Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 31.8.2024

Israelin ministeri Ben-Gvir vaatii synagogaa Temppelivuorelle

(Lähde: Jewish Chronicle 28.08.2024)

Jordania, Egypti ja Saudi-Arabia olivat niiden muslimimaiden joukossa, jotka tuomitsivat virallisesti Ben-Gvirin kommentit.

Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti tiistaina, että se ”vastustaa jyrkästi” Israelin kansallisen turvallisuuden ministerin Itamar Ben-Gvirin kehotusta rakentaa synagoga Jerusalemin Temppelivuorelle.

Ehdotettu synagoga Temppelivuorelle osoittaisi räikeää piittaamattomuutta Jerusalemin pyhien paikkojen historiallisesta status quosta, ulkoministeriön tiedottaja Matthew Miller sanoi.

”Tämän ministerin jatkuvat holtittomat lausunnot ja toimet kylvävät vain kaaosta ja pahentavat jännitteitä hetkellä, jolloin Israelin on oltava yhtenäinen Iranin ja sen proxy-terroristiryhmien, kuten Hamasin ja Hizbollahin, uhkia vastaan”, Miller lisäsi. ”Ne heikentävät suoraan Israelin turvallisuutta.”

Sen jälkeen, kun Israel valloitti Jerusalemin vanhan kaupungin takaisin vuonna 1967, juutalaiset saavat vierailla temppelivuorella, mutta eivät rukoilla siellä.

Pääministeri Netanjahun toimisto on tehnyt selväksi, että ministeri Ben-Gvirin toimet ja lausunnot ovat ristiriidassa Israelin hallituksen politiikan kanssa.

Hamas ei voi vapauttaa jäljellä olevia panttivankeja

(Lähde: Jewish Chronicle 28.08.2024)

Vain 20 panttivangin uskotaan olevan elossa ja olevan Hamasin hallussa, mutta Hamas ei aio vapauttaa heitä, sillä heitä pidetään käsiraudoissa ihmiskilpinä Hamasin johtajan Yahya Sinwarin ympärillä.

Terroristipäällikkö on piirittänyt itsensä vangeilla, joita pidetään hänen kanssaan maan alla. Israelilla on ollut jo useita tilaisuuksia eliminoida hänet löydettyään tunnelit, joissa hän piileskeli, mutta hyökkäystä ei hyväksytty panttivankien vaarantumisen vuoksi, tiedustelulähteet ovat kertoneet.

Tiedustelulähteiden mukaan monet israelilaiset kaapatut ovat pienempien terroristiryhmien, kuten Palestiinan islamilaisen jihadin, Palestiinan vapautuksen kansanrintaman, Mujahideen-prikaatien, al-Nasser Salah al-Deenin prikaatien ja al-Aksan marttyyrien prikaatien, vankina.

Nämä ryhmät ovat ajautuneet kiistaan Yahya Sinwarin Hamasin kanssa. Sinwar vaatii Hamasin vankien vapauttamista Israelin vankiloista ensisijaisena tavoitteena, mutta muut ryhmät  haluavat, että myös heidän omien riviensä vangit ovat listalla. Tämä on saanut heidät viime kuukausina harkitsemaan vallankaappausta Hamasia vastaan.

Ruotsi syyttää irakilaista Koraanin polttajaa viharikoksesta

(Lähde: Rudaw News 28.08.2024)

Ruotsin valtakunnansyyttäjä nosti keskiviikkona syytteen kahta henkilöä vastaan vihan lietsonnasta liittyen viime vuonna järjestettyihin mielenosoituksiin, joissa poltettiin muslimien pyhää kirjaa Koraania. Toinen syytteeseen joutuneista henkilöistä on pakolainen Irakista.

Salwan Momika sytytti Koraanin kahdesti tuleen vuonna 2023 protestina islamia vastaan. Ensimmäinen kerta tapahtui Tukholmassa sijaitsevan moskeijan ulkopuolella ja toinen kerta Irakin suurlähetystön ulkopuolella. Momika sai molempiin protesteihinsa luvan Ruotsin viranomaisilta, joiden mukaan ne kuuluivat sananvapauden piiriin.

Syyttäjä nosti keskiviikkona syytteen Momikaa ja toista mielenosoittajaa Salwan Najimia vastaan ”kiihottamisesta etnistä ryhmää vastaan”.

”Molempia miehiä syytetään siitä, että he ovat esittäneet lausuntoja ja käsitelleet Koraania tavalla, jonka tarkoituksena oli ilmaista muslimeihin kohdistuvaa halveksuntaa heidän uskonsa vuoksi”, Ruotsin johtava syyttäjä Anna Hankkio sanoi lausunnossaan.

”Mielestäni miesten lausunnot ja teot kuuluvat etnistä tai kansallista ryhmää vastaan kiihottamista koskevien säännösten piiriin, ja on tärkeää, että asia käsitellään oikeudessa”, hän lisäsi.

Nicaraguan vasemmistodiktatuuri panee kolehdit ja lahjoitukset verolle suljettuaan ensin 1500 seurakuntaa ja hyväntekeväisyysjärjestöä

(Lähde: Christianity Today 23.08.2024)

Nicaraguan autoritaarisen presidentti Daniel Ortegan vasemmistohallinto on riistänyt laillisen aseman sadoilta evankelisilta seurakunnilta ja hyväntekeväisyysjärjestöiltä ja takavarikoinut niiden varat. Tapaus on jatkumoa Nicaraguan vasemmistodiktatuurin kristinuskon vastaiselle kampanjalle, jonka uhreiksi ovat joutuneet niin roomalaiskatolinen kirkko kuin evankelisetkin seurakunnat.

