Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 20.11.2021

Euroopan rajapolitiikka

(Lähde: EU Observer 28.10.2021)

Euroopan rajoilla kuolee hämmästyttävä määrä pakolaisia. Suurin osa hukkuu tai katoaa mereen. Toiset tukehtuvat kuorma-autoihin, autot ajavat heidät yli tai he kuolevat paleltumiseen. Monille kuolinsyy on tuntematon, samoin kuin heidän henkilöllisyytensä, ja he makaavat merkitsemättömissä haudoissa.

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön Kadonneet siirtolaiset -projektin arvion mukaan Välimeren alueella on kuollut ainakin 22 748 ihmistä vuodesta 2014 lähtien. Ainakin 848 heistä oli lapsia.

Tänä vuonna ainakin 1 465 ihmistä on kuollut tai ilmoitettu kadonneeksi Välimerellä, ja ainakin 785 ihmistä on kuollut Atlantin valtamerellä yrittäessään päästä Espanjan Kanariansaarille Länsi-Afrikan rannikolta.

Puolan viranomaiset kirjasivat kahdeksannen henkilön kuoleman Valko-Venäjän rajalla 20. lokakuuta, mutta todellinen kuolonuhrien määrä voi olla paljon suurempi.

Heinäkuussa Italia uusi rahoituksensa Libyan rannikkovartiostolle, ja Euroopan komissio aikoo toimittaa kolme uutta venettä Libyan rannikkovartiostolle lisätäkseen niiden partiokapasiteettia. Libyan viranomaiset ovat pysäyttäneet yli 26 300 ihmistä ja vieneet heidät väkisin takaisin Libyaan tänä vuonna.

Emme luultavasti koskaan saa tietää, kuinka monta ihmistä on kuollut Libyan rannikkovartioston holtittomien liikkeiden vuoksi merellä. Lisäksi pakolaisia kuolee Libyan pidätyskeskuksissa painajaismaisissa olosuhteissa, joihin liittyy seksuaalisen väkivallan, kidutuksen, pakkotyön, kiristyksen ja kuoleman vaara.

Afganistanin uusi hallinto

(Lähde: UCA News 16.11.2021)

Kolmen kuukauden hiljaisuuden jälkeen Yhdysvallat haluaa avata diplomaattisen keskustelun talebanin hallitseman Afganistanin kanssa.

Tom West, Yhdysvaltain uusi Afganistanin erityisedustaja, saapui Pakistaniin 10. marraskuuta neuvottelemaan Talebanin kanssa. Ennen Islamabadin kokousta West viittasi suhteiden normalisointiin talebanin kanssa. Islamabadin kokouksessa Venäjän, Yhdysvaltojen, Kiinan ja Pakistanin edustajat kävivät keskusteluja taleban-hallinnon edustajien kanssa.

Lähes kolme kuukautta kestäneen murjottamisen jälkeen Yhdysvaltain hallinto haluaa vakaan Afganistanin Talebanin alaisuudessa, koska se on alueellisen ja kansainvälisen turvallisuuden etujen mukaista.

On kuljettava vielä pitkä matka, ennen kuin kansainvälinen yhteisö tunnustaa Taliban-hallituksen. Terrorismin lisäksi naisten oikeuksien suojelu sekä rajoihin ja kauppareitteihin liittyvät asiat ovat vakavia huolenaiheita.

Talebanit ovat pitäneet kansainvälistä yhteisöä arvailemassa Afganistaniin perustettavan uuden hallituksen yksityiskohdista. Yksi asia on varma: talibanit suunnittelevat ”Allahin tahdon mukaisen hallituksen” muodostamista. Shariaa vannovat talebanit ovat nimenomaisesti hylänneet demokratian, erityisesti edustuksellisen demokratian, hallintomallinaan.

Anglikaanisen kirkon nuorin piispa

(Lähde: Premier Christian News 13.11.2021)

Englannin kirkon uusin piispa vietti lapsuutensa leprasairaalassa Intiassa, jossa hänen äitinsä työskenteli sairaanhoitajana. Piispan pitkä intialainen nimi on haaste briteille, niinpä hänet tunnetaan nyt nimellä piispa Saju.

Tultuaan uskoon teini-iässä hän opiskeli raamattukoulussa Bangaloressa, ennen kuin muutti Englantiin opiskellakseen teologiaa Oxfordissa. Hänet vihittiin papiksi vuonna 2009, ja hän on viimeiset seitsemän vuotta työskennellyt seurakuntapappina Lontoon lähellä. Hänen edeltäjänsä piispana oli iranilainen. Tämä nimenomainen piispan virka on luotu erityisesti maahanmuuttajaseurakuntien piispallista kaitsentaa varten.

Piispa Saju sanoo kutsumuksekseen koota Jumalan kansaa sellaiseen tilaan, jossa ihmiset voivat kasvaa uskossa, toivossa, oikeudenmukaisuudessa ja rakkaudessa. ”Haluan syvästi kaikkien ihmisten kukoistamista, erityisesti köyhien, maailmamme marginaaleissa olevien”, sanoo piispa Saju.

