Vaalien siirtäminen ja koronarajoitukset

”Puolueet ovat yhdessä oikeusministeriön kanssa päättäneet siirtää kuntavaalit pidettäväksi kesäkuun 13. päivänä. Alun perin vaalit piti pitää 18. huhtikuuta. Koronavirustilanteen paheneminen muutti suunnitelmat. Oikeusministeriö lähetti puolueille perjantai-iltana virkamuistion, jossa esitetään kuntavaalien siirtämistä eteenpäin kesäkuun 13. päivälle. Ministeriö arvioi, että vaalien pitämiseen alkuperäisessä aikataulussa sisältyisi merkittäviä riskejä. Sen sijaan kesäkuussa riskiryhmät olisi ainakin tämänhetkisen tiedon mukaan ehditty rokottaa.”

”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi puolueille, että epidemiatilanne voi olla suunniteltuna vaalipäivänä 18. huhtikuuta niin vakava, että se aiheuttaa tuntuvan riskin vaalien terveysturvallisuudelle. Nyt päivittäinen tapausmäärä on noin 750 tartuntaa vuorokaudessa. THL arvioi, että mikäli kasvuvauhti jatkuisi, päivittäinen tapausmäärä Suomessa voisi 18.4. olla jopa välillä 2600–11200. Vaalipäivän siirtämisen lisäksi puolueet päättivät pidentää ennakkoäänestysaikaa ja jatkaa selvitystyötä myös muista ratkaisuista, jotta koronaviruksen takia eristykseen määrätyt voisivat äänestää. Päätös vaalien siirrosta on erimielinen. Perussuomalaiset vastusti siirtoa, muut kahdeksan eduskuntapuoluetta myöntyivät siirtoon. Lopullisesti asian päättää eduskunta, jolle hallituksen on tehtävä lakiesitys vaalipäivän siirrosta.”

Artikkelissa uutisoidaan myös näin:

”Tiedotustilaisuudessa [oikeusministeri] Henriksson kertoi, että vaalit olisi edelleen mahdollista järjestää teknisesti. Tilanne kuitenkin muuttui eilen perjantaina THL:n todettua puoluesihteereille, että tautitilanne on huonontunut merkittävästi, Henriksson sanoi. ’Tämä on ollut erittäin vaikea päätös’, Henriksson sanoi. ’Mutta se on oikea päätös siinä tautitilanteessa, jossa tämä maa ja kansa tällä hetkellä on.’ Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo HS:lle, että päätös laskee kynnystä tehdä vastaavia siirtopäätöksiä myös tulevaisuudessa. Halla-aho arvostelee jyrkin sanoin oikeusministeri Henrikssonia ja oikeusministeriötä.”

”Päätös kuntavaalien siirtämisestä vaatii lain muutoksen, jonka hallituspuolueet periaatteessa saavat eduskunnasta läpi, vaikka perussuomalaiset siirtoa vastustaisivatkin. Tällainen ratkaisu ei ole hallituspuolueidenkaan mieleen, koska se voi aiheuttaa paljon jälkipuheita esimerkiksi siitä, mitä puoluetta vaalien siirto suosii. Vihreät kertoi lauantaina tiedotteessaan, että se hyväksyy päätöksen vastentahtoisesti ja vain siksi, että vaihtoehdot ovat vielä huonompia. Vihreätkin syyttää tilanteesta oikeusministeriötä. ’On valitettavaa, että vaalijärjestelyissä ei saatu jo syksyllä liikkeelle sellaisia muutoksia, jotka turvaavat äänestysmahdollisuuden vaikeissakin pandemiatilanteissa.’ Myös vihreät vaatii julki asiantuntija-arvioita vaalien siirron perusteista. Vihreiden mukaan nyt tilanne on liian altis valeuutisille ja perättömille väitteille vaalien siirtämisen syistä. Vaalit oli tarkoitus pitää 18. huhtikuuta ja ennakkoäänestys 7.–13. huhtikuuta.”

