Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 25.9.2021

Walesin anglikaaneilla on valinnan paikka

Perinteistä kristinuskoa seuraavat anglikaanit ovat perustaneet oman maailmanlaajan kirkko-organisaation. Monet Aasian ja Afrikan mantereilla toimivat anglikaanikirkon hiippakunnat ovat kokonaisuudessaan osa tätä vaihtoehtoista anglikaanikirkkoa, joka ei tunnusta Canterburyn arkkipiispan johtajuutta.

Tämän vaihtoehtoliikkeen piispat ovat parhaillaan koolla Keniassa. Kokouksessa pohdittiin Walesin tilannetta. Anglikaanikirkko Walesissa on nimittäin juuri hyväksynyt samaa sukupuolta olevien avioliitot. Kirkon äänestyksessä tappiolle jääneet evankeliset kristityt ovat nyt ottaneet yhteyttä raamatullista vaihtoehtoa tarjoavaan liikkeeseen ja pohtivat irtautumista Walesin kirkosta. Raamatullisella liikkeellä on oma piispansa Euroopassa, Andy Lines, jonka piispuutta Canterburyn arkkipiispa ei ole tunnustanut. Raamatullisen liikkeen piispainkokous vakuutti Walesin kristityille, että he seisovat niiden Walesin kristittyjen rinnalla, jotka tahtovat puolustaa historiallista kristinuskoa. ”Ette ole yksin”, sanoi piispainkokouksen puheenjohtaja. Nähtäväksi jää, kuinka moni seurakunta irtautuu virallisesta anglikaanikirkosta ja liittyy raamatullisten anglikaanien Euroopan hiippakuntaan.

Walesin evankeliset kirkonmiehet kokoontuvat maanantaina antaakseen tilanteesta julkilausuman.

(Lähde: Christian Today 18.9.2021)

Marokon kristityt iloitsevat liberaalien voitosta vuosien islamilaisen hallituksen jälkeen

Kymmenen vuotta Marokkoa hallinnut islamilainen Oikeus ja Kehitys Puolue (PJD) on kärsinyt Marokon parlamenttivaaleissa tappion, kun sen paikkamäärä 395-paikkaisessa parlamentissa romahti 125:sta 13:een. Pääministeriksi on noussut liberaali miljardööri ja liikemies, Kansallisen sitoutumattomien listan (RNI) ehdokas Aziz Akhannouch, joka vannoi virkavalansa kuningas Mohammed VI:lle 11.9. Hänen tukijoillaan on hallussaan 102 paikkaa eli noin neljännes edustajista.

Marokon kristityt iloitsevat uudesta hallituksesta huolimatta siitä, että maan merkittävin vallankäyttäjä onkin kuningas, jota kutsutaan islamilaisittain “Kaikkien uskovaisten komentajaksi” ja jota kunnioitetaan profeetta Muhammedin jälkeläisenä. Hänellä on Marokon asioissa ratkaiseva sana.

Marokon kristityt arvioivat liberaalien, talouteen keskittyvien poliitikkojen muodostaman hallituksen sallivan lisää kansalaisvapauksia melko autoritaarisessa kuningaskunnassa. Aiemmat islamilaiset hallitukset ovat pyrkineet ajamaan sharia-lakia yhteiskuntaan, mikä on huolestuttanut Marokon kristittyjä. Sen sijaan uutta pääministeriä luonnehditaan “liikemieheksi, jota ei kiinnosta, vaikka palvoisit aurinkoa tai kuuta”.

Marokossa kristittyjen uskonnonvapaustilanne on haasteellinen. Laki tunnustaa vain islamin ja juutalaisuuden virallisiksi uskonnoiksi, mutta periaatteessa laki takaa ajatuksen- ja omantunnonvapauden. “Muslimien uskon järkyttämisestä” voi kuitenkin saada jopa kolmen vuoden vankeusrangaistuksen. Valtio ei kuitenkaan rankaise esimerkiksi kääntymisestä. Arviot kristittyjen määrästä vaihtelevat 2000 ja 25 000 välillä. Aikaisemmat islamilaiset hallitukset eivät ole sallineet kirkkojen perustamista tai seurakuntien rekisteröintiä, vaan ovat jopa vaatineet listoja kaikista maan kristityistä.