Presidentin vasemmistopuolueen kontrolloima Nicaraguan parlamentti hyväksyi lisäksi lain, joka vaarantaa maan heikkoa uskonnonvapautta entisestään mm. vaatimalla valtion kontrollia uskonnollisten instituutioiden yli ja edellyttämällä uskonnollisilta organisaatioilta muodollista kumppanuutta maan hallituksen kanssa toteuttaessaan kehitysprojekteja Nicaraguassa.

Lisäksi maan hallinto suunnittelee panevansa uskonnollisten järjestöjen kolehdit ja lahjoitukset verolle, joka nousisi jopa 30 %. Nicaraguan vasemmistohallinto on aktiivisesti tukahduttanut riippumattomia kansalaisjärjestöjä maassa. Maan uskonnonvapaus tilanne on todella huolestuttava.

Moskovan patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksisen kirkon toiminnan kieltävä laki aiheuttaa hämmennystä ja huolta

(Lähde: Orthodox Times 25., 26. ja 28.08.2024)

Ukrainan parlamentti hyväksyi ja presidentti Zelenski allekirjoitti 24.08. lain, joka rajoittaa ulkomaille vastuussa olevien kirkkojen toimintaa. Käytännössä laki on suunnattu Moskovan patriarkaatin alaista Ukrainan ortodoksista kirkkoa vastaan ja pyrkii kieltämään sen toiminnan.

Ukrainassa on myös itsenäinen eli autokefaalinen ortodoksinen kirkko, mitä Moskovan patriarkaatti ei kuitenkaan tunnusta, vaan se katsoo Ukrainan olevan yhä osa omaa aluettaan. Tilannetta mutkistaa se, että Moskovan patriarkaatin alainen Ukrainan kirkko katsoo, ettei lain määritelmä enää päde siihen, koska synodissaan vuonna 2022 se purki suhteitaan Moskovaan kuitenkaan julistautumatta itsenäiseksi eli autokefaaliseksi.

Ukrainan parlamentin tavoite on saada maan ortodoksiseen kirkkoon yhtenäisyyttä ja järjestystä ja vähentää Venäjän valtaa maan kirkollisiin asioihin. Lainsäädännöllinen Moskovan patriarkaatin alaisen kirkon kieltäminen on kuitenkin aiheuttanut myös vastustusta. Sekä Kirkkojen Maailmanneuvosto että paavi Franciscus ovat pitäneet lakia ongelmallisena ja uskonnonvapauden vastaisena.

Ukrainan autokefaalisen kirkon tilanne on kuitenkin hankala: vain neljä maailman 14 autokefaalisesta ortodoksikirkosta on tunnustanut sen.

Jerusalemin armenialaiskortteli on uhattuna

(Lähde: The Jerusalem Post 27.08.2024)

Jerusalemin vanha kaupunki on jaettu neljään kortteliin: juutalaiseen, kristilliseen, islamilaiseen ja armenialaiseen. Armenialaiset ovat pieni vähemmistö Jerusalemissa eivätkä he ole sen paremmin israelilaisia kuin palestiinalaisiakaan. Jerusalemissa sijaitseva armenialaisyhteisö on eräs tärkeimmistä armenialaisyhteisöistä Armenian ulkopuolella. Jerusalemissa on ollut armenialaisen patriarkaatin toimintaa jo 600-luvulta alkaen. Armenia oli myös ensimmäinen maa, joka omaksui kristinuskon valtionuskonnokseen vuonna 301.

Viime aikoina Israelin äärioikeistolaiset ja nationalistiset juutalaisryhmät ovat pyrkineet ajamaan armenialaisia ulos ja hankkimaan kiinteistöjä alueelta. Vaikka monet ostajatahot ovat kiistäneet yhteytensä äärinationalistisiin israelilaisjärjestöihin, on monen suunnitellun tai toteutetun kaupan taustalta löytynyt niitä. Sekä armenialainen patriarkaatti että paikalliset asukkaat ovat ryhtyneet oikeustoimiin säilyttääkseen alueen kiinteistöjen hallinnan ja estääkseen ikivanhan armenialaisyhteisön karkotuksen kaupungista.

Ainakin 100 ihmistä saa surmansa al-Qaidan iskuissa Burkina Fasossa

(Lähde: CBN News 26.08.2024)

Ainakin 100 siviiliä ja hallituksen sotilasta on saanut surmansa al-Qaidaan linkittyvien jihadistien hyökkäyksissä Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Burkina Fasossa viikonloppuna 24.-25.08. Terroristijärjestö al-Qaidaan linkittyvä paikallinen jihadistinen asejoukko JNIM avasi tulen hallituksen joukkoja ja näiden avuksi pakotettuja siviilejä vastaan. Al-Qaida otti vastuun iskusta. Maan hallitus ei ole vahvistanut uhrien määrää, mutta se on ilmoittanut vastanneensa terroristi-iskuun hyvin voimakkaasti.

Erilaisen jihadistiset, sekä al-Qaidaan että Islamilaiseen valtioon liittyvät ryhmittymät ovat aiheuttaneet runsaasti väkivaltaisuuksia Burkina Fasossa, jossa on kuollut tuhansia ihmisiä ja yli kaksi miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa.

Burkina Fasoa on vuodesta 2022 hallinnut sotilasjuntta, joka on lähentänyt suhteitaan Venäjään ja etääntynyt Ranskasta, jonka entinen siirtomaa Burkina Faso on.