Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 12.2.2022
Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.
Euroopan Unionin roomalaiskatoliset piispat kritisoivat presidentti Macronin vaatimusta lisätä aborttioikeus EU:n perusoikeuksiin
(Lähde: Catholic News Agency 8.2.2022)
Roomalaiskatoliset piispat eri puolilla Eurooppaa ovat ilmaisseet ”syvän huolensa” Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ehdotukseen, jonka mukaan aborttioikeus tulisi listata Euroopan Unionin perusoikeuksiin.
Tiistaille 8. helmikuuta päivätyssä julkilausumassaan Euroopan unionin katolisen piispainkonferenssin presidentti huomautti, ettei unionin laissa tai kansainvälisessäkään laissa ole suojattua aborttioikeutta. Julkilausuman mukaan ehdotus on vastoin perustavanlaatuisia eurooppalaisia arvoja ja uskomuksia ja johtaisi pysyvään konfliktiin Euroopan unionin ja sen joidenkin kansalaisten välillä.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron oli ehdottanut 19. tammikuuta, että Euroopan unionin perusoikeuksia koskeva sopimus pitäisi päivittää ja samalla lisätä maininnat ympäristön suojelusta ja aborttioikeuden tunnustamisesta.
Euroopan unionin piispat ovat tervehtineet ilolla EU-parlamentin puhemieheksi tammikuussa noussutta maltalaista Roberta Metsolaa, jonka katsotaan edustavan aborttia vastustavaa kantaa.
Kristittyjen määrä kasvaa maailmassa nopeammin kuin ateistien määrä
(Lähde: CBN News 4.2.2022)
Ateistien ja uskontokuntiin kuulumattomien määrä on kasvussa maailmanlaajuisesti, mutta tutkimusten mukaan maailman uskonnollisen väestön kasvu on uskonnottomia suurempaa. Uskonnollisten ihmisten väestönkasvu on maailmanlaajuisesti 1,23% kun taas uskonnottomien alle puolet tästä, 0,52%. Tästä määrästä ateistisen väestön kasvu on vain 0,18%.
Lifeway Research -tutkimuksen mukaan maailmassa on nykyisellään myös absoluuttisesti vähemmän ateisteja kuin 50 vuotta aiemmin, vuonna 1970. Luvun ollessa nykyään 147 miljoonaa, kun taas 50 vuotta aiemmin 165 miljoonaa.
Kristillinen väestö kasvaa maailmanlaajuisesti 1,17% vuosittain. Nykyään maailmassa arvioidaan olevan 2,5 miljardia kristittyä ja vuonna 2050 määrän arvioidaan nousevan 3,3 miljardiin. Erityisen nopeasti on kasvanut karismaattinen kristillisyys, jolla oli vuonna 1900 maailmanlaajuisesti vähemmän kuin miljoonaa kannattajaa, vuonna 2050 määrän ennustetaan nousevan jopa miljardiin. Tutkimuksen mukaan kaikista maailman mantereista eniten kristittyjä asui Afrikassa.
Lähetystyö etenee Ukrainassa kiristyvästä tilanteesta huolimatta
(Lähde: Christianity Today 9.2.2022)
Lähetystyö jatkuu Ukrainasta huolimatta kiristyvästä tilanteesta maan rajoilla. Jotkut Ukrainassa työskentelevät lähetystyöntekijät ovat jättäneet työkenttänsä, mutta suurin osa työstä jatkuu. Ukrainan presidentti Volodimir Zelenski on kehottanut kansalaisiaan pysymään rauhallisina.
Ukrainan kiristyvä tilanne ja Venäjän uhka ovat rasittaneet maan protestanttisia kirkkoja, jotka ovat kasvaneet paljon viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Ukrainan kristillisyys on melko vahvaa ja kaikista Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maista Ukrainasta lähetetään kaikkein eniten lähetystyöntekijöitä myös maan rajojen ulkopuolelle. Monet protestanttiset lähetystyöntekijät ovat haluttomia lähtemään pois Ukrainasta, jossa osa on tehnyt lähetystyötä jopa vuosikymmeniä.