Uudelta hallitukselta maan kristityt odottavat ainakin vuoropuhelua. Lisäksi helpotusta kaivataan Marokkoa vaivaavaan korruptioon.

(Lähde: Christianity Today 21.9.2021)

Kiina sallii Macaon katolisen yliopiston rekrytoida opiskelijoita Manner-Kiinasta

Kiina on antanut Macaon erityishallintoalueella sijaitsevalle katoliselle yliopistolle luvan rekrytoida uusia opiskelijoita tutkinto-ohjelmiinsa myös Manner-Kiinasta. Macao on Hong Kongin tavoin Kiinan demokraattisesti hallittu erillinen itsehallintoalue, joka aiemmin oli Portugalin kauppasatamana.

Kommunistisen Kiinan kansantasavallan suhde roomalaiskatoliseen kirkkoon on perinteisesti ollut erittäin huono. Pyhällä istuimella ja kansantasavallalla ei ole vieläkään virallisia diplomaattisuhteita, vaan Vatikaani tunnustaa viralliseksi Kiinaksi Kiinan tasavallan eli Taiwanin.

Macaon katolisen Pyhän Joosefin yliopiston rehtori Stephen Morgan vakuuttaa, että yliopisto seuraa rekrytoinnissaan tarkoin valtion asettamia ohjeita ja rajoituksia. Rehtori luonnehtii yliopistoa “uniikiksi alustaksi Kiinan ja portugalinkielisten maiden välillä, joka voi toimia pohjana idän ja lännen harmoniselle kulttuurivaihdolle”.

Rehtori Morgan on kiitollinen sekä Macaon itsehallintoalueen virkamiehille että Kiinan valtiolle yhteistyömahdollisuudesta “syventää yhteistyötä”. Yliopiston omistaa Macaon roomalaiskatolinen hiippakunta. Kiina ja Vatikaani ovat lämmitelleet hyisiä diplomaattisuhteitaan viime aikoina.

(Lähde: Catholic News Agency 22.9.2021)

Moskovan patriarkaatti syyttää Konstantinopolin patriarkkaa paavillisista valtapyrkimyksistä

Kohahduttavista kannanotoistaan tunnettu, Moskovan patriarkaatin tiedottamisesta ja ulkosuhteista vastaava metropoliitta Hilarion on jälleen hyökännyt Konstantinopolin patriarkaattia vastaan. Ortodoksisen kirkon primaattia eli hallintavaltaa ja konsiliarisuutta eli kirkolliskokouksia käsittelevässä venäläisessä konferenssissa keskusteltiin erityisesti Konstantinopolin patriarkan toimista Ukrainan kirkkoon liittyen.

Metropoliitta Hilarion syytti Konstantinopolin patriarkaattia pyrkimyksestä paavilliseen yliherruuspyrkimykseen kaikkien paikalliskirkkojen yli ja perusteli näkemystään ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen viimeaikaisilla toimilla. Hilarion muistutti, että ortodoksisen käsityksen mukaan paikalliskirkot ovat kaikki itsenäisiä, vaikka patriarkoilla onkin arvojärjestys.

Taustalla Hilarionin syytöksissä on se, että Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos tunnusti vuonna 2018 Ukrainan kirkon autokefalian eli itsenäisyyden Moskovan patriarkaatista, johon Ukrainan alue oli 1600-luvulta asti kuulunut. Moskovan patriarkaatti katsoo, että Konstantinopolin patriarkka puuttui menettelyllään sen sisäisiin asioihin, koska Ukrainan kirkko kuului Moskovan patriarkaattiin.

Yksi väitteistä, joilla Venäjä on oikeuttanut sotatoimiaan Itä-Ukrainassa, on Ukrainan kuuluminen historialliseen Venäjään ja Moskovan patriarkaattiin.