42-vuotias piispa Saju on Englannin kirkon nuorin piispa.

Syyrian presidentti al-Assad lakkauttaa maan korkeimman uskonoppineen viran

(Lähde: Al-Jazeera 16.11.2021)

Syyrian presidentti Bashar al-Assad on antanut asetuksen, jolla hän lakkauttaa maan korkeimman islamilaisen uskonoppineen, tasavallan suurmuftin viran. Päätöksellään al-Assad pakottaa nykyisen suurmuftin Ahmad Badr al-Din Hassounin eläkkeelle. Häntä on pidetty presidentti al-Assadin hallinnon tukijana. Presidentinkanslia ei perustellut päätöstään.

Al-Assadin päätös tuli vain joitakin päiviä sen jälkeen, kun maan islamilaisten uskonoppineiden neuvosto oli arvostellut kiivaasti suurmuftin Koraanin tulkintoja.

Syyriassa suurmufti on ollut maan korkein sunnalaisen islamin uskonoppinut. Eläkkeelle jäänyt suurmufti on ollut koko Syyrian sisällissodan ajan shiialaiseen alaviitti-vähemmistöön kuuluvan presidentti al-Assadin hallinnon vankkumaton tukija. Hänen on kerrottu muun muassa antaneen viiden vuoden aikana islamilaisen uskonopillisen lausuman eli fatwan, jolla on oikeutettu jopa 13 000 vangin teloitus Syyrian pahamaineisessa Saydanyan vankilassa.

Syyrian väestön enemmistö on sunnalaisia. Valta on kuitenkin keskittynyt presidentti al-Assadin shiialaiselle ja Iranin tukemalle lähipiirille.

Ääri-islamistit surmaavat pastorin Ugandassa, koska tämä ei suostunut sulkemaan kirkkoaan

(Lähde: CBN News 16.11.2021)

Itä-Ugandassa ääri-islamistit ovat surmanneet 58-vuotiaan pastori Stephen Lugwiren, joka oli kieltäytynyt kuukausien ajan islamistien vaatimuksesta sulkea moskeijan naapurissa sijainnut kirkko. Kirkko on sijannut samassa paikassa jo muutaman vuoden.

Ääri-islamistit hyökkäsivät pastorin ja tämän tyttären kimppuun näiden ollessa työssä pellollaan. Hyökkäyksestä selvinneen tyttären silminnäkijäkuvauksen mukaan veitsin aseistautuneet hyökkääjät olivat uhkailleet pastori Lugwirea ja sanoneet, että ”tänään hän kohtaa Allahin vihan”.

Hyökkääjät saatiin pidätettyä erään vauraan musliminaisen kodista. Pidätetyt olivat pitäneet toimintaansa oikeutettuna, koska pastori Lugwire ”ei kunnioittanut Allahia”, vaan koetti houkutella ihmisiä kristinuskoon.

Pastorin hautajaisten yhteydessä hurjistunut joukko kristittyjä hyökkäsi moskeijaan pyrkien hävittämään sen. Väkijoukon raivon kohteeksi joutui myös muslimien yksityisomaisuutta. Ugandassa uskonryhmien välit ovat olleet viime aikoina paikoitellen hyvin kireät.

ETYJ: Vuonna 2020 Euroopan kristittyjä vastaan tehtiin lähes 1000 viharikosta

(Lähde: Catholic News Agency 16.11.2021)

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:n julkistaman datan mukaan kristittyjä vastaan suunnattujen viharikosten määrä on radikaalisti noussut vuonna 2020. ETYJ:n datan mukaan vuonna 2020 kristittyjä vastaan tehtiin Euroopassa 980 vihan motivoimaa rikosta, kun vuonna 2019 luku oli vain 595.

Viharikoksen motiivina on viha toiseen ryhmään, esimerkiksi etniseen ryhmään, uskontoon tai katsomukseen kuuluvaa kohtaan. Kristittyihin suuntautuneiden viharikosten joukossa oli esimerkiksi kirkkoihin ja seurakunnan tiloihin kohdistuvaa vandalismia ja tuhopolttoja, pappien pahoinpitelyä, varkauksia ja kirkkotilojen häpäisyä.

Eniten kirkkoihin kohdistuvaa vandalismia oli Euroopan roomalaiskatolisissa maissa kuten Puolassa, Ranskassa ja Italiassa sekä erityisesti Saksan roomalaiskatolisissa osissa. Osa vandalismista ja väkivallanteoista liittyy aktivismiin ja mielenosoituksiin. Esimerkiksi Puolassa abortin kannattajat ovat kohdistaneet iskuja roomalaiskatolisia kirkkoja vastaan, koska katolinen kirkko ei hyväksy aborttia.

ETYJ:n lukujen mukaan Euroopassa tehtiin vuonna 2021 kaikkiaan 7181 viharikosta. Kristittyihin kohdistuvien viharikosten luku voi kuitenkin olla raportoitua suurempi, koska vain 11 ETYJ:n 57 jäsenvaltioista eritteli erikseen kristittyihin kohdistetut viharikokset.