Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 29.5.2021

Iranin uskonoppineet kelpuuttivat presidentinvaaleihin seitsemän ehdokasta

Iranin islamilaisessa tasavallassa järjestetään presidentinvaalit 18. kesäkuussa. Maassa merkittävää valtaa käyttävä šiialaisista uskonoppineista koostuva vartijoiden neuvosto hyväksyi vaaleihin seitsemän ehdokasta, joista yhtäkään ei pidetä uudistusmielisenä tai edes pragmaatikkona, vaan kaikki edustavat kovaa linjaa.

Ehdokkaiden joukossa on muun muassa Iranin ydinenergianeuvotteluista vastannut Saeed Jalili sekä maan keskuspankin pääjohtaja Abdolnasser Hemmati. Ehdokashakemuksia oli 585, joista muita ei kelpuutettu mukaan. Maan aiempaa presidenttiä, kovan linjan islamistina tunnettua Mahmoud Ahmadinejadia ei kelpuutettu ehdolle.

Ennakkosuosikkina ja lähes varmana voittajana pidetään virkaatekevää korkeimman oikeuden presidenttiä Ebrahim Raisia, joka on koulutukseltaan šiialainen uskonoppinut. Hänet tunnetaan konservatiivisena islamistina, joka kannattaa ulkopolitiikassa kovaa linjaa esimerkiksi Yhdysvaltoja kohtaan.

(Lähde: Al-Jazeera 25.5.2021)

Koronaviruspandemia on muuttanut seurakunnan istutusta Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa avattiin vuonna 2019 noin 3000 protestanttista kirkkoa ja noin 4500 suljettiin. Luvut perustuvat 34 protestanttisen kirkkokunnan vertailuun, jotka edustavat noin 60 % maan protestanteista. Esimerkiksi vuonna 2014 luvut olivat 4000 avattua ja 3700 suljettua kirkkoa. Asiantuntijat ovat selittäneet avattujen kirkkojen määrän pienemistä osin sillä, että kirkkokunnat ovat alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota olemassa olevien seurakuntien tervehdyttämiseen ja tukemiseen uusien perustamisen sijaan.

Pandemia-aika on muuttanut myös seurakuntien istutusta. Seurakunnan istuttamisella tarkoitetaan tietoista työtä, jolla perustetaan seurakuntia. Usein seurakunnan käynnistäminen on vähintään puolentoistavuoden prosessi. Yhdysvalloissa seurakunnat kokoontuvat usein aluksi elokuvateattereissa, auditorioissa tai teattereissa, mutta oman kirkon rakentaminen nähdään nopeasti tarpeelliseksi.

Koronavirusaikana on kuitenkin perustettu uusia seurakuntia, joiden toiminta ja kokoontumiset on järjestetty kokonaisuudessaan verkon välityksellä. Tämä saattaa muuttaa seurakunnan istuttamista ja fyysisten kirkkotilojen avaamista tulevaisuudessa, kun toiminta siirtyy enenevissä määrin verkkoon.

Tutkimusten mukaan vastaistutetut seurakunnat tavoittavat Yhdysvalloissa vanhoja ja vakiintuneita seurakuntia paremmin ihmisiä, joilla ei aiemmin ollut juuri yhteyttä mihinkään kirkkoon. Uusien seurakuntien kävijöistä keskimäärin 42 % oli sellaisia, jotka eivät olleet aiemmin vuosiin käyneet kirkossa.

(Lähde: Christianity Today 25.5.2021)

Presidentti Putin ilmaisee kiitoksensa maan ortodoksiselle kirkolle: palkitsee räväkän metropoliitan

Venäjän presidentti Vladimir Putin on ilmaissut julkisen kiitollisuutensa Venäjän ortodoksisen kirkon tiedotuksesta ja ulkosuhteista vastaavalle virastolle. Erityisen kunnian sai tiedotuksesta ja ulkosuhteista vastaava metropoliitta Hilarion, jolle myönnettiin viime viikolla Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan risti. Muodollisena perusteluna oli metropoliitan ”tärkeä osallistuminen kansainvälisten ja tunnustuskuntien välisten suhteiden kehitykselle”.

Metropoliitta Hilarion on ollut Moskovan patriarkaatissa näkyvä hahmo, joka on teräväsanaisesti ottanut kantaa moniin uskonnollisiin ja ajankohtaisiinkin kysymyksiin. Hän on esimerkiksi kiistänyt Ukrainan ortodoksisen kirkon itsenäisyyden ja arvostellut kovin sanoin Konstantinopolin ekumeenista patriarkkaa Bartolomeosta, jonka kanssa Moskovan patriarkaatti on riitautunut.

Venäjän ortodoksisen kirkon ja valtiojohdon suhteet ovat olleet Vladimir Putinin kaudella hyvin läheiset ja monissa asioissa kirkko on osoittanut presidentin politiikalle tukeaan. Kirkko on esimerkiksi katsonut oikeudekseen kaita sille perinteisesti kuuluneita alueita, vaikka ne nykyisellään olisivatkin itsenäisissä valtioissa. Moskovan patriarkaatin edustajat ovat lisäksi tavanneet Venäjän liittolaismaiden ministereitä ja uskonnollisia johtajia ja pyrkineet saavuttamaan vaikutusvaltaa erityisesti ortodoksisessa maailmassa.

