Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 21.12.2024

Onko Syyrian kristityillä väliä?

(Lähde: Evangelicals Now 18.12.2024)

Tohtori Martin Parsons, kristittyjen vainoista raportoivan järjestön johtaja, varoittaa, että kapinallisten uskonnollisille vähemmistöille Aleppon valtauksen jälkeen antamien ohjeiden perusteella he saattavat pakottaa kristityt hyväksymään ”dhimmi-aseman”.

Hän sanoo, että vaikka he tuskin tappavat kristittyjä välittömästi, sillä he yrittävät luoda mielikuvaa ”hyvästä hallituksesta” ulkomailla, mutta dhimmi-aseman myötä kristityistä tulisi tulevaisuudessa tosiasiallisesti ei-kansalaisia, jotka saavat elää niin kauan kuin he noudattavat tiukkoja sääntöjä. Pienikin rikkomus voisi johtaa siihen, että heistä tehtäisiin lainsuojattomia, jotka kuka tahansa muslimi voisi tappaa ilman seuraamuksia.

Parsons sanoi: ”Näyttää siltä, että olemme nyt menossa kohti suurta kriisiä Syyrian kristittyjen kannalta. Kun tämä tapahtui 10 vuotta sitten, he olivat huomattavasti aliedustettuina niiden joukossa, joita YK suositteli Ison-Britannian Syyrian pakolaisohjelmaan, vaikka suuri määrä kristittyjä oli nimenomaan kohteena. Syyrian kristityt ovat nyt mahdollisesti samanlaisen kriisin edessä. Pitävätkö YK ja länsimaiset hallitukset heitä vähemmän tärkeinä, kuten häpeällisesti tapahtui kymmenen vuotta sitten?”

Paavi Franciscus sanoo selvinneensä kahdesta salamurhayrityksestä Irakin matkan aikana

(Lähde: Rudaw News ja Catholic World Report 17.12.2024 ja UCA News 18.12.2024)

Irakin poliisi pysäytti terroristit, jotka suunnittelivat hänen tappamistaan, paavi

Franciscus paljastaa 88-vuotissyntymäpäivänään. Irakin turvallisuusjoukot torjuivat kaksi paavi Franciscukseen kohdistunutta salamurhayritystä hänen historiallisen matkansa aikana kolme vuotta sitten, paavi kertoo tulevassa elämäkerrassaan. Paavi kuvailee Britannian tiedustelupalvelun varoituksia juonista, joista toisessa ”räjähteillä lastattu nainen oli matkalla Mosuliin räjäyttääkseen itsensä paavin vierailun aikana” ja toisessa ”pakettiauto oli lähtenyt liikkeelle samassa tarkoituksessa”. Irakin poliisi oli pysäyttänyt heidät ja räjäyttänyt heidät. Irakin viranomaiset eivät ole kommentoineet kahta salamurhayritystä.

Uudessa kirjassaan nimeltä ”Spera” (käännettynä ”Toivo”), joka on määrä julkaista 14. tammikuuta 2025, paavi kertoo elämänsä tarinan.

Useat henkilöt olivat neuvoneet häntä perumaan vierailunsa jihadismin ja ääriväkivallan runtelemaan maahan. Näitä haasteita lisäsivät meneillään oleva korona-pandemia ja erittäin suuret turvallisuusriskit. ”Mutta halusin mennä hinnalla millä hyvänsä. Tunsin, että minun oli pakko tehdä se”, Franciscus sanoi.

Paavi korosti myös, ettei hän halunnut tuottaa pettymystä Irakin kansalle. Kaksi vuosikymmentä aiemmin paavi Johannes Paavali II ei ollut voinut vierailla maassa, koska Irakin silloinen presidentti Saddam Hussein torjui suunnitelman.

Roomalaiskatolinen kirkko ja ortodoksiset kirkot pyrkivät pääsemään sopuun pääsiäisen ajankohdasta Nikean kirkolliskokouksen juhlavuoden kunniaksi

(Lähde: Orthodox Times 17.12.2024)

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 1700 vuotta Nikean kirkolliskokouksesta, joka oli ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous ja joka muotoili Nikean uskontunnustuksen. Samassa kokouksessa sovittiin myös kristillisen pääsiäisen ajankohdasta. Sittemmin idän ortodoksinen ja läntinen perinne ovat alkaneet juhlia pääsiäistä eri aikaan, koska ortodoksit pitäytyivät vanhassa juliaanisessa kalenterissa, joka jätättää vuodenaikoihin nähden, kun taas Länsi-Euroopassa siirryttiin 1500-luvulta alkaen nykyiseen, tähtitieteellisesti ja vuodenaikoihin nähden täsmällisempään gregoriaaniseen kalenteriin. Suomen ortodoksinen kirkko on tässä asiassa poikkeus, koska se viettää pääsiäistä aina gregoriaanisen kalenterin mukaan.

Ensi vuonna pääsiäinen sattuu sekä juliaanisessa että gregoriaanisessa kalenterissa samalle päivälle ja sekä Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos että roomalaiskatolisen kirkon johtaja paavi Franciscus ovat ilmaisseet toiveensa sille, että yhteisestä pääsiäisen vieton ajankohdasta päästäisiin sopuun.