Suomen Uutiset puolestaan toteaa 8.3.2021 artikkelissaan ”Kuntavaalien siirtoa juntattiin kulisseissa kahdella eri verukkeella” seuraavasti, ingressistään alkaen:

”Kaikki eduskuntapuolueet – perussuomalaisia lukuunottamatta – päättivät viikonloppuna alustavasti kuntavaalien siirtämisestä kahdella kuukaudella. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos kertoo nyt, kuinka helmikuussa puoluesihteerien ja oikeusministeriön työryhmän kokouksissa asiat alkoivat saada outoja piirteitä: lopulta vaalien siirtämisen syyksi kelpasivat THL:n virkamiesten esittämät arvailut.”

Artikkelissa kerrotaan näin:

”Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos pitää kuntavaalien tähänastista siirtelyoperaatiota hyvin erikoisena – varsinkin tällä aikataululla. – On ennenkuulumatonta, että vaalit siirretään vain puolitoista kuukautta ennen vaalipäivää ja ilman että kaikki puolueet olisivat siirron kannalla. Jos johonkin demokratiassa pitää voida luottaa, on se, että vaalit pidetään ajallaan ja kansalaiset pääsevät päättämään siitä, ketkä heitä edustavat päätöksenteossa. Perussuomalaiset eivät tukeneet vaalien siirtoa, sillä niille ei ole olemassa kestäviä perusteita. – Maailmalla on järjestetty ja järjestetään koko ajan vaaleja erilaisissa koronatilanteissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Espanjassa on vaalit järjestetty noin kolmin-nelinkertaisessa tartuntatilanteessa Suomeen nähden. Kestäviä perusteita ei ole esitetty siitä, miksi Suomessa vaaleja ei voitaisi järjestää, Grönroos sanoo.”

”Puoluesihteerien ja oikeusministeriön työryhmä on vuoden mittaan tarkkaillut vaalien järjestelyjä ja viranomaiset ovat tehneet mittavia toimia erityisjärjestelyjen suhteen. Grönroos huomauttaa, että puoluesihteerit ovat kommentoineet järjestelyjä ja eteen ei ole tullut esteitä, joita ei olisi saatu ylitettyä. – Helmikuun alussa oikeusministeriön virkamiehet kuitenkin esittivät vaalien siirtoa. Perusteluina vedottiin ’kokonaisarvioon’ siitä, että vaalit olisi koronatilanteen takia parempi järjestää vasta syksyllä, jolloin tilanne voisi olla parempi. Puoluesihteerit torjuivat tuolloin esityksen ja valmisteluja päätettiin jatkaa. Ministeri Anna-Maja Henriksson halusi kuitenkin vielä kokoontua helmikuun aikana tarkastelemaan tilannetta, sillä helmikuussa tuli hänen mukaansa viimeistään reagoida vaalien ajankohtaan, jos syytä olisi.”

”Grönroos kertoo, että kun työryhmä alkoi kokoontumaan pari viikkoa sitten tämän tarkastelun tiimoilta, alkoivat asiat saada omituisia piirteitä. – Syitä vaalien siirtämiseen ei ilmennyt, mutta kokouksia haluttiin silti pitää kokouksien perään, koska ei oltu valmiita tekemään päätöksiä. Toissa viikolla työryhmän saamassa muistiossa esiteltiin koronatilannetta ja tehtyjä vaalivalmisteluja. – Muistiossa lisäksi annettiin toimenpide-ehdotuksiksi se, että ensinnä vaalien järjestelemistä jatketaan ja toisena ehdotuksena esitettiin, että mikäli kuitenkin joudutaan julistamaan maa poikkeustilaan, niin tässä tapauksessa ei vaaleja voitaisi järjestää.”

