Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 23.10.2021

Jälleen yksi muslimimaa tunnustaa Israelin

Israel ja Komorit neuvottelevat diplomaattisuhteiden luomiseksi. Komorit on muslimienemmistöinen maa ja Arabiliiton jäsen. Kuluneen vuoden aikana niin sanotun Abraham-sopimuksen Israelin kanssa ovat jo solmineet Arabiemiraatit, Bahrain ja Marokko. Sudan on ilmeisesti myös matkalla suhteiden normalisoinnin viimeistelyyn.

Israelin ulkoministeriö ei ole kommentoinut suoraan Komorien kanssa käytäviä neuvotteluja, mutta ulkoministeri Yair Lapid sanoi yhteisessä lehdistötilaisuudessaan USA:n ulkoministeri Antony Blinkenin kanssa: ”Työskentelemme laajentaaksemme Abraham-sopimuksen kattavuutta. Mutta ennen kaikkea haluamme varmistaa, että nykyiset sopimuksemme ovat menestystarina. Ja se on toistaiseksi menestystarina. ”

Arabiemiraateissa uumoillaan, että seuraavat maat saattaisivat olla Qatar, Tunisia, Oman ja Malesia.

Lapidin diplomaattinen aikataulu on ollut kiireinen. Hän tapasi 18.10. ministeriössä ruotsalaisen kollegansa Ann Linden kanssa. Israel ja Ruotsi ovat pitkään olleet eri linjoilla palestiinalaisasiasta. Tämä diplomaattinen konflikti paheni vuonna 2014, jolloin Ruotsista tuli ensimmäinen Euroopan unionin jäsenvaltio, joka tunnusti Palestiinan valtion. Linden vierailu Israelissa oli ensimmäinen lähes kymmeneen vuoteen, mikä osoittaa selvästi molempien maiden halukkuuden avata uusi luku suhteissaan.

(Lähde: Al-Monitor 19.10.2021)

Yhdysvaltain senaattorit toivottavat ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen tervetulleeksi

Yhdysvalloissa 48 senaattoria on ilmaissut toivottavansa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan Bartolomeoksen tervetulleeksi presidentti Joe Bidenille lähettämässään kirjeessä. Kirjeen allekirjoittajien joukossa on senaattoreita molemmista valtapuolueista, demokraateista ja republikaaneista.

Kirjeessä senaattorit toteavat erityisesti monien Yhdysvaltain ortodoksisten yhteisöjen odottavan patriarkan vierailua ja toivottavat hänet tervetulleeksi maailman toiseksi suurimman kristillisen kirkkokunnan johtajana. Lisäksi senaattorit kiittelevät patriarkan saavutuksia uskontojen välisessä vuoropuhelussa ja rauhantyössä. Presidentti Biden on aiemminkin isännöinyt patriarkka Bartolomeosta. Vuonna 2009 varapresidentti Biden otti vastaan patriarkan. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Bartolomeoksen valinnasta ekumeeniseksi patriarkaksi.

Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka ei varsinaisesti ole maailmanlaajuisen ortodoksisen kirkon päämies. Jokaisen patriarkan johtama kirkko on itsenäinen, mutta ekumeenisella patriarkalla on kunnia-asema muiden patriarkkojen joukossa.

Konstantinopolin patriarkan johtama patriarkaatti ei suinkaan ole ortodoksisen maailman suurin. Suurin on Moskovan patriarkaatti. Ekumeenisen patriarkan alueeseen kuuluvat mm. Turkki, osa Kreikkaa, Baltia ja Suomi.

