Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 11.12.2021

Libanonilaiset muuttavat pois kriisiin ajautuneesta kotimaastaan

(Lähde: Al Monitor 9.12.2021)

Libanonia koettelee yksi sen historian pahimmista poliittisista ja taloudellisista kriiseistä. Libanonin sisällissodan aikana 1970-luvulla libanonilaiset muuttivat länsimaihin. Nyt kohteena ovat Armenia, Georgia, Turkki ja Serbia. Vuonna 2020 siirtolaisia ​​oli lähes 18 000. Vuonna 2021 maasta on muuttanut kymmenen kuukauden aikana jo 65 000 ihmistä. Libanonilaiset hakevat passeja niin innokkaasti, että maasta muuttajien määrän odotetaan vielä kaksinkertaistuvan ensi vuonna.

Libanonista pois muuttavat erityisesti nuoret aikuiset, jotka eivät näe tulevaisuutta omassa maassaan. Arvellaan, että Muuton suuntautuminen Armeniaan, Georgiaan, Turkkiin ja Serbiaan ei ole näiden nuorten lopullinen tavoite, vaan välipaikka, josta he pyrkivät pääsemään eteenpäin länsimaihin. Turkki raportoi, että maassa oli 5500 libanonilaista vuoden viisumilla vuonna 2020. Näistä 500 on sittemmin muuttanut seuraavaan maahan.

Armeniassa asuu ainakin 7000 libanonilaista, joilla useimmilla on armenialaiset sukujuuret. Monet libanonilaiset sijoittajat, liikemiehet ja tehtaiden omistajat päättävät ostaa maata Armeniasta, erityisesti pähkinätarhoja karja- ja siipikarjatilojen rinnalla.

Georgiassa on yli 1500 libanonilaista. Monet heistä ovat tulleet opiskelijoina. Lääketieteen opiskelu Georgiassa maksaa 6000 euroa vuodessa, mikä on halvempaa kuin Libanonissa. Oman yrityksen voi perustaa 10 000€ pääomalla.

Turkki on teki tappavan iskun Irakin jesidejä vastaan

(Lähde: Al Monitor 8.12.2021)

Jesidejä asuu Irakin ja Syyrian alueella. Jesidit ovat kurdisukuinen kansa, jolla on vanha oma uskontonsa. Uskonnollisista syistä ISIS pyrki toteuttamaan jesidien kansanmurhan. Tästä syystä jesidit saivat maailman myötätunnon puolelleen.

Nyt Turkki on iskenyt jesidien armeijaa vastaan Irakissa. Jesidiarmeija on osa Irakin virallista valtiollista armeijaa. Turkin tekemässä iskussa kuoli jesidiarmeijan komentaja Marwan Badal. Hyökkäys tehtiin dronella. Iskun kohteena oli ajoneuvo, jossa oli komentaja ja hänen kaksi poikaansa. Pojat selvisivät hyökkäyksessä hengissä.

Turkki katsoo olevansa oikeutettu käymään sotaa Jesidejä vastaan Irakissa ja Syyriassa, sillä jesidien armeija on liittoutunut kurdien kanssa Syyriassa ja Turkissa toimivien kurdiseparatistien kanssa. Jesidien joukot ovat virallisesti osa Irakin turvallisuusjoukkoja. Turkin drone-hyökkäys kohdistui siis Irakin liittovaltion asevoimiin.

Turkki ei heti vahvistanut olevansa drone-hyökkäyksen takana. Irakin armeija tuomitsi iskun Irakin suvereniteettia loukkaavana ja nimesi Turkin hyökkäyksen tekijäksi.

Tunnustuksellisen luterilaisen ILC:n ja Paavillisen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston loppuraportti on julkaistu – keskustelu jatkuu

(Lähde: International Lutheran Council 30.11.2021)

Maailman tunnustuksellisia ja konservatiivisia luterilaisia kirkkokuntia edustavan ILC:n ja roomalaiskatolisen Paavillisen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston (PCPCU) loppuraportti on julkaistu. Dialogi roomalaiskatolista kirkkoa ja tunnustuksellisten luterilaisten kattojärjestön välillä alkoi vuonna 2014 ja jatkui viisi vuotta.

Loppuraportti esiteltiin PCPCU:n puheenjohtajalle kardinaali Kurt Kochille ja ILC:n puheenjohtajalle, Saksan vapaan evankelis-luterilaisen kirkon piispalle Hans-Jörg Voigtille. Loppuraportin esipuhe käsittelee kirkon opin ja elämän normatiivista rakennetta. Lisäksi siinä käsitellään jumalanpalvelusta ja messu-uhria sekä uskonvanhurskautta.

Tunnustuksellisia luterilaisia edustava ILC keskustelee raportista vuoden 2022 maailmankonferenssissaan ja pohtii suhdettaan roomalaiskatoliseen kirkkoon.

Suuremman ja liberaalimman Luterilaisen Maailmanliiton kanssa roomalaiskatolinen kirkko hyväksyi yhteisen julistuksen vanhurskauttamisesta 1999. Kaikki ILC:n jäsenkirkot eivät ole sitä hyväksyneet.

ILC edustaa pääosin pieniä tunnustuksellisia luterilaisia kirkkoja, jotka torjuvat esimerkiksi naispappeuden ja homoavioliitot. ILC:n jäsenkirkkoja ovat esimerkiksi Missouri Synodi, Latvian ja Inkerin luterilaiset kirkot sekä Suomen evankelis-luterilainen Lähetyshiippakunta.