”Kokouksessa Grönroos nosti esiin, että perussuomalaiset kannattaa vaalien järjestämisen jatkamista, mutta että puolue ei voi hyväksyä vaalien siirtämisen sitomista poikkeustilaan, vaan mahdollisesta siirrosta pitäisi esittää konkreettiset syyt, miksi vaaleja ei voitaisi järjestää. – Yhteisymmärrystä asiasta ei siis syntynyt ja päivä kokouksen jälkeen maa julistettiin poikkeustilaan. Viime viikolla kokouksen pohjaesityksenä oli samankaltainen linjaus, jossa esitettiin, että vaalien järjestämistä jatkettaisiin normaalisti, mutta jos maahan julistettaisiin laajoja ulkonaliikkumiskieltoja, niin vaalit jouduttaisiin siirtämään. – Vaalien siirtoa yritettiin siis kahteen otteeseen, ujuttamalla päätös siirrosta toimintasuositusten sivuhuomioksi. Jos yksimielisyys olisi asiasta saavutettu, niin poikkeustilan julistamisen jälkeen oltaisiin todettu, että puolueiden kesken on jo sovittu, että tässä tilanteessa vaalit joudutaan siirtämään. Sama tilanne olisi todennäköisesti ollut edessä ulkonaliikkumiskieltojen osalta, jos yksimielisyys oltaisiin saavutettu, Grönroos sanoo.”

”Tapahtumat saivat seuraavan käänteen viime perjantaina, kun THL:n Mika Salminen nosti kokouksen aluksi esiin huolensa siitä, että riskit ovat kasvaneet ja vaaliajankohta näyttää huonolta riskien suhteen. Tämä lausunto sai muun työryhmän kääntymään vaalien siirtämisen kannalle. – Kummaksuin itse sitä, että Salminen oli viikkoa aiemmin todennut kokouksessa, että tartuntamäärät nousisivat seuraavien viikkojen aikana, koska uusien koronatoimien vaikutukset tulisivat viiveellä ja että vaalit voitaisiin tästä huolimatta järjestää. Kuinka näin ollen tilanne oli viikossa voinut muuttua niin dramaattisesti, kun jo aiempi lähtöoletus oli se, että tartunnat nousevat muutaman viikon – ja tämän lisäksi maallikon silmään viikon tartuntalukujen kehitys ei edes näyttänyt erityisen jyrkältä. Totesin kokouksessa lisäksi, että pelkkä toteaminen siitä, että ’riskit kasvavat’ ei riitä päätöksenteon tueksi, vaan tarvittaisiin lukuja ja mustaa valkoisella.”

”Kokous keskeytettiin ja THL laati iltapäivän kokoukseen kirjallisen selvityksen, jossa tuotiin esiin tartuntamäärien voivan liikkua huhtikuussa 2 600 ja 11 200 tartunnan välillä. Grönroosin mukaan arvio oli maalattu isolla pensselillä eikä se antanut uskottavaa lisätietoa päätöksenteon tueksi. – Nostin esiin, että jopa THL:n lukujen korkeimman kauhuskenaarion tilanteessa on järjestetty onnistuneesti vaaleja ja kysyin virkamiehiltä sitä, miksi ulkomailla oltiin pahemmissa tilanteissa voitu pitää vaaleja ja voidaan pitää vaaleja, mutta Suomessa ei voitaisi. En kuitenkaan saanut mitään vastausta.”

”Muut puolueet taas tukivat yksi toisensa jälkeen vaalien siirtoa ja perustivat kantansa lähinnä Salmisen arvioon riskien kasvamisesta ja lauantain jatkokokouksessa auktoriteetiksi nostettiin myös THL:n Markku Tervahauta, joka esitti Ykkösaamussa, että ’kesäkuu on huhtikuuta parempi ajankohta vaaleille’. – Vedin yhteen, että perussuomalaisten kanta oli edelleen se, että vaalien järjestämiselle ei ollut esteitä. Vaaleja oli järjestetty ja vaaleja oli tulossa pahemmissa koronatilanteissa olevissa maissa, missä Suomi oli.”