(Lähde: 21.10.2021 Orthodox Times)

Yhdysvaltalaiskirkko pääsee sopuun jumalanpalvelusten koronarajoituksista

Yhdysvalloissa Missourin osavaltiossa Kansas Cityssä sijaitseva Abundant Life -niminen (suom. ”Yltäkylläinen elämä”) baptistinen megakirkko on tyytynyt 150 000 dollarin korvauksiin Jacksonin piirikunnalta oikeusjutussaan, jossa seurakunta syytti viranomaisten kohdelleen kirkkoa ja sen jumalanpalveluksia tiukemmin ja siten epäreilusti verrattuna maallisiin tapahtumiin. Juttu sovittiin lopulta ilman oikeudenkäyntiä.

Oikeusprosessi alkoi yli vuosi sitten, kun seurakunta syytti aluetta siitä, että koronavirusrajoitukset osuivat epäreilusti ja tiukempina jumalanpalveluksiin kuin maallisiin tiloihin kuten vähittäiskauppoihin. Kanteen mukaan kirkkoja koskeneet rajoitukset olivat osavaltion perustuslain ja Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisen lisäyksen vastaisia.

Jacksonin piirikunta on väkiluvultaan Missourin osavaltion suurimpia ja Abundant Life -kirkon mukaan sen kokoontumisiin osallistuu säännöllisesti noin 4 500 ihmistä.

Toukokuussa 2020 Yhdysvalloissa säädettiin 10 ihmisen rajoitus jumalanpalveluksiin ja muihin kokoontumisiin, kun taas kaupoissa sallittiin 15-25 % asiakaspaikoitus. Tällöin kirkonkin jumalanpalveluksiin olisi voinut osallistua kymmenen sijaan 474 ihmistä.

(Lähde: Catholic News Agency 20.10.2021)

Terroristit eivät koskaan toimi yksin

Somalialainen kirjailija ja vaikuttaja Ayaan Hirsi Ali kommentoi Britanniassa tapahtunutta parlamentin edustajan murhaa. Murhaaja oli 25-vuotias somalialaistaustainen Britannian kansalainen. Mediassa on nyt pyritty vaikenemaan murhaajan etnisestä alkuperästä poliittisen korrektiuden nimissä. Tätä itsekin somalialaistaustainen Ayaan Hirsi ei hyväksy. Hän toteaa, että tuo nuorimies ei tietenkään ole murhaaja siksi, että hän on somali, mutta sillä on merkitystä, että hän on somali. On nimittäin tullut ilmi, että tämä nuorimies oli radikalisoitunut ja ollut yhteydessä somalialaiseen islamistiseen Al-Shabaab terroristijärjestöön.

Toinen asia, jonka Ayaan Hirsi torjuu, on väite, että murhaaja oli niin sanottu yksinäinen susi. Islamistiset iskijät eivät koskaan ole yksinäisiä susia, väittää Ayaan Hirsi. He verkostoituvat ja saavat vaikutteita ja ohjausta. Oikeusjärjestelmämme olettaa, että yksilöt ovat vastuussa teoistaan. Ymmärrämme myös, että on tärkeää olla tuomitsematta koko yhteisöä muutamien äärimmäisten näkemysten vuoksi.

Mutta vaikka yksilöt voivat suorittaa hyökkäyksensä yksin, he nousevat silti samanhenkisten yhteisöistä tai verkostoista. He oppivat imaameilta radikaaleja ideoita, jotka innoittavat heidät väkivaltaan. Tämä ei tarkoita sitä, että heidän koko perheensä tai yhteisönsä olisivat ääriliikkeen jäseniä. Tämä murhaaja ei syöksynyt puukottamaan satunnaista tuntematonta. Joku inspiroi häntä valitsemaan kohteensa.

Somalialaiset yhteisöt ovat hyvin sosiaalisia. Toisin kuin länsimaisissa perheissä, somaliperheissä kaikki ovat mukana kaikkien asioissa. On siis selvää, että yhteisössä tiedettiin tulossa olevasta murhasta. Terroritekojen ehkäisyssä täytyy siis myöntää, ettei ole yksinäisiä susia.

