Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 12.6.2021

Ainakin 160 kuollut islamistien hyökkäyksissä Burkina Fasossa

Ainakin 160 ihmistä on saanut surmansa Solhanin alueella Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Burkina Fasossa. Yksikään ryhmä ei ole vielä ilmoittautunut verilöylyn toteuttajaksi, mutta erilaisten ääri-islamilaisten liikkeiden tekemät veriset iskut ovat olleet lähialueilla tavallisia. Tehty isku on kuitenkin Burkina Fason lähihistorian raain.

Hyökkäysten jälkeen maan armeija käynnisti suuroperaation hyökkääjien rankaisemiseksi ja maahan julistettiin 72 tunnin valtakunnallinen suruaika.

Burkina Faso ja sen naapurimaista esimerkiksi Mali ja Niger ovat kärsineet viime aikoina kiihtyvässä määrin aseellisten islamististen joukkojen hyökkäyksistä erityisesti alueen maaseudulle. Maat sijaitsevat Saharan eteläpuolisella Sahelin savannialueella, jonka aavikoituminen uhkaa erityisesti maaseutua. Burkina Faso on yksi maailman köyhimmistä maista. Maan asukkaista muslimeita on noin 60 % ja kristittyjä noin neljännes.

(Lähde: BBC 7.6.2021)

Yhdysvaltalaispastorit pitävät kirkkokuntaan kuulumista tärkeänä, mutta arvelevat sen merkityksen vähentyvän tulevaisuudessa

Lifeway Research -tutkimuksessa tarkasteltiin Yhdysvaltain protestanttisten pastorien näkemystä kirkko- ja tunnustuskunnista ja niiden tärkeydestä. Yhdysvalloissa monet protestanttiset kirkot kuuluvat johonkin kirkkokuntaan (engl. denomination), mutta maassa on myös paljon tunnustuskuntiin kuulumattomia seurakuntia ja kristillisiä yhteisöjä. Maan kirkkohistoriassa myös kirkkokuntien jakaantumiset ovat olleet melko tavallisia.

Huomattava enemmistö kirkkokuntiin kuuluvista pastoreista (78 %) ja maallikoista (77 %) piti kirkkokuntaan kuulumista tärkeänä. Liberaalien ”valtavirtaprotestanttisten” kirkkojen pastoreista kirkkokuntiin kuulumista piti tärkeänä yli 90 % ja evankelisista pastoreistakin 76 %. Tunnustuskunnista kaikkein tärkeimpänä kirkkokuntaan kuulumista ja opillista yhteyttä pitivät luterilaiset pastorit, joista 95 % piti sitä tärkeänä. Nuoret pastorit pitivät kirkkokuntiin kuulumista tärkeämpänä kuin vanhemmat.

Kaikesta huolimatta pastoreista lähes kaksi kolmesta katsoi, että kirkkokuntien merkitys tulee vähenemään jo seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Kirkkokuntien sijaan itsenäiset seurakunnat ja alueellinen seurakuntien yhteistyö saattavat olla tulevaisuuden trendejä.

(Lähde: Christianity Today 9.6.2021)

Moskovan patriarkka lähettää syntymäpäiväonnittelut Kuuban entiselle kommunistijohtajalle

Moskovan patriarkka Kirill lähettää syntymäpäiväonnittelut Kuuban entiselle presidentille ja maan kommunistisen puolueen pääsihteerille Raúl Castrolle tämän 90-vuotissyntymäpäivänä.

Onnittelussaan Kirill kuvaa Castron hallituskautta ”menestyksekkääksi” ja Castron Kuubaa ”Vapauden saareksi”. Lisäksi patriarkka kiittää Castroa tämän henkilökohtaisesta panoksesta hänen ja paavi Franciscuksen tapaamiseen Havannassa vuonna 2016.

Raúl Castro seurasi veljeään Fidel Castroa Kuuban johdossa ja oli maan presidentti 2008–2018 ja kommunistisen puolueen pääsihteeri 2011–2021. Kuuba on ollut kommunistinen yksipuoluejärjestelmä ja Neuvostoliiton liittolainen vuodesta 1959. Fidel Castro hyökkäsi voimakkaasti maan uskontoja ja varsinkin katolilaisuutta vastaan. Nuorempi veli Raúl on puolestaan ollut julkisesti ateisti ja kommunisti, mutta hänen aikanaan julkistakin uskonnon harjoitusta alettiin maassa sallia. Hän myös osallistui paavi Franciscuksen Havannassa toimittamaan messuun vuonna 2015.

(Lähde: Moskovan patriarkaatin englanninkieliset sivut 3.6.2021)

Euroopan suurin moskeija Ranskaan

Euroopan suurimman moskeijan rakentaminen korostaa Turkin laajentumistavoitteita.

Radikaali turkkilainen muslimijärjestö rakentaa Ranskan Strasbourgiin Euroopan suurinta moskeijaa. Strasbourgissa on myös Euroopan neuvoston päämaja.