(Lähde: Moskovan patriarkaatin englanninkieliset sivut 21.5.2021)

Jihadistien epäillään tappaneen 15 kristittyä kastetilaisuudessa Burkina Fasossa

Hyökkäys tapahtui 18.5. lähellä Malin rajaa. Paikalliset asukkaat olivat järkyttyneitä tapahtumasta.

Toistaiseksi yksikään ryhmä ei ole ottanut vastuuta hyökkäyksestä. Alue on kokenut yhä enemmän väkivaltaa al-Qaidan ja ns. ISIS terroristien käsissä. Ääriryhmät ovat tehneet lukuisia hyökkäyksiä sekä siviili- että hallitusten kohteisiin, keskittyen usein kristittyihin, heidän johtajiinsa ja kirkkoihin. Iskut ovat pakottaneet kirkot monilla alueilla sulkemaan ovensa ja tapaamaan salaa.

Hyökkäyksien aikana he pysäyttävät kyläläisiä ja vaativat heitä tunnustamaan uskonsa. Ne, jotka sanoivat olevansa kristittyjä, tapetaan välittömästi, kun taas muiden uskontojen edustajat päästetään vapaaksi vahingoittumattomina. Mutta myös radikaaleja arvostelevat muslimit saattavat joutua hyökkääjien maalitauluksi.

(Lähde: Christian Today 24.5.2021)

Algerialaiset kristityt ovat iloisia kunnostetun kirkkorakennuksen palauttamisesta

Nyt palautettu kirkkorakennus on yksi monista historiallisesti tunnustetuista jumalanpalveluspaikoista, jotka paikalliset viranomaiset ovat ottaneet haltuunsa. Algerian protestanttikirkkojen kattojärjestö on pyytänyt näiden rakennusten palauttamista yli vuosikymmenen ajan. Rakennuksia käyttävät viranomaiset kieltäytyvät kuitenkin palauttamasta niitä, mikä on johtanut pitkään jatkuneisiin oikeudenkäynteihin.

Nyt palautettua kirkkorakennusta käytettiin terveyskeskuksena vuoteen 2011 asti. Kun terveyskeskus muutti, paikallisviranomaiset vuokrasivat rakennuksen toiselle terveydenhoitoalan järjestölle. Vuonna 2012 alkoi oikeusprosessi kirkon palauttamiseksi. Tuomio annettiin toukokuussa 2019, mutta viranomaiset eivät panneet sitä täytäntöön lain edellyttämien kahden kuukauden aikana. Rakennus palautettiin lopulta tässä kuussa.

Vuoden 2006 asetus kieltää ei-muslimien jumalanpalvelukset rakennuksissa, joita kansallinen komissio ei ole nimennyt tähän tarkoitukseen. Vuodesta 2006 lähtien komissio ei kuitenkaan ole myöntänyt yhtään lupaa.

Marraskuusta 2017 lähtien niin kutsutut rakennusturvallisuuskomiteat ovat käyneet monissa protestanttisissa kirkkorakennuksissa. Nämä komiteat tarkastavat lupia rakennuksen käyttöön. Tähän mennessä viranomaiset ovat määränneet 20 seurakuntaa lopettamaan toimintansa.

(Middle East Concern 26.5.2021)

Kiina pidätti roomalaiskatolisen piispan, pappeja ja teologian opiskelijoita

Pohjois-Kiinan viranomaiset ovat pidättäneet Vatikaanin nimittämän katolisen piispan, hänen seitsemän pappiaan ja lukuisia pappisopiskelijoita. Poliisi pidätti Henanin maakunnassa sijaitsevan hiippakunnan 63-vuotiaan piispa Joseph Zhang Weizhun 21. toukokuuta. Päivää aikaisemmin oli pidätetty pappeja ja seminaarinopettajia uskontolakien perusteella. Pidätykset tapahtuivat sen jälkeen, kun hiippakunta päätti käyttää hylättyä tehdasrakennusta seminaarina

Kiina otti käyttöön uudet säännöt uskonnollisille papistoille, jotka tulivat voimaan tässä kuussa. Se määrää kaikki papit rekisteröitymään. Hiippakunnat, joita johtaa Vatikaanin hyväksymät piispat, ovat osa maanalaista kirkkoa, jota ei ole yhdenmukaistettu valtion kanssa. Paikallisten katolilaisten mukaan asetusten tarkoituksena on lopettaa maanalainen kirkko kriminalisoimalla ja pidättämällä sen papisto. 100 000 katolisen kristityn hiippakuntaa johtavaa piispaa Zhangia ei ole hyväksytty valtion ylläpitämässä kirkossa.

(Lähde: UCA News 24.5.2021)