Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 18.9.2021

Arkkipiispa Carey: Afganistanin kristittyjen kohtalo on unohdettu

Olen eläinrakas, mutta olen hämmästynyt siitä, että Kabulin kodittomille kissoille ja koirille järjestettiin evakuointi erityisellä lennolla, toteaa Canterburyn eläkkeellä oleva arkkipiispa Carey, ja jatkaa: kristityt, vaikka he kohtaavat äärimmäistä vaaraa Talebanin hallinnon aikana, on tyystin unohdettu.

Afganistanissa seurataan sharia-lain koulukuntaa, jonka mukaan islamista luopunut mies tuomitaan kuolemaan ja naispuoliset luopiot tuomitaan eliniäksi vankeuteen. Tätä tulkintaa tuki myös edellinen länsiliittouman tukema hallinto. Vainottujen vähemmistöjen on vakava. ”Nyt täytyy toimia”, sanoo Canterburyn entinen arkkipiispa Lordi Carey.

Afganistanissa on arviolta vain 5000–8000 kristittyä. Jos Iso -Britannia toimii, se liittyy pieneen määrään maita, kuten Australia, Brasilia, Kanada, Tšekki ja Puola, jotka ovat asettaneet etusijalle kristityt, jotka pakenevat maista, joissa heitä vainotaan.

Toisen maailmansodan aikana osoitimme myötätuntoa monia juutalaisia ​​kohtaan ja olemme jatkaneet pakolaisten vastaanottamista sen jälkeen. Olen ylpeä saavutuksestamme kansakuntana, mutta meidän on tehtävä enemmän tunnustaaksemme aikamme yhden suurimmista vainoista – nimittäin kristittyjen vainon.

(Lähde: Barnabas Fund 1.9.2021)

Jopa miljoona nigerialaislasta jää vaille kouluopetusta johtuen massakaappauksista, arvioi UNICEF

YK:n lasten oikeuksia valvova järjestö UNICEF arvioi, että yli miljoona lasta jää vaille kouluopetusta johtuen maassa tapahtuneista laajamittaisista koulukaappauksista. Nigeriassa radikaali-islamistiset ryhmittymät ovat suunnanneet iskujaan erityisesti kouluja vastaan saadakseen näin lunnaita.

Koulukaappaukset olivat aluksi erityisesti alueella vaikuttavan Boko Haram -jihadistiliikkeen toimintatapa, mutta myös esimerkiksi ISIS:in Länsi-Afrikan provinssin aseelliset joukot ovat ottaneet koululaiskaappaukset myös omaan toimintavalikoimaansa. Näiden lisäksi aseistetut rikollisjoukot ovat alkaneet tehdä kouluiskuja silkkaa rahaa vastaan.

Tämän vuoden aikana Nigeriassa on ollut 20 hyökkäystä kouluihin, joissa yli 1400 lasta on kaapattu ainakin joksikin aikaa ja ainakin 16 lasta on kuollut. Kateissa on edelleen yli 200 lasta.

Nigeria on väkiluvultaan Afrikan suurin maa.  Arviolta 210 miljoonan asukkaan valtiossa koululaisia on arviolta 37 miljoonaa.

(Lähde: Reuters 16.9.2021)

Ranska väittää tappaneensa ISIS:in Sahelin alueen johtajan

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ilmoittanut surmanneensa terroristijärjestö ISIS:iin eli Islamilaiseen valtioon liittyvän ”Suur-Saharan Islamilaisen valtion” johtajan Adnan Abu Walid al-Sahrawin. Tämä radikaali-islamilainen ryhmittymä toimii erityisesti Malin, Nigerin ja Burkina Fason alueella.

Presidentti Macron kuvaa terroristijohtajan surmaa ”suurmenestykseksi” taistelussa Sahelin alueen islamistiterroristeja vastaan.

Ranskan puolustusministerin Florence Parlyn mukaan terroristijohtaja al-Sahrawi sai surmansa Ranskan Sahelin alueella olevien joukkojen iskussa. Ranskalla on Länsi- ja Pohjois-Afrikassa tällä hetkellä yli 5000 aktiivista sotilasta.

Al-Sahrawi perusti Islamilaisen valtion Suur-Saharan haaran vuonna 2015. Hänen arvioidaan olevan vastuussa muun muassa ranskalaisia avustustyöntekijöitä vastaan vuonna 2020 tehdyistä iskuista sekä useista iskuista siviileitä ja sotilaita vastaan etenkin Malissa, Nigerissä ja Burkina Fasossa.

(Lähde: Al-Jazeera 16.9.2021)

Libanonin maroniittipatriarkka iloitsee maan uudesta hallituksesta, paavi tulossa käymään

Libanonin maroniittikirkon patriarkka Bechara Boutros Rai on ilmaissut ilonsa maan uudesta hallituksesta. Libanoniin saatiin vihdoin muodostettua hallitus yli vuoden jatkuneen poliittisen pattitilanteen jälkeen.