(Lähde: UnHerd 20.10.2021)

Entinen Canterburyn arkkipiispa johtaa Walesin itsenäisyyshanketta

Kirkonmies, Rowan Williams, entinen Canterburyn arkkipiispa, on nimitetty Walesin asemaa hahmottelevan komission puheenjohtajaksi. Puhuessaan pääministerille tohtori Williams selitti, että Walesin aseman pohdinta on ajankohtainen, sillä Britannian Yhdistyneen kuningaskunnan tila on epävakaa. Tällä hän viittaa mahdolliseen kansanäänestykseen Skotlannin itsenäistymisestä. Hän toteaa: Emme tiedä, mikä on Skotlannin tai jopa Pohjois -Irlannin tulevaisuus. Luulen, että Walesin hallitus on kokenut tämän olevan hyvä hetki kysyä: Mikä olisi Walesin asema, jos nykyinen neljän kansan liitto hajoaisi? Olemme erittäin liikkuvassa ja epävarmassa tilanteessa.

Komissio aikoo aloittaa kansallisen keskustelun Walesin tulevaisuudesta, jonka tohtori Williams sanoo etsivän puolueetonta tietoa, näkökulmaa ja viisautta sekä yleisöltä että komissiolta. Hän selittää, että ”älykäs keskustelu” Walesin hallinnosta ja demokratiasta laajemmin on välttämätöntä.

Swanseassa syntynyt tohtori Williams valittiin Walesin arkkipiispaksi vuonna 1999. Jotkut ovat arvostelleet hänen nimittämistään komissioon poliittisen kokemuksen puutteen vuoksi.

Hän kertoo pääministerille, että hänen pitkäaikaista yhteyttään etenkin Etelä-Walesin väestöön ei pidä unohtaa, kun taas hänen roolinsa Canterburyn arkkipiispana tarjoaa hänelle hyvän aseman myös komission puheenjohtajana.

(Lähde: Premier Christian News 20.10.2021)

Myanmarin sotilasdiktatuuri vapautti 5000 vankia

Myanmarin hallinto vapautti 5000 poliittista vankia. Heidän joukossaan oli myös kolme baptistipastoria. Pastorit vangittiin syytettynä rukouskokouksen järjestämisestä, jossa rukoiltiin rauhaa Myanmarille. Yksi kolmesta pastorista on yli 70-vuotias ja kärsii terveysongelmista.

Myanmarin juntta vapautti yleisessä armahduksessa 5000 vankia humanitaarisista syistä. Poliittiset vangit vapautettiin vain kolme päivää sen jälkeen, kun Kaakkois-Aasian kansakuntien liitto (ASEAN) sulki Myanmarin juntan huippukokouksen ulkopuolelle. Myanmarin syrjäytetty johtaja Aung San Suu Kyi ei ollut nyt vapautettujen joukossa.

Tom Andrews, YK:n erityisraportoija Myanmarin ihmisoikeustilanteesta, sanoi, että vankien vapauttaminen ei selvästikään johdu siitä, että juntta on muuttanut mielensä. Kansalaisten mielivaltainen pidättäminen ja vainoaminen jatkuu yhä.

”Jatkuva paine kaikilla kolmella rintamalla – rahalla, aseilla ja oikeustoimilla – on paras tapa, jolla kansainvälinen yhteisö voi tukea Myanmarin kansaa suojelemaan ihmisoikeuksiaan ja pelastamaan maansa”, Andrews sanoi lausunnossaan.

Ei ole harvinaista, että konfliktien vaivaamassa Myanmarissa kristityt ja heidän järjestönsä joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Kirkkoihin hyökätään ja niitä pommitetaan. Pastoreita on pidätetty, ja monia aseettomia siviilejä, myös kristittyjä, on tapettu. Lähes 1100 ihmistä on kuollut ja yli 9000 on pidätetty juntan vallankaappauksen jälkeen 1. helmikuuta.

(Lähde: UCA News 19.10.2021)