-Shuyukhi sanoo: ”Kerromme palatsien herroille ja Gazaa hallitseville sulttaaneille, että Gazan nälkäisten vallankumous voi räjähtää minä hetkenä hyvänsä kuin tulivuori. Tämä hallitus on nälkiinnyttänyt, nöyryyttänyt ja ryöstänyt ihmisiä.”
Kun 20 suurlähettilään ja EU-maiden edustajan valtuuskunta vieraili Gazan alueella 25. marraskuuta, liike vetosi valtuuskuntaan, jotta se puuttuisi Gazan asioihin. Gazan asukkaista 80 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella ja työttömyys on noussut 60 prosenttiin. ”Haluamme elää” -liike ilmaisee koko Gazan väestön huolen. Väestö on pakotettu elämään poliittisen hallinnon alaisuudessa, joka ei välitä ihmisten kärsimyksistä.
Islamilainen Bahrain on kutsunut Paavin vierailulle
(Lähde: UCA News 02.12.2021)
Pieni, 1,41 miljoonan asukkaan islamilainen kuningaskunta Bahrain haluaa paavi Franciscuksen vierailevan Bahrainissa 10. joulukuuta, kun maassa vihitään valtava katolinen katedraali.
Kuningas Hamad bin Isa al Khalifa kutsui paavin vierailemaan kuningaskunnassa, kun hänen erityislähettiläänsä tapasi Vatikaanin ulkoministerin kardinaali Pietro Parolinin Vatikaanissa 25. marraskuuta.
Bahrain on hakenut sotilaallista turvaa Yhdysvalloilta Saudi-Arabian tavoin. Bahrain irtautui Iranista kiistanalaisella kansanäänestyksellä vuonna 1970. Elokuussa 2020 Bahrain normalisoi suhteensa Israelin kanssa. Israelin ulkoministeri Yair Lapid vihki äskettäin käyttöön Israelin suurlähetystön pääkaupungissa Manamassa historiallisella vierailullaan Bahrainissa.
Bahrainissa asuu öljynjalostamoiden siirtotyöläisiä, joista monet ovat kristittyjä. Bahrainin arabikristityt ovat kotoisin Irakista, Turkista, Syyriasta, Libanonista, Egyptistä ja Jordaniasta. Kristillinen yhteisö muodostaa noin prosentin väestöstä, mutta Bahrainissa asuvia ja työskenteleviä muista kansallisuuksista kuuluvia kristittyjä on yli 100 000, enimmäkseen aasialaisia Filippiineiltä ja Intiasta.
Kuningaskunnassa vihitään 10. joulukuuta käyttöön suuri katedraali. Katedraali, johon mahtuu 2 300 ihmistä, on rakennettu 9 000 neliömetrin alueelle, jonka Bahrainin hallitsija on lahjoittanut katoliselle kirkolle.
Myanmarin sotilasdiktatuuri tuhoaa maan kirkkoja
(Lähde: UCA News 29.11.2021)
Myanmarin sotilasdiktatuuri on maan kansallismielisten buddhalaisten tukema. Kristityt ovat joutuneet maassa ahtaalle. Yli 300 taloa, mukaan lukien neljä kirkkoa, on tuhoutunut Myanmarin armeijan tuhopolttojen seurauksena Thantlangin kaupungissa syyskuun jälkeen. Armeija on polttanut tai tuhonnut kaikkiaan ainakin 22 kirkkoa sekä yli 350 siviilitaloa Chinin osavaltiossa elo-marraskuun välisenä aikana.
Kristillis-enemmistöinen Chinin osavaltio on vastustanut vallan kaapannutta sotilasjunttaa. Juuri tällä alueella on nähty armeijan rajuja hyökkäyksiä, kuten ilmaiskuja, raskasta tykistöä ja mielivaltaisia hyökkäyksiä siviilejä vastaan. Satoja on pidätetty ja kymmeniä tapettu.
Yli 10 000 Thantlangin asukasta oli jo paennut kodeistaan, kun armeija iski koteihin syyskuussa. Yli 130 000 siviiliä on etsinyt turvaa kirkoista ja luostareista, vaikka armeija on tuhonnut kirkkoja. Kristityt ovat kärsineet vuosikymmeniä kestäneen sisällissodan rasituksen ja joutuneet vainon kohteeksi.
Kirkkojen johtajat ovat vedonneet Myanmarin sotilasjunttaan kirkkojen säästämiseksi.
Viranomaiset pidättävät kiinalaispastorin valheellisin syin
(Lähde: CBN News 30.11.2021)
Mediatietojen mukaan Kiinan viranomaiset ovat pidättäneet pastori An Yankuin ja erään toisen kristityn sunnuntaina 21.11. Perusteena pidätyksille oli se, että pastoria epäiltiin Kiinan rajan laittomasta ylittämisestä lähes kaksi vuotta sitten, tammikuussa 2020. Tuolloin pastori An Yankui osallistui yhdessä viiden muun kirkkonsa jäsenen kanssa ”KL2020 Evankeliumi ja kulttuuri” konferenssiin Malesiassa. Kaikkien matkustusasiakirjat olivat kunnossa, mutta nyt kiinalaisviranomaiset ovat pidättäneet kaikki.