Avainkysymykseksi onkin nyt muodostunut, kuten Suomen Uutisten artikkeli väliotsikossaan kysyy, että järjestetäänkö vaaleja edes kesäkuussa? Edellä lainaamani artikkeli päättyy seuraavasti:

”Grönroosin yhteenveto tapahtuneesta on, että vaalien siirtämiselle ei ole kestäviä perusteita. – Vaaleja yritettiin siirtää pariin otteeseen vaivihkaa yrittämällä sitoa siirto ensin poikkeustilaan ja sitten ulkonaliikkumiskieltoihin. Kokouksia vaalien järjestämisestä pidettiin kokouksien perään, ihan kuin sen odottamiseksi, että syy vaalien siirtämiseen löytyisi. Lopulta THL:n edustajien varsin ylimalkaiset lausunnot siitä, että ’riskit kasvaneet’ ja kuinka kesäkuu olisi huhtikuuta parempi ajankohta, näyttivät olevan painavimpia argumentteja siirron puolesta, joihin muut puolueet tarttuivat.”

”Perussuomalaisten puoluesihteeri toteaa, että vaalien siirtäminen näin lähellä vaalipäivää ja ilman yhteisymmärrystä on monessakin mielessä ongelmallista. – Se madaltaa kynnystä seuraaviin siirtoihin ja jo nyt spekuloidaan sillä, tullaanko vaaleja järjestämään kesäkuussakaan, jos koronatilanne on sellainen tai tällainen. Vaalien siirto luo rajattoman spekulaation siirron todellisista syistä ja siitä kuka asiasta hyötyy, kuka häviää, ja ketkä tiesivät etukäteen? Tällainen spekulaatio on ymmärrettävä, sillä jos vaaleja lähdetään siirtämään heppoisin perustein vaalien alla, niin tämä avaa rajattomat mahdollisuudet väärinkäytöksille. Vuonna 1973 presidentti Urho Kekkosen toimikautta pidennettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla, joka on myöhemmin noussut suomettumisen ajan symboliksi. – Aika näyttää, miten tämä vaalien siirtäminen nähdään tulevaisuudessa ja minkälaisia seurauksia sillä on suomalaiselle demokratialle.”

Näin siis Suomen Uutiset 6.3.2021.

On syytä panna merkille, että edellä esitetyt kriittiset näkemykset kuntavaalien siirrosta ja siirtämisen erikoisista ja epämääräisistä perusteista eivät ole vain perussuomalaisten omaa valitusta. Sen lisäksi, että myös vihreiden keskuudesta on kuultu kriittisiä ääniä, on vaalien siirtämisen erikoisuus todettu muuallakin. Ilta-Sanomien Iiro-Matti Niemisen 6.3.2021 päivätty artikkeli, jonka otsikko on ”Tutkija: Tämän takia kuntavaalien siirto avaa nyt tilaa epäilyille poliittisesta motiivista – korona-ajan toistaiseksi suurin epäonnistuminen Suomessa”, viittaa Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelmaan, jonka mukaan nyt tapahtunut vaalien siirto on ongelmallinen tapaus. Artikkelissa todetaan seuraavasti:

”Puolueet eivät olleet yksimielisiä vaalien siirrosta, mikä avaa tutkijan mukaan tilaa spekulaatioille ja epäilyille siirron poliittisesta motiivista. Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma katsoo, että ajautuminen kuntavaalien siirtoon on korona-ajan tähän asti suurin epäonnistuminen Suomessa. Hänen mukaansa Suomi on tähän saakka pärjännyt koronakriisin hoidossa varsin hyvin vertailussa muihin Euroopan maihin. – Mutta tässä asiassa Suomelle kyllä tuli iso epäonnistuminen, Vuorelma sanoo. Vuorelma nostaa esiin, että Euroopassa korona-aikana tapahtuneet vaalien siirrot painottuvat viime keväälle, mutta sen jälkeen suurin osa vaaleista on järjestetty ajallaan. – Viime keväänä ei ollut varautumisaikaa. Nyt on ollut vuosi aikaa miettiä, mitä kaikkia terveysturvallisuutta vahvistavia toimia on mahdollista tehdä ja viedä läpi tarvittavat oikeudelliset muutokset. Se olisi ollut tietenkin mahdollista myös Suomessa, mutta jostain syystä tähän ei ole kuitenkaan ryhdytty.”

