Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 22.1.2022
Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.
Emmanuel Macron vaatii abortin lisäämistä EU:n peruskirjaan
(Lähde: The Catholic World Report 19.1.2022)
Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati keskiviikkona abortin lisäämistä EU:n perusoikeuskirjaan.
Puhuessaan Euroopan parlamentin jäsenille 19. tammikuuta Macron sanoi, että vuonna 2000 ratifioitua oikeuksien peruskirjaa on tarkistettava.
”Kaksikymmentä vuotta sitten julkaistiin perusoikeuskirjamme, johon muun muassa kirjattiin kuolemanrangaistuksen poistaminen koko unionissa. Toivon, että voimme päivittää sen, kirjaamalla peruskirjaan ympäristönsuojelun ja aborttioikeuden”, hän sanoi.
Hän lisäsi: ”Meidän tulee avata tämä keskustelu kansalaisten ja suurten eurooppalaisten vaikuttajien kanssa antaaksemme uuden elämän oikeuksillemme, jotka vahvistavat arvoiltaan vahvaa Eurooppaa ja yhteistä poliittista projektiamme.”
Nykyinen EU:n peruskirja tunnustaa oikeuden elämään, mutta siinä ei mainita aborttia. Siinä todetaan, että ”Jokaisella on oikeus elämään” ja ”Ketään ei saa tuomita kuolemantuomioon tai teloittaa”.
Euroopan parlamentti äänesti kesäkuussa 2021 mietinnön puolesta, jossa abortti kuvataan osaksi ”välttämätöntä terveydenhuoltoa”, jonka toimittamisesta ei voi kieltäytyä omantunnon suojaan vetoamalla.
Ranska otti 1. tammikuuta kiertävän puheenjohtajuuden Euroopan unionin neuvostossa, joka neuvottelee ja hyväksyy EU-lakeja Euroopan parlamentin kanssa.
Iranilainen pastori pidätettiin uudelleen vain kaksi viikkoa vapautumisensa jälkeen
(Lähde: Premier Christian news 19.1.2022)
Pastori Matthias Haghnejad pidätettiin uudelleen 15. tammikuuta vain kaksi viikkoa vapautumisensa jälkeen.
Pastori Matthias oli istunut lähes kolme vuotta vankeutta sen jälkeen, kun hänet tuomittiin ”valtion turvallisuuden vaarantamisesta” ja ”sionistisen kristinuskon edistämisestä”.
Pastori Matthias kutsuttiin uudelleen oikeuteen 15. tammikuuta.
Siellä hänet tuomittiin kuudeksi vuodeksi ”maan turvallisuuden vastaisesta toiminnasta edistämällä kristinuskoa kotikirkossa sekä toimittamalla tietoja islamin vihollisille”.
Nämä syytteet nostettiin alun perin pastori Matthaisia vastaan vuonna 2014. Syytteet oli kuitenkin jo seitsemän vuotta sitten kumottu.
On arveltu, että pastori Matthaisin uudelleen pidättäminen voi viitata oikeusoppineiden keskinäiseen kiistelyyn ja valtakamppailuun maan eri valtakeskusten ja salaisen poliisin välillä. Kristityt ovat odottaneet miten maan oikeuslaitos alkaa seurata korkeimman oikeuden päätöstä, jonka mukaan kristinuskon harjoittaminen ei olisi enää rikos Iranissa. Nyt tullut oikeuden päätös osoittaa, että kristittyjen valtiollinen vaino ei ole suinkaan päättynyt Iranissa.
Inkerin kirkon projekti esittelee toimivia ja tuhottuja luterilaisia kirkkoja – saa presidentillisen apurahan
(Lähde: Inkerin kirkon englanninkieliset sivut 14.1.2022)
Venäjällä toimivan Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon piirissä on pyritty tavoittamaan uusia ihmisiä kirkon piiriin jumalanpalvelusten ja pienpiiritoiminnan lisäksi kulttuurisilla ja opetuksellisilla tavoilla.
Kirkon piirissä perustettu Manna-yhdistys on saanut Venäjän presidentillisen apurahan projektiin, jonka tarkoituksena on luoda 25 tuhotulle ja toimivalle luterilaiselle kirkolle tiedotustaulut, joissa kerrotaan kirkkojen historiasta, niiden kulttuuriarvoista ja seurakuntaelämästä. Kirkot sijaitsevat Pietarissa ja Inkerinmaalla sekä muualla Leningradin piirikunnassa.
Lisäksi projektin piirissä kehitellään QR-koodiin pohjautuva sovellus, joka osoittaa ja näyttää sekä alueen toimivat että tuhotut luterilaiset kirkot. Projektin tarkoituksena on muistuttaa luterilaisuuden historiasta Venäjällä ja vaalia alueen kulttuurista ja historiallista perintöä.
Venäjällä Inkerin kirkolla on turvattu asema, joka perustuu kirkon pitkään historiaan osana venäläistä yhteiskuntaa.
Koronaepidemian jälkeen Yhdysvaltain kirkot ovat uudessa tilanteessa: monet kävijät vaihtuneet
(Lähde: Christianity Today 18.1.2022)
Yhdysvalloissa suurin osa kirkoista pystyi avaamaan ovensa viime kesänä toista vuotta kestäneen koronapandemian jälkeen. Vaikka pandemia vielä jatkuukin, sen vaikutukset kirkoissa ja seurakunnissa näkyvät.
