Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 17.8.2024

Athoksen luostarit kärsivät maanjäristyksistä

(Lähde: Orthodox Times 12.08.2024 ja 13.08.2024)

Athoksen kuuluisa luostarivuori Pohjois-Kreikassa on altistunut maanantaina 12.8. kahdelle maanjäristykselle. Järistykset ajoittuivat iltapäivään ja olivat voimakkuudeltaan 4,1 ja 4,2 magnitudia. Kahta pääjäristystä seurasi useampi heikompi jälkijäristys. Seisminen aktiivisuus Athoksen luostarien alueella on kiihtynyt ja jatkunut jo useampia viikkoja. Tilannetta seurataan eikä esimerkiksi suuremman maanjäristyksen mahdollisuutta voida sulkea pois.

Maanantain järistykset eivät vaurioittaneet Athos-vuoren historiallisesti arvokkaita luostareita, mutta ne olivat selkeästi havaittavissa ja tunnettavissa.

Athoksen luostarivuori sijaitsee Kreikan pohjoisosissa. Alueella sijaitsee lukuisia ortodoksisia luostareita ja siellä asuu hieman alle 2000 munkkia. Naisilta on alueelle pääsy kokonaan kielletty. Athos-vuori on ortodoksisista luostarikeskuksista suurin ja luultavasti tunnetuin. Luostarielämää alueella on vietetty ainakin 800-luvulta alkaen.

Nicaraguan vasemmistohallinto pidättää jälleen kaksi pappia

(Lähde: Catholic News Agency 12.08.2024)

Nicaraguan autoritaarisen presidentin Daniel Ortegan vasemmistohallinto on jälleen pidättänyt roomalaiskatolisia pappeja. Pidätykset tapahtuivat vain kolme päivää sen jälkeen, kun maan hallinto oli karkottanut maasta seitsemän pappia. Pidätykset tapahtuivat Estelín ja Matagalpan hiippakunnissa, joita molempia johtaa Roomassa maanpaossa asuva piispa Rolando Álvarez. Piispa Álvarez on arvostellut vasemmistodiktatuurin itsevaltaista hallintoa ja sen ihmisoikeusrikkomuksia. Hänet tuomittiin helmikuussa 2023 26 vuodeksi vankeuteen hyvin kyseenalaisessa oikeusprosessissa.

Pappien lisäksi myös kaksi roomalaiskatolista maallikkonaista, jotka työskentelivät roomalaiskatolisen kirkon ja sen järjestöjen palveluksessa on pidätettynä, mutta heidän kohtalostaan ei ole annettu mitään muuta tietoa.

Ortegan vasemmistodiktatuuri on pyrkinyt rajoittamaan ja vainoamaan sekä roomalaiskatolista kirkkoa että evankelisia kristillisiä seurakuntia vaikeuttamalla niiden elämää ja rajoittamalla niiden toimintaa sekä pidättämällä kaikkia maan hallinnon arvostelijoita.

Israelin laitaoikeistolaiset tunkeutuvat Temppelivuoren moskeijaan rukoilemaan

(Lähde: Al-Jazeera 13.08.2024)

Tuhatpäinen joukko israelilaisia juutalaisia tunkeutui Temppelivuorella sijaitsevaan al-Aqsan moskeijaan juutalaisen temppelin tuhon vuosipäivän eli tiŠa be’avin juhlinnan yhteydessä. Väkijoukkoa johti Israelin laitaoikeistolainen kansallisen turvallisuuden ministeri Itamar Ben-Gvir, jonka johdolla väkijoukko ryhtyi pitämään julkisia juutalaisia rukouksia. Ben-Gvir on yksi Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun hallituksen avainministereistä.

Poliisi suojasi rukoilevaa väkijoukkoa. Juutalaisten rukousten pitäminen moskeijan alueella on kuitenkin kielletty.

Temppelivuori ja al-Aqsan moskeija ovat hyvin arka aihe, sillä muslimit pitävät moskeijaa kolmanneksi pyhimpänä paikkanaan maailmassa. Juutalaisille paikka taas on maailman paikoista pyhin, sillä Jerusalemin ensimmäinen temppeli eli Salomon temppeli ja toinen temppeli ovat sijainneet siellä. Gazan konflikti on kiristänyt jännitettä myös Temppelivuoren alueella ja Itä-Jerusalemissa, jota asuttavat pääsääntöisesti arabit.