”Vuorelma pitää merkittävänä, että oppositiopuolue perussuomalaiset vastusti vaalien siirtoa. Hänen mielestään vaalien siirron kaltaiselle päätökselle pitäisi löytyä yksimielisyys puoluekentältä. – Nyt sitä ei löytynyt, mikä avaa aika paljon tilaa erilaisille spekulaatioille ja epäilyille poliittisesti motivoituneesta siirrosta. – Tässä on mielestäni aidosti riski olemassa, että tällainen tulkinta lähtee laajemmin leviämään ja uskotaan, että tässä ovat muut kuin terveysturvallisuuteen kytkeytyvät syyt taustalla.”

Vaalien siirtoa on Suomessa nyt kommentoitu muun muassa yllä lainatuilla tavoilla. Siirrossa on kieltämättä erikoisia ja selvästi poliittisia piirteitä. Siirto on Suomen poliittisen historian valossa poikkeuksellisen epäyksimielinen, ajoitukseltaan keinotekoinen, perustuu täysin teoreettisiin ja spekulatiivisiin koronatartuntalukuarvioihin ja perusteisiin, joiden väljä soveltaminen saattaa kyseenalaiseksi vaalien järjestämisen ajallaan jatkossakin. Joidenkin arvioiden mukaan, kuten tuoreesti pääministeri Sanna Marinkin on pitänyt mahdollisena, koronatilanne erilaisine poikkeusjärjestelyineen saattaa kestää vuosia.

Muista sekin, että kun USA:ssa presidentti Donald Trump nosti esiin vuoden 2020 vaalien siirtämisen mahdollisuuden Amerikan koronatilanteeseen ja äänestysprosessin turvallisuuden takaamiseen vedoten, pidettiin tätä silkkana vehkeily- ja vallankaappaushankkeena! Eli siis, entä nyt Suomessa, vastaavassa tilanteessa kun olemme: Onko täälläkin nyt vaalien siirrossa kyse oikeusvaltion ja demokratian perusteita horjuttavasta pyrkimyksestä, kun perussuomalaisten vahvan kannatusnousun ajankohtana siirretäänkin vaalit? Ja huomaa sekin, että samoin kuin USA:ssa vastaavassa tilanteessa 2020, nyt meilläkin spekuloidaan uusien äänestysmenetelmien käyttöönotolla, ja ennakkoäänestysaikaakin on jo pidennetty.

Huolestuttavaa on myös se, että samainen hallitus, joka nyt siirsi vaalit, valmistelee entistä tiukempia koronarajoituksia. Varsinkin mahdollisesti määrättävät ulkonaliikkumiskiellot ovat herättäneet vakavaa keskustelua, kuten käy ilmi esimerkiksi Iltalehden 9.3.2021 päivätystä Lauri Nurmen artikkelista ”Näkökulma: Hiljaisuus särkee korvia, kun hallitus valmistelee liikkumisrajoituksia, joita olisi mahdotonta valvoa” ja Helsingin Sanomien 9.3.2021 päivätystä artikkelista ”Onko Helsingin ja Vantaan koronatilanne todella jo niin paha, että tänne tarvitaan ulkonaliikkumiskielto?” . Armeijankin marssittamisesta kaduille kansalaisten liikkumista valvomaan ja ihmisiä kuulustelemaan on jo ollut konkreettista puhetta hallituksen keskuudessa.