Protestanttisille kirkoille Ukrainan tilanne on osin vaikea, koska konfliktin aikana ukrainalainen nationalismi ja kansallinen identiteetti Venäjää vastaan on sitoutunut paljolti maan omaan ortodoksiseen kirkkoon.
Kreikan ortodoksinen kirkko pelkää Moskovan patriarkaatin kirkollista invaasiota alueelleen
(Lähde: Orthodox Times 7.2.2022)
Moskovan patriarkaatti ilmoitti ulkosuhteista vastaavan metropoliittansa Hilarionin suulla perustavansa Moskovan patriarkaatin alaisen eksarkaatin eli Moskovan alaisen kirkon Kreikkaan. Tämä kirkko olisi irrallaan Kreikan ortodoksisesta. Kreikan ortodoksinen kirkko kuuluu ortodoksisen kirkko-oikeuden mukaan Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan kaitsentaan. Jo aiemmin Moskovan patriarkaatti perusti eksarkaatin Aleksandrian patriarkaatin alueelle. Aleksandrian patriarkka tuomitsi teon jyrkin sanoin.
Moskovan patriarkaatti on perustellut eksarkaatin perustamista Turkin ja sen lähialueiden venäjänkielisen väestön palvelemisella. Eksarkaatin pelätään kuitenkin aiheuttavan kirkollista hajaannusta ja pyrkivän rekrytoimaan myös kreikkalaisia pappeja ja väestöä yhteyteensä. Edellä kuvatulla tavalla Moskovan patriarkaatti toimi myös Aleksandrian patriarkaatin alueella.
Moskovan patriarkaatin alaisen ortodoksisen kirkon arvioidaan kokoavan suojiinsa muun muassa venäläismielisiä, juliaanista kalenteria kannattavia ja rokotuksia vastustavia ortodokseja ja pappeja. Myös Athoksen luostarialueella oletetaan olevan Moskovan patriarkaattia kannattavia munkkeja.
Moskovan patriarkaatti on pyrkinyt lisäämään vaikutusvaltaansa ortodoksisessa maailmassa ja korottamaan itseään Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan yli. Erityisesti Moskova on toiminut niitä paikalliskirkkoja vastaan, jotka ovat Konstantinopolin tavoin tunnustaneet Ukrainan kirkon itsenäisyyden Moskovan patriarkaatista. Moskovan patriarkka Kirill ja patriarkaatin suorapuheinen tiedottaja metropoliitta Hilarion ovat tukeneet Venäjän toimia Itä-Ukrainassa. Heidän arvioidaan olevan Putinin läheisiä tukijoita.
Anglikaanipastori ammuttiin matkalla kirkosta kotiin Pakistanissa
(Lähde: Christianity Today 31.1.2022)
Viime sunnuntaina 30.1. kaksi aseistautunutta moottoripyöräilijää ampui kuoliaaksi pastori William Sirajin tämän ollessa matkalla kirkosta kotiinsa. 75-vuotias anglikaanisen seurakunnan pastori kuoli välittömästi vammoihinsa. Ampuminen tapahtui Pakistanin luoteisosassa Peshawarissa noin 55 kilometrin matkan päässä Afganistanin rajasta.
Samassa ampumavälikohtauksessa haavoittui vakavasti myös toinen anglikaaninen kirkonmies, pastori Naeem Patrick, joka vietiin saamaan hoitoa Peshawarin sairaalassa.
Pakistanin poliisi ei ole toistaiseksi tavoittanut tuntemattomiksi jääneitä asemiehiä eikä mikään ryhmittymä ole ottanut vastuuta iskusta.
Samassa peshawarilaisessa kirkossa tapahtui islamistiterroristien itsemurhapommi-isku vuonna 2013, jossa kuoli 85 ihmistä ja haavoittui 140.