Paavi Franciscus kehottaa Eurooppaa muistamaan kristilliset juurensa ja välttämään ”ideologista kolonialismia”

(Lähde: Catholic News Agency 6.12.2021)

Paavi Franciscus on kuvannut EU-komission ohjetta välttää englanninkielistä sanaa Christmas (suom. ”joulu”) ”anakronistisena”. EU-komission inklusiivisen kommunikaation ohjeissa kehotettiin välttämään englanninkielisen sanan ”Christmas” käyttöä, oletettavasti siitä syystä, että siinä esiintyy sana ”Christ”, Kristus. Komission ohjeistus kehottaa ”välttämään oletusta, että kaikki olisivat kristittyjä”. Dokumentti kehotti puhumaan joulun sijaan ”loma-ajasta”.

Paavi muistutti Euroopan kristillisistä juurista ja siitä, että moni ideologia on aiemminkin yrittänyt kitkeä niitä pois. Paavi luonnehti tällaista ”vesitetyksi sekularismiksi”, jota ovat yrittäneet hänen mukaansa esimerkiksi Napoleon, natsit ja kommunistit.

Tasa-arvosta vastaava komissaari Helena Dalli julkaisi ohjeistuksen 26.11., mutta veti sen takaisin jo 30.11., koska se ei ”vastannut kaikkia komission standardeja”.

Paavin mukaan Euroopan pitää kunnioittaa kristillisiä juuriaan ja hartaiden katolisten perustajiensa ihanteita sen sijaan, että se ”valitsisi ideologisen kolonialismin tien”.

Iranilainen korkein oikeus linjaa, etteivät kotikirkot eivät ole lain vastaisia

(Lähde: Christianity Today 3.12.2021)

Iranissa on vuoden 2012 jälkeen vangittu yli 100 kristittyä syytettynä Islamilaisen tasavallan turvallisuuden vaarantamisesta. Tälläkin hetkellä ainakin 20 kristittyä on vangittuna samasta syystä.

Iranin islamilaisen tasavallan korkein oikeus linjasi kuitenkin viimeisimmässä päätöksessään, että ”pelkkä kristinuskon saarnaaminen perhekokoontumisissa ei ole tulkittavissa maan sisäisen tai ulkoisen turvallisuuden vaarantamiseksi”. Oikeuden tuomarin Seyed-Ali Eizadpanahin mukaan ”laki ei kiellä kristinuskon levittämistä ja kotikirkkojen muodostamista”.

Korkeimman oikeuden päätös merkitsee muun muassa yhdeksälle Rashtin kaupungissa vuonna 2019 pidätetylle kristinuskoon kääntyneelle mahdollisuutta vapautumiseen.

Iranin uskonnonvapautta seuranneiden ja edistävien järjestöjen edustajat ovat hämmästyneet näin korkean tason tunnustuksesta kristinuskon laillisuudesta.

Korkeimman oikeuden linjaus ei kuitenkaan tee uskon julkisesta todistamisesta tai farsinkielisten julkisten kirkkojen perustamista luvalliseksi.

Iranin islamilainen tasavalta ei salli farsinkielistä julkista kristillistä toimintaa. Maan armenialainen ja assyrialainen väestö saavat ylläpitää kirkkoja ja järjestää julkisia jumalanpalveluksia, mutta palvelukset on sallittu vain vähemmistöjen omilla kielillä.

Äärihindut hyökkäävät kristillisen koulun kimppuun, vaikka kouluviranomaiset ovat hakeneet turvaa poliisilta

(Lähde: Vatican News 7.12.2021)

Noin 500-henkinen joukko äärihinduja on hyökännyt St. Josephin katolista koulua vastaan Keski-Intiassa Madhya Pradeshin osavaltiossa. Koulun rehtorin mukaan väkijoukko oli aseistautunut kivin ja astaloin ja laulanut hindujumalia ylistävää laulua ryhtyessään vaurioittamaan koulun omaisuutta.

St. Josephin koulu on perustettu vuonna 2008, mutta sen 1500 oppilaasta vain prosentti on kristittyjä. Hindujoukon sai raivoihinsa Youtubettaja Aayudhin väite, että koulu pyrkisi aktiivisesti käännyttämään hinduoppilaita. Väite on valheellinen, mutta sen tueksi oli linkitetty video katolisesta konfirmaatiosta, joka ei mitenkään liittynyt tapaukseen.

Koulussa opettavan veli Pynumkalin mukaan poliisi ei tullut paikalle ennen kuin väkijoukko oli lähtenyt. Koulun henkilökunta ja koulussa olleet oppilaat olivat joutuneet suojautumaan hindujoukon heittelemiltä kiviltä. ”Poliisi ei ottanut isku-uhkaa tosissaan”, sanoo veli Pynumkal. ”Se oli ennalta suunniteltu ja kohdistettu isku”.

Intian katolinen kirkko on tuominnut koulua vastaan tehdyn iskun. Madhya Pradesh on yksi Intian kahdeksasta osavaltiosta, jossa laki kieltää käännyttämisen. Kristittyjä ja muita Intian uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan tehdyt väkivaltaiset iskut ovat lisääntyneet dramaattisesti sen jälkeen, kun nykyisen pääministerin Naredra Modin hindunationalistinen BJP nousi valtaan vuonna 2014. Valtapuoluetta tukevien ryhmien joukossa on sellaisia, jotka tahtoisivat muuttaa Intian teokraattiseksi hinduvaltioksi.