Iraninkin juutalaiset viettävät temppelin tuhon vuosipäivää

(Lähde: The Jerusalem Post 13.08.2024)

Iranin pieni juutalainen yhteisö viettää juutalaista temppelin tuhon vuosipäivää eli tiŠa be’av -juhlaa Teheranissa. Maan ylirabbi Jehuda Gerami esiintyi maanantaina 12.8. lukemassa rukouksia ja Raamatun Valitusvirsiä, joissa valitetaan Jerusalemin temppelin tuhoa. Juutalaiset ympäri maailmaa viettävät tiŠa be’av -juhlaa, joka on luonteeltaan suru- ja muistelujuhla. Silloin muistetaan Jerusalemin ensimmäisen ja toisen temppelin tuhon lisäksi mm. holokaustia ja juutalaisten karkotusta Espanjasta 1400-luvun lopulla.

Iranin ja juutalaisvaltio Israelin välit ovat erittäin kireät. Iranin islamilaisessa tasavallassa elää kuitenkin arviolta 20 000 ihmisen juutalainen yhteisö, jonka juuret yltävät ainakin 2500 vuoden taakse.

Iranin ylirabbi Jehuda Gerami on kuitenkin ristiriitainen hahmo, koska vaikka hän on ylläpitänyt suhteita Israeliin, hänen on myös tulkittu myötäilleen Iranin hallintoa. Esimerkiksi kun Yhdysvaltain ilmaisku surmasi iranilaisen kenraali Qasem Soleimanin, ylirabbi Gerami teki surunvalittelukäynnin hänen perheensä luokse.

Iranin presidentti nimittää hallitukseensa maltillisia ja naispuolisia ministereitä

(Lähde: Al Jazeera 11.08.2024)

Iranin presidentti Masoud Pezeshkian on nimittänyt maltillisen diplomaatin ulkoministeriksi ja naispuolisen virkamiehen kaupunkikehitysministeriksi.

Parlamentin puhemies julkisti sunnuntaina presidentin esittelemän 19-jäsenisen kabinetin nimet valtiollisessa televisiossa suorana lähetetyssä istunnossa. Kovan linjan kannattajien hallitsema parlamentti aloittaa kuitenkin maanantaista alkaen ehdokkaiden tarkastelun ja äänestää sitten, vahvistetaanko kokoonpano vai ei.

Ulkoministeriksi Pezeshkian valitsi Abbas Araghchin, 61-vuotiaan uradiplomaatin. Hän toimi myös Iranin suurlähettiläänä Japanissa ja Suomessa sekä silloisen ulkoministerin Mohammad Javad Zarifin sijaisena.

Farzaneh Sadegh nimitettiin tie- ja kaupunkikehitysministeriksi. 48-vuotiaasta Sadeghista tulee vasta toinen iranilaisnainen, joka on hoitanut ministerin virkaa islamilaisen tasavallan perustamisen jälkeen vuonna 1979. Monet lainsäätäjät kuitenkin vastustivat häntä, kun puhemies luki hänen nimensä sunnuntain istunnossa.

Pezeshkian on ilmoittanut, että hän ”konsultoi ja koordinoi” korkeimman johtajan ajatollah Ali Khamenein kanssa, jolla on viimeinen sana kaikissa valtiollisissa asioissa, esitelläkseen lopullisen ministeriluettelon.

Luterilaiset ja ortodoksinen kirkko pääsivät sopuun Nikean uskontunnustuksen sanamuodosta

(Lähde: Christian Today 08.08.2024)

Luterilainen maailmanliitto ja ortodoksinen kirkko ovat ilmoittaneet päässeensä sopimukseen Nikean uskontunnustuksen ”Filioque”-lausekkeesta, joka aiheutti skisman läntisen ja itäisen kirkon välillä yli tuhat vuotta sitten.

Latinankielinen ilmaisu Filioque tarkoittaa ”ja Pojasta”. Läntinen kirkko lisäsi tämän ilmaisun uskontunnustukseen, jotta uskontunnustuksessa sanottaisiin Pyhän Hengen lähtevän sekä Isästä että Pojasta. Tämä johti vuoden 1054 suureen skismaan, joka jakoi kristinuskon läntiseen ja itäiseen kirkkoon.

Kirkkojen johtajat sopivat nyt ehdottavansa, että jatkossa käytetään alkuperäistä ortodoksien säilyttämää sanamuotoa (ilman filioquea).

Luterilaiset ja ortodoksiset johtajat pitävät yhteistä julkilausumaa myös ”sovinnon merkkinä” ennen vuotta 2025, jolloin tulee kuluneeksi 1700 vuotta siitä, kun Nikean kirkolliskokous pidettiin. Nikean uskontunnustus kirjoitettiin alun perin vuonna 325 ja tarkistettiin myöhemmin Konstantinopolin kirkolliskokouksessa vuonna 381.