Tutkimusten mukaan pandemian jälkeen jumalanpalveluksiin osallistuu noin kolme neljännestä siitä ihmismäärästä, joka niihin osallistui aiemmin. Toisaalta yhä useammat jumalanpalvelukset myös striimataan, mikä on tuonut aivan uusia osallistujia.
Kun ihmiset ovat pahimman epidemian jälkeen palanneet kirkkoihin, eivät he aina ole palanneet samaan seurakuntaan, jossa kävivät aiemmin. Houstonilaisen pastori Steve Bezner kertoo, että hänen seurakuntansa viikoittaisista 1600 osallistujasta noin kolmannes on uusia. Hänen mukaansa osa seurakunnista keskittyy pandemian jälkeen jälleenrakennukseen, kun taas toiset ovat pandemian aikana ”sprintanneet eteenpäin”.
Pandemia-aika sulkutiloineen on pakottanut kirkot pohtimaan uusia toimintatapoja ja panostamaan muun muassa pienryhmätoimintaan. Toisaalta korona-aika on toiminut katalyyttina monille sellaisille, jotka ovat aiemmin olleet tyytymättömiä seurakuntaansa ja sittemmin vaihtaneet seurakuntayhteyttään. Erityisen paljon seurakuntaansa ovat vaihtaneet melko harvoin, 8-12 kertaa vuodessa, jumalanpalveluksiin osallistuvat.
Pienet seurakunnat ovat pitäneet parhaiten kiinni jäsenistöstään.
Open Doors julkaisi 19.1.2022 päivitetyn listan maista, joissa on vaikeinta seurata Jeesusta
(Lähde: Open Doors 19.1.2022)
Vainottuja kristittyjä auttava ja heidän asiaansa esillä pitävä Open Doors -järjestö on julkaissut vuoden 2022 World Watch List -listauksen, joka kartoittaa maailmassa ne 50 maata, jossa on vaikeinta olla kristitty.
Vuodesta 1992, jolloin listausta on alettu tehdä, listan ensimmäisellä paikalla on ollut Pohjois-Korea. Talebanin noustua valtaan Afganistan sai kyseenalaisen kunnian olla ensimmäisenä listalla niistä maista, joissa on kaikkein vaikeinta olla kristitty. Pohjois-Korean sijoituksen tippuminen toiseksi ei siis tarkoita maan uskonnonvapaustilanteen kohentumista, vaan vain Afganistanin tilanteen heikkenemistä.
Viime vuonna kaikissa listan 50 maassa kristittyjen vainon aste oli ”hyvin korkea” ensimmäistä kertaa listauksen historiassa. Tänä vuonna jopa 55 maata sai yhtä huonon arvosanan.
Väkivaltainen islamismi on globaalisti kristittyjen suurin uhka, mutta myös koronarajoitukset ovat mahdollistaneet kristittyjen aiempaa tarkemman valvonnan ja jumalanpalvelusten rajoittamisen esimerkiksi Kiinassa ja Myanmarissa.
Listauksen mukaan maailman vaikeimmat maat seurata Jeesusta ovat Afganistan, Pohjois-Korea ja Somalia. Kymmenen vaikeimman maan joukossa ovat myös Libya, Jemen, Eritrea, Nigeria, Pakistan, Iran ja Intia. Osassa maissa uskonnonvapaus on hyvä joissakin osissa maassa ja erittäin vaikea toisaalla. Näin on esimerkiksi Nigeriassa ja Intiassa, jossa maan sisäinen vaihtelu on suurta.
Talviolympialaiset järjestetään paikassa, jossa Kiina teloitti satoja kristittyjä
(Lähde: UCA News 17.1.)
Pohjois-Kiinan suosittu lomakaupunki Chongli isännöi hiihdon päätapahtumat tulevien talviolympialaisten aikana. Tällä kauniilla kaupungilla on kuitenkin synkkä historia alueen kristittyjen julmassa vainossa. Kiinan kommunistit teurastivat satoja ihmisiä, enimmäkseen katolilaisia, vuonna 1946 Chonglissa.
Olympialaiset ovat tuoneet esille vähän tunnetun, mutta yhden pahimmista julmuuksista katolilaisia kohtaan Kiinan sisällissodan ja verisen kulttuurivallankumouksen aikana Mao Zedongin aikana. Kristittyihin kohdistuvalla vainolla on historiaa jo keisarillisessa Kiinassa eri vaiheissa jo 1600-luvulta lähtien. Boxer-miliisi, jota Kiinan keisarillinen armeija tuki, suoritti raakoja kampanjoita kristittyjä vastaan Pohjois-Kiinassa.
Pahimmassa kommunistisessa väkivallassa vuonna 1946 noin 1000 siviiliä, enimmäkseen katolilaisia, kidutettiin ja tapettiin julmasti. Kaksi vuotta myöhemmin kommunistit valloittivat Chonglin ja tuhosivat sen.
Kiinan kristittyjen viesti on: ”He vainoavat edelleen kirkkoamme ja vangitsevat pappejamme. He haluavat käyttää paikkaa, jossa kansanmurha tapahtui, vuoden 2022 talviolympialaistensa paikkana, ikään kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut.”
Lue ohjeet kommentoinnille