Useat afganistanilaiset ja ulkomaiset kirkonjohtajat ovat ottaneet kantaa Pakistanin kristittyjen puolesta, muiden muassa Canterburyn arkkipiispa Justin Welby. Pakistanin 221 miljoonasta asukkaasta noin 1,5 % eli noin 3,5 miljoonaa on kristittyjä. Open Doors -järjestö on listannut Pakistanin maailman kymmenen kristityille vaikeimman maan joukkoon. Afganistanin joutuminen Talebanin valtaan on heikentänyt Afganistanin kristittyjen turvallisuustilannetta huomattavasti.
Asemiehet tappoivat ainakin 60 ihmistä Kongon demokraattisessa tasavallassa
(Lähde: Vatican News 2.2.2022)
Aseistautuneet miehet ovat tappaneet ainakin 60 ihmistä Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa sijaitsevalla pakolaisleirillä. Lisäksi useita on vakavasti haavoittunut. Maan itäosissa toimiva aseellinen ryhmittymä CODECO on ottanut vastuun iskusta. Aseellinen ryhmittymä on ollut osallisena väkivaltaisuuksiin Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa Iturin alueella, jossa on taisteltu erityisesti tinakaivosten hallinnasta.
Ampuma-asein ja viidakkoveitsin aseistautuneet miehet hyökkäsivät pakolaisleirille, jolle väestöä oli jo aiemmin paennut CODECO:ta. Ryhmittymä on lendujen paimentolaiskansan aseellinen ryhmittymä, joka pitää vihollisenaan pääosin maanviljelyä harrastavaa hema-kansaa, jonka edustajia monet kuolleet ja loukkaantuneet ovat.
Kongon demokraattisen tasavallan itäosien turvallisuustilanne on katastrofaalinen. Monet aseryhmät taistelevat siellä alueen runsaiden luonnonvarojen hallinnasta.
Lue ohjeet kommentoinnille
14.2.2022 13:46
Yle uutisoi 13.2.2022: ”Ylen tieto: Poliisin turvallisuutta ei uhkaa perinteinen järjestäytynyt rikollisuus – ”Uhkaajalla on räjähteitä ja konetuliaseita”, kertoo poliisilähde … Nyt on niin kovat panokset, ettei mitään voi puhua.”
Poliisi- ja rajavartiolaitos ovat kaikki kiristäneet turvatoimiaan vakavan uhan takia. Ylen uutisen mukaan kyseessä ei ollut järjestäytynyt rikollisuus vaan taho, jolla on konetuliaseita ja räjähteitä. Näitä ei lasketa edes aseiksi, joihin voi saada siviilit aseenkantoluvan, vaan kyseessä on taisteluvälineet, joita saa vain armeija käyttää. Uhka on siis joku ammattimainen taho.
Poliisin uhka kattaa koko maan rajavartiolaitosta myöden, joten kyseessä lienee mitä ilmeisimmin Venäjän armeijan erikoisjoukkojen uhka. Suomi ei suostunut antamaan kirjallista lupausta olla liittymättä Natoon, joten Venäjä on korottanut panoksia. Ukrainan sodan uhan alla Suomessakin tapahtuu, mikä kertoo siitä, että Venäjällä lienee suurempi suunnitelma kuin Ukrainan valtaus.
Minä teen sen johtopäätöksen Ylen uutiseen perustuen, että Suomeen on tullut Venäjän armeijan erikoisjoukot. Silloin kyseessä olisi ne Krimillä nähnyt tunnuksettomat vihreät huppupäiset miehet, joika ovat nyt piiloutuneet Suomeen jonnekin varustettuna konetuliaseilla ja räjähteillä. Pidän mahdollisena, että Venäjä suunnittelee epäsymmetristä iskua Suomen siviiliturvallisuusviranomaisia vastaan, koska Venäjä haluaa sekaantua myös Suomen sisäisiin asioihin, ettei Suomi liittyisi Natoon.
Näyttää siltä, että Tukholman profetia on toteutumassa.