Patriarkka Bartolomeoksen mukaan roomalaiskatolisella kirkolla ja ortodokseilla on juhlavuoden kunniaksi ”kultainen mahdollisuus” sopia pääsiäisen ajankohdasta. Paavi Franciscus on matkustamassa juhlavuoden kunniaksi Turkin Iznikiin, jossa Nikean kirkolliskokous vuonna 325 pidettiin.

Ukrainan ortodoksinen kirkko kiittää Suomen ortodoksista kirkkoa tuesta uuden arkkipiispan astuessa virkaansa

(Lähde: Orthodox Times 16.12.2024)

Helsingin ja koko Suomen arkkipiispaksi valittu Elias tuli virkaansa 15.12. Juhlaliturgiaan osallistui myös Ukrainan itsenäisen ortodoksisen kirkon edustajana Vyshhorodin arkkipiispa Agapit, joka välitti Ukrainan kirkon sydämelliset kiitokset Suomen ortodoksiselle kirkolle.

Suomen ortodoksinen kirkko on tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja koska Suomen ortodoksinen kirkko on osa Konstantinopolin patriarkaattia, se on myös hyväksynyt metropoliitta Epifanin johtaman Ukrainan kirkon autokefalian eli täyden itsenäisyyden. Moskovan patriarkaatti taas katsoo Ukrainan kuuluvan omaan alueeseensa ja pitää ainoana kirkollisen eli kanonisen lain nojalla pätevänä kirkkona Moskovan patriarkaatin alaista Ukrainan autonomista ortodoksikirkkoa, jota johtaa metropoliitta Onufri.

Tervehdyksessään arkkipiispa Agapit kuvasi arkkipiispa Eliasta viisaaksi ja kokeneeksi kirkon paimeneksi ja kiitti lämpimästi myös arkkipiispan virasta eläköitynyttä arkkipiispa Leoa.

Pyhän maan kirkolliset johtajat vetoavat jouluviestissään Gazan sodan loppumisen puolesta

(Lähde: Catholic News Agency 16.12.2024)

Pyhän maan kirkolliset johtajat ovat julkaisseet yhteisen jouluviestin, jossa julistetaan Vapahtajan syntymäjuhlan riemullisuutta ja vedotaan kaikkien vihollisuuksien päättämiseksi alueella.

Viestissä sanotaan: ”Sillä Kristuksen syntymässä Jumalan pelastuksen valo tuli maailmaan valaisten jokaisen, joka ottaa hänet vastaan niin silloin kuin nytkin. Tuo valo tarjoaa armoa armon päälle voittaaksemme siten pahan vallat, jotka jatkuvasti tuovat tuhoa Jumalan luomakuntaan”.

Jouluviestin ja vetoomuksen allekirjoittajina on roomalaiskatolisen, kreikkalaisortodoksisten, syyrialaisten, armenialaisten ja muiden kirkkojen johtajia, jotka vetoavat rauhan puolesta Libanonissa ja Gazassa. Samalla vaaditaan vankien vapautusta, pakolaisten mahdollisuutta paluuseen, sairaiden ja haavoittuneiden hoitamista ja anastetun omaisuuden palauttamista.

Viestissä kirkolliset johtajat kehottivat kristittyjä myös joulunaikana ja muutenkin rukoilemaan ja työskentelemään rauhan puolesta pyhällä maalla ja tällä tavalla kunnioittamaan Rauhan Ruhtinasta, joka syntyi nöyrästi talliin yli 2000 vuotta sitten.

Mitä islamistien hallinta merkitsee Syyrian kristityille?

(Lähde: Wall Street Journal 16.12.2024)

Islamistikapinalliset lupaavat uskonnollista suvaitsevaisuutta, mutta Syyrian kristityt eivät tiedä, voiko heihin luottaa.

Vuosikymmeniä kestäneen Assadin perheen vallan aikana kristityt ja muslimit elivät rinnakkain vähäisin kitkakohdin, mutta vuonna 2011 puhjennut sisällissota koetteli kristittyjä yhteisöjä ankarasti. Kristityt asettuivat suurelta osin hallinnon puolelle.

Harva paikka on kristinuskon pitkän historian kannalta niin keskeinen kuin Syyria.

Kapinallisten suvaitsevaisuuden sanomasta huolimatta kristityt pelkäävät paluuta aiempiin aikoihin, jolloin Damaskoksen kuuluisa kirkko hävitettiin kahdeksannella vuosisadalla ja sijaan rakennettiin Umayyadien moskeija – joka on nykyään yksi islamin pyhimmistä paikoista – ja heidät alennettiin toisen luokan asemaan satojen vuosien ajaksi ottomaanien vallan alla.

Sisällissodan aikana papisto ja tavalliset kristityt joutuivat toistuvasti hyökkäyksen kohteeksi tai ristituleen. Kun Islamilainen valtio nousi valtaan Itä-Syyriassa kymmenen vuotta sitten, se sieppasi ja tappoi kristittyjä.

Syyrian kristittyjen määrästä on vaikea saada tarkkoja arvioita. Viimeaikaiset luvut arvioivat sen olevan 200 000-600 000. Se on siis vain 1,5 prosenttia maan väestöstä. Ennen sotaa kristittyjen osuus Syyrian väestöstä oli noin 10 prosenttia.