Strasbourgin kaupunginvaltuusto hyväksyi 2,5 miljoonan euron julkisen rahoituksen muslimijärjestölle, joka vastaa rakentamisesta. Ranskan lain mukaan julkista rahoitusta voidaan myöntää jopa 10 prosenttia uskonnollisen rakennuksen kokonaiskustannuksista. Vuonna 1999 Strasbourgin kaupunki laajensi tämän lain säännöksen koskemaan myös moskeijoita (tätä ennen säädös koski vain katolisia, luterilaisia ​​ja reformoituja kirkkoja sekä juutalaisten synagogia).

Tämän perusteella turkkilainen poliittis-uskonnollinen järjestö pyysi rahoitusta moskeijan rakennushankkeelle. Asiasta syntyneen kohun tähden muslimijärjestö kuitenkin perui huhtikuussa avustushakemuksensa.

Moskeijan kokonaispinta-ala tulee olemaan yli 7000 neliömetriä. Strasbourgissa sijaitsee yksi maailman korkeimmista kirkkorakennuksista. Tulevan moskeijan  minareettien on tarkoitus jättää Strasbourgissa olevan Notre Damen kirkon tornit varjoonsa. Moskeijasta on tulossa merkittävä Turkin maailmanvallan symboli. Tähän liittyy myös Turkin presidentti Erdoganin äskettäinen Euroopan komissiolle esittämä ehdotus perustaa Strasbourgiin valtava islamilainen koulutuskeskus, joka hallinnoisi islamia Euroopassa Turkin mallin mukaisesti.

(Lähde: National Catholic Register 25.5.2021)

Koronatartuntarypäs kirkossa Vietnamissa johtanut kristittyjen vainoon

Koronatartunta kirkon jäsenten keskuudessa on johtanut julkiseen vihaan kirkkoa kohtaan ja koko Vietnamin evankelista kristillistä yhteisöä kohtaan. Viranomaiset pitävät pastoripariskuntaa syyllisinä tartuntoihin. Heillä on edessään rikostutkinta. He ovat tällä hetkellä sairaalassa koronatartunnan tähden.

Vietnamin evankeliset kristityt kokevat olevansa nyt väärin ymmärrettyjä, syrjittyjä ja loukattuja.

Pandemialla on ollut merkittävä kielteinen vaikutus vähemmistöjen asemaan. Vähemmistöjä syytetään viruksen leviämisestä, sanoi Maailman Evankelisen allianssin uskonnonvapauden suurlähettiläs Godfrey Yogarajah. ”Kun kehotamme maailmanlaajuista evankelista kristillistä yhteisöä yhdistymään rukoukseen Vietnamin veljien ja sisarten puolesta, kehotamme myös maan viranomaisia ​​toimimaan maltillisesti ja ymmärtäväisesti, koska positiivinen diagnoosi voi tapahtua kenelle ja milloin tahansa ja missä tahansa.” hän lisäsi.

(Lähde: WORLD EVANGELICAL ALLIANCE 7.6.2021)

Kiinan politiikka estää vähemmistöjen lasten syntymisen

Uusi tutkimus on osoittanut, että Kiinan politiikka, jolla pyritään erityisesti vähentämään pääasiassa uiguurien väestöä Xinjiangissa, voi estää noin 4 miljoonan vauvan syntymän seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Ennusteiden mukaan vähemmistöjen syntyvyyden lasku voi nostaa Kiinan valtaväestön osuutta alueella nykyisestä 8,4 prosentista 25 prosenttiin.

Peking on jo vuosien ajan pyrkinyt tiukentamaan kontrollia valtavalla rajaseudulla, jota historiallisesti leimaa taloudellinen eriarvoisuus ja satunnaiset levottomuudet. Kiinan viranomaiset näkevät syntyvyyden estämisen keskeiseksi välineeksi alueen väestörakenteen muuttamiseksi.

Kiina kärsii matalasta syntyvyydestä. Siksi Kiina ilmoitti viime viikolla merkittävästä politiikan uudistuksesta, joka säätelee pariskunnassa olevien lasten määrää ja nostaa sen kolmeen, kun maa kamppailee väestön ikääntyessä. Tutkijoiden mukaan Peking ei kuitenkaan pidä kaikkia vauvoja yhtä toivottavina Xinjiangissa ja pyrkii aktiivisesti vähentämään etnisten vähemmistöjen syntyvyyttä.

Strategiaan kuuluu lisääntynyt ehkäisypolitiikka radikaaleilla keinoilla, mukaan lukien vankeusrangaistus liian monien lasten saamisesta ja pakkosterilisaatio. Viralliset tiedot osoittavat, että Xinjiangin syntyvyys lähes puolittui vuosien 2017 ja 2019 välillä – jyrkin lasku kaikista Kiinan alueista ja maailman äärimmäisin vuodesta 1950 lähtien, Australian strategisen politiikan instituutin analyysin mukaan.

(Lähde: UCA News  8.6.2021)