Malesiassa järjestetyssä konferenssissa puhuivat muun muassa Tim Keller ja pastori D. A. Carson.
Viranomaiset ovat kehottaneet pidätettyjen omaisia liittymään Kiinan valtion kontrolloimaan ”Kolmen itsen” kirkkoon. Kaikki ovat kieltäytyneet toistuvista kehotuksista huolimatta. Kiinan valtion viranomaiset ovat ryhtyneet entistä kovempiin otteisiin maan uskonnollista elämää kohtaan. Presidentti Xi Jinping on julistanut tavoitteekseen ”kiinalaistaa” kaikki maan uskonnot, jotta ne olisivat lojaaleja maata hallitsevalle kommunistiselle puolueelle.
Keitä ovat Kongon ja Ugandan islamistitaistelijat?
(Lähde: Reuters 2.12.2021)
Uganda ja Kongon demokraattinen tasavalta ovat julistaneet yhteisoperaation Itä-Kongossa vaikuttavia ääri-islamisteja vastaan. Islamistien epäillään linkittyvän Islamilaiseen valtioon (ISIS) ja heitä syytetään Ugandan pääkaupungissa Kampalassa viime aikoina tapahtuneista räjähdyksistä ja satojen kongolaissiviilien surmaamisesta.
Ugandan ja Kongon erikoisjoukot iskivät islamisteja vastaan ilmavoimilla ja tykistöllä. Ääri-islamistien keskusjärjestönä toimii Yhdistyneet demokraattiset voimat (ADF). Järjestö alkoi ugandalaisena kansannousuna, mutta siirtyi Kongon demokraattiseen tasavaltaan 1990-luvulla. Vuonna 2019 järjestö vannoi uskollisuuttaan Islamilaiselle valtiolle ja äärijärjestö onkin ottanut vastuulleen osan ADF:n iskuista.
ADF:n perustajana pidetään ugandalaista islamilaista oppositiopoliitikkoa Jamil Mukulua. Hän pakeni Tansaniaan, missä hänet pidätettiin vuonna 2015. Siitä alkaen järjestöä on johtanut islamilainen uskonoppinut Seka Musa Baluku. Hänen kaudellaan ADF on keskittynyt ajamaan islamilaista vallankumousta Ugandassa. ADF on ilmoittanut muodostavansa Islamilaisen valtion Keski-Afrikan provinssin. Se on kylvänyt tuhoa sekä Kongon että Ugandan puolella.
Nigerialaispiispa huolissaan Yhdysvaltain päätöksestä pudottaa Nigeria pois uskonnonvapautta uhkaavien maiden listalta
(Lähde: Vatican News 1.12.2021)
Nigerialainen roomalaiskatolinen piispa Emmanuel Adetoyese Badejo on esittänyt yhdessä monien muiden kanssa huolensa Yhdysvaltain ulkoministeriön päätöksen johdosta, jolla Nigeriaa ei enää luokitella uskonnonvapautta rajoittavaksi maaksi. Muun muassa Yhdysvaltain kansainvälisen uskonnonvapauden komissio (USCIRF) on pitänyt maan ulkoministeriön päätöstä ”selittämättömänä”. Vielä viime vuona Nigerian uskonnonvapaustilanteen luokiteltiin olevan ”erityisen huolen aihe”.
Piispa Badejo pitää Yhdysvaltain päätöstä yllättävänä ja valitettavana. Hänen mukaansa kristittyjen uskonnonvapaustilanne ei ole kahden vuoden takaisesta suinkaan parantunut. Erityisesti Nigerian koillisosissa ääri-islamistit uhkaavat kristittyjen mahdollisuuksia harjoittaa uskontoaan.
Piispan mukaan erityisesti pappeja, lähetystyöntekijöitä ja kirkkojen työntekijöitä häiritään ja heidän toimintaansa estetään. Nigerian koillisosissa pappien ja seurakuntalaisten on täytynyt paeta ryöstöjä ja väkivaltaa.
Piispan mukaan ongelmana on, ettei Nigerian keskushallinto välitä kristittyjen massakaappauksista. Hän syyttää hallitusta lepsusta linjasta ääri-islamilaisia ryhmiä kuten Boko Haramia ja islamilaisia fulani-paimentolaisia kohtaan. Piispa epäilee, että päätöksiä tehdessään Yhdysvaltain hallinto on kysynyt neuvoa vääriltä ihmisiltä.
”(Yhdysvaltain) pitäisi pelata reaalipolitiikaa, eikä etupolitikkaa pelastaakseen listauksen uskottavuuden”, piispa Badejo sanoo.
Lue ohjeet kommentoinnille