Mistä on loppuviimeiseksi kyse?

Helsingin Sanomat lainasi 11.3.2021 Muut lehdet -palstallaan selkeän valaisevasti Ilkka-Pohjalaista otsikolla ”Sputnik-rokote on ollut Venäjälle poliittinen voitto”, seuraavasti:

”Ilkka-Pohjalaisen mukaan Venäjällä kehitetty Sputnik-rokote saattaa olla tehokas keino koronavirusta vastaan, mutta siitä on tullut maalle myös vallankäytön väline. ’Alun perin venäläisten yritys kehittää rokote otettiin länsimaissa vastaan ivallisella asenteella. Rokote kuitenkin valmistui nopeasti ja se on myös vertaisarvioitu brittiläisessä arvostetussa Lancet-tiedelehdessä, joka totesi sen tehokkaaksi.’ ’Suomessakin on nostettu esiin ajatus, että hankkisimme Sputnikia tai sen valmistamiseen liittyvää osaamista.’ ’Kun tällainen ajatus nostetaan esiin, tapakulttuuri edellyttää sanomaan, että koronan tukahduttamisessa ei ole kyse politiikasta. Näin on sanonut esimerkiksi pääministeri Sanna Marin. Ja jos Suomi toteaa Sputnikin turvalliseksi ja tehokkaaksi, ei sen hylkäämiselle ole syitä.’ ’Mutta koronan tukahduttaminen on poliittinen asia siinä missä kaikki muukin on poliittista.’”

En itse ota tällä lainauksella tässä nyt mitään kantaa Sputnik-rokotteeseen enkä muihinkaan rokotteisiin sinänsä. En ota tällä kantaa koronarokotteiden keskinäiseen paremmuuteen enkä huonommuuteen. En käske enkä kiellä sen tai sen koronarokotteen ottamista. Mitä koronarokotteisiin tai niiden ottamiseen tai ottamattomuuteen sinänsä tulee, niin ajattele ja ratkaise itse.

Mutta sen sijaan korostan lainauksella tässä sitä, että kaikki koronatoimet, koronan tukahduttamistoimet, ovat poliittinen asia kuten kaikki muukin on pitkälti poliittista. Koronatoimet vaalien siirtämisineen ja rokotteineen kaikkineen, eivät ole pelkästään lähimmäisenrakkautta, kansanterveyden edistämistä eivätkä turvallisuutta ja suojelua edistäviä toimia, vaan valitettavasti ja ennen kaikkea myös kovaa politiikkaa.

Uusilla kovilla koronatoimilla ulkonaliikkumiskieltoineen kaikkineen Sanna Marinin hallitus harjoittaa kovaa politiikkaa, varsinkin talouspolitiikkaa, siihen suuntaan, jonka Marin ja hallitus katsovat itseään velvoittavaksi. Mikä tämä suunta on?

Lue Suomen Uutisten 10.3.2021 päivätty artikkeli ”Taloustieteen dosentti Malisen mukaan pääministeri Marin ei piittaa demokratiasta: Ei halua elpymisvälineelle kansanäänestystä, eikä anna kunnollisia vastauksia kansanedustajille” ja kuuntele Tuomas Malisen näkemyksiä Heikelä & Koskelo -sarjan 10.3.2021 päivätyn osan 174 Youtube-videossa ”Tuomas Malisen testamentti: Ulkomailta ohjattu Marin?”

Marinin ja johtamansa Suomen hallituksen suunnan, etenkin talouspoliittisen suunnan, näyttävät YK:n Agenda 2030 ja Davosin Great Reset.

Koska näin on, se tarkoittaa sitä, että tähän suuntaan täytyy tulla muutos. Davosin tie on Suomen tuhon tie. Suomalaisten on herättävä. Sekä isänmaallisina kansalaisina että raamatullisina kristittyinä, kuten uusimmassa kirjassani perustelen.