(Lähde: Moskovan patriarkaatin englanninkieliset sivut 20.9.2021)

Taleban lienee sisäisesti hajanaisempi kuin on luultu

Talebanin vallattua Afganistanin noin kuukausi sitten on ulkomailla herännyt kysymys järjestön sisäisestä hajanaisuudesta. Taleban on perinteisesti Afganistanissa ollut maan suurimman etnisen ryhmän, pashtujen liike. Väliaikaiseen hallitukseensa Taliban on ottanut mukaan myös tadjikkeja, uzbekkeja ja turkmeeneja saavuttaakseen Afganistanin muidenkin väestöryhmien hyväksyntää. Yhtään hazara-heimoon kuuluvaa ei hallitukseen kuulu. Hallitukseen ei kuulu myöskään yhtään shiiaa tai muun uskonnollisen vähemmistöryhmän jäsentä.

Arvioiden mukaan väliaikaisella hallituksella ei kuitenkaan ole kovin merkittävää valtaa, vaan vaikutusvalaisin on Kandaharissa pashtualueilla istuva Talebanin neuvosto, shura. Arvioiden mukaan Talebanin sisällä on jo nyt alkanut keskinäinen kilpailu valta-asemista, kun osa Taleban-johtajista on ollut tyytymättömiä asemaansa uudessa hallinnossa. Tämä voi johtaa sisällissotaan.

Jo nyt hallinnossa on nähtävissä kaksi linjaa. Taleban on aiemmin saanut tukea naapurimaistaan Pakistanista ja shiialaisesta Iranista. Näyttää siltä, että kovaa linjaa ajavat Taleban-johtajat tukeutuvat Iranin apuun ja kokevat epäluuloa Pakistania kohtaan. Kovan linjan kannattajat ovat suhtautuneet kielteisesti hallintoon, johon kuuluisi aiemman hallituksen virkamiehiä.

Talebanin diplomaattisemman tai poliittisemman siiven edustajat taas ovat olleet varovaisen myönteisiä hallinnolle, johon voisi kuulua myös Talebanin syrjäyttämän hallinnon virkamiehiä. Diplomaattisempi siipi suhtautuu myönteisemmin Pakistanin hallintoon.

Talebanin sisäisäinen jakaantuminen selittänee osaltaan sitä, että yhtäältä hallinnon diplomaattisemmat jäsenet ovat luvanneet yhtä, kuten naisten työmahdollisuuksia ja ihmisten hengen ja omaisuuden turvaa, mutta toisaalta osa Taleban-taistelijoista, kovemman linjan kannattajat, on toiminut toisin.

(Lähde: Al-Jazeera 23.9.2021)

Pelko kristittyjen kansanmurhasta Afganistanissa ja lähialueilla

Monet muistavat, mitä tapahtui Talebanin ollessa vallassa vuosina 1996–2001. Silloin monien kristittyjen oli pakko luopua uskostaan ​​ja palata islamiin. Niitä, jotka kieltäytyivät, teloitettiin tai pakotettiin toimimaan miinanraivaajana kävelemällä miinakenttien läpi. Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Mike Pompeo uskoo nyt, että Talebanin valta ”todennäköisesti johtaa kansanmurhaan kristittyjä vastaan”, jos Yhdysvaltain hallitus ei ryhdy ratkaiseviin toimiin.

Afganistanin entisen presidentin, Ashraf Ghanin aikana vaino tuli ystävien ja suvun taholta. Kristinuskoon kääntyneitä uhattiin tappaa tai ainakin he joutuivat perheensä hylkäämiksi. Joskus kääntymystä pidettiin psykiatrisena sairautena.

Release Internationalin johtaja Paul Robinson varoittaa, että hyökkäykset kristittyjä vastaan ​​lisääntyvät todennäköisesti koko Keski-Aasian alueella, mukaan lukien Kazakstan, Turkmenistan ja Uzbekistan. Pakistan, jossa asuu 2,6 miljoonaa kristittyä, on myös ilmeinen huolenaihe.

Afganistanin kaltaisissa paikoissa kirkon on täytynyt oppia toimimaan kuten varhaiskirkko aikanaan – jatkuvan vainon uhan alla.

(Lähde: Evangelicals Now 23.9.2021)