Libanonin suurinta kristillistä kirkkoa johtava patriarkka onnitteli presidentti Michel Aounia ja pääministeri Najib Mikatia ja toivoi uuden hallituksen menestyvän ja kykenevän uudistamaan maata kaikkien libanonilaisten elinolosuhteiden parantamiseksi. Arvioiden mukaan hallituksen muodostaminen mahdollistaisi paavi Franciscuksen vierailun Libanonissa. Paavi on aiemmin sanonut haluavansa vierailla Libanonissa, jahka maahan on saatu muodostettua hallitus. Vatikaani on vahvistanut paavin olevan halukas vierailemaan Libanonissa.

Libanon on kärsinyt valtavasti muutaman viime vuoden aikana. Koronan ja Beirutin satamaräjähdyksen seurauksena maa on joutunut valtavaan talouskriisiin ja maan rahayksikkö, Libanonin punta, on menettänyt jopa 90 % arvostaan. Sähköäkin on saatu vain muutamia tunteja päivittäin.

Maroniitit ovat Libanonin suurin kristillinen ryhmittymä. He ovat opillisesti osa katolista kirkkoa, mutta jumalanpalvelustavoissaan noudattavat omia vanhoja tapojaan. Libanonin presidentti on maan vallanjakosopimuksen mukaan aina maroniittikristitty, pääministeri sunni ja parlamentin puhemies shiia. Myös parlamenttipaikat on jaettu eri uskonnollisten ryhmittymien mukaan siten, että kristityillä on puolet paikoista ja eri muslimiryhmittymillä puolet paikoista.

(Lähde: Catholic News Agency 14.9.2021)

Ukrainan ortodoksinen kirkko lanseeraa kännykkäsovelluksen tavoittaakseen nuoria

Ukrainan ortodoksinen kirkko on päättänyt lähentyä erityisesti nuoria uskoviaan lanseeraamalla ”Minun kirkkoni”-nimisen kännykkäsovelluksen. Kirkon sovellus tarjoaa mahdollisuuden lukea kirkon sivuja ja Ukrainan ortodoksisen kirkon julkaisemaa sanomalehteä.

Sovellus sisältää lisäksi päivittäiset rukoukset ja kirkollisen kalenterin sekä kartan, jossa näkyvät Ukrainan toiminnassa olevat kirkot.

Ukrainan kirkkoa edustavan arkkipiispa Jevstatijn mukaan kirkko on kyllä aikojen halki elävä instituutio, koska sillä on jumalallinen alkuperä, mutta toisaalta se on ihmisten organisaatio. Arkkipiispan mukaan kirkon on ymmärrettävä, että valtaosa ihmisistä elää kännyköiden ja internetin kanssa. ”Yksi kirkon tehtävistä on yhdistää uskovia ja tehdä kommunikaatiosta helpompaa”, arkkipiispa lisää.

”Minun kirkkoni” -sovelluksella pyritään paitsi pääsemään lähemmäs ihmisten elämää, myös arvioiden mukaan lujittamaan Ukrainan kirkon itsenäisyyttä ja eroa Moskovan patriarkaatista. Venäjän suorittaman Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan konfliktin jälkeen Ukrainan kirkon asema on ollut paitsi hengellisenä myös poliittisena pelinappulana.

(Lähde: Orthodox Church 15.9.2021)

Kirkko Afganistanissa

Kabulissa rakennettiin protestanttinen kirkkorakennus vuonna 1970, kun Afganistania hallitsi kuningas. Kirkko tuhoutui kuitenkin pian, kun monarkia kaadettiin vuonna 1973. Katolilaisilla oli kirkko Italian suurlähetystössä vuodesta 1933. Mutta nämä kirkot olivat vain ulkomaalaisille eivätkä afgaaneille.

Maassa oli kuitenkin muutamia afgaanikristittyjä. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kristittyjen kokoontumisissa tiedetään olleen maassa jopa 150 osallistujaa. Erityisesti evankeliumi on levinnyt hazara-heimon keskuudessa. Afganistanin kristityistä arvellaan olevan puolet hazaraheimoon kuuluvia. Hazarat ovat olleet pitkään ahdistettuja Afganistanissa, ja ehkä siksi he ovat avoimempia myös evankeliumille.

Nyt Afganistanin kristityt pelkäävät järjestelmällistä vainoa. Monet ovat paenneet vuorille, jossa talvi on ankara. Monet kristityt ovat yrittäneet paeta rajan yli Pakistaniin, Iraniin tai Keski-Aasian maihin.

Länsimaisten sotilaiden valvonnassa kuluneiden 20 vuoden aikana kansalaisyhteiskunta on avautunut ja tytöt ovat päässeet kouluun. Toisaalta sotilaiden mukana tuli prostituutio. Sotilaiden silmien alla Afganistan on kasvanut johtavaksi oopiumia tuottavaksi maaksi maailmassa. Afgaanien on ollut vaikea ymmärtää länsimaiseen kulttuuriin sekoitettua kristinuskoa. Nyt heille jää vain afganistanilainen kristinusko. Ehkä se on alku Afganistanin kirkon kasvulle.

(Lähde: Christianity Today 30.8.2021)