UT 2020 käännöksen arviointia

Matt 4:11  ”..jotta elämänne suunta muuttuisi..” – KR-38 ja KR-92: > ”parannukseen” (eis metanoian) Esim. ammatin vaihtaminen tai siirtyminen kasvisravintoon ovat elämän suunnan muuttumisia, mutta tässä kysytäänkin ei ulkoisten tapojen vaan mielen muuttumista, sisäistä uudistumista.

Matt 4:5  ”Paholainen” > ”paholainen” on suomenkielessä jo satoja vuosia kirjoitettu pienellä, samoin  Matt 4:10 ”Saatana” >”saatana”.  Saatana ei ole erisnimi.

Matt 5:7  ”myötätuntoiset” >”laupiaat” Myötätuntoiset ovat. Laupiaat tekevät.

Matt 6:26  ”Vilkaiskaapa taivaan lintuja …” – Kiva käännöskukkanen. Me olemme tottuneet lukemaan: ”Katsokaa taivaan lintuja”, mutta tämä käännös on semanttisesti oikeampi (emblepsate), ja antaa pilkahduksen Herramme lämpimästä huumorista.

Matt 10: 37   ”arvoinen” > ”sopiva” /”kelpaava” ..(axios) .

Matt 13:25  ”Vehnältä näyttävää myrkkykasvia” – AS.n  Raamatun Sanakirja: Luste = Lolium temulentum, se taas on Retkeilykasviossa s. 583 suomalaisella nimellä myrkkyraiheinä.

Matt 14:33  ”heittäytyivät veneen pohjalle” Ei karismaattista kaatumista vaan kunnioituksen osoitusta: > ”kumartuivat veneessä” (proskyneo)

Matt 16:28  >..”ennen kuin näkevät Ihmisen Pojan ilmestyksen kuningaskunnassaan” (erkhomai / erkhomenon on paitsi ’tulla’ myös ’ilmestyä’ Hedb. s. 197)

Matt 18:18  ..”mitä ikinä sidottekaan maan päällä..” > ”mitä te seurakuntana sidotte maan päällä” /  – Asiayhteys koskee seurakunnan päätöksiä. Tällöin perusteluna on Jumalan sana, jolla ihminen sidotaan vikapääksi tiettyyn syntiin /synteihin,  – tai saa synninpäästön.

Ei ihminen ilman Raamatun sanaa voi availla taivasta: – ”Kas, Hitler! käypä sisään, lempisyntisi voit ottaa taivaaseen mukaan…”

Matt 24:30 ” häikäisevänä”  > ”kirkkaudessa” olisi laajempi merkitykseltään, ei pelkkä valokysymys.’ Kirkkaus’ Raamatussa on tuonpuoleisen läsnäolo.

Matt 25.1  lampadas = ei ”soihdut” vaan > ”lamput” tai ”lyhdyt”. (soihdut olisi fanon)

Matt 26:50  ”Ystäväni, tätä varten sinä tulit.” – Kysymykset – kun ei ollut kysymyssanaa -UT:n kreikassa esitettiin väitelauseina ja vain äänenpainosta tai asiayhteydestä saattoi päätellä että se oli kysymys. Tässä kysymys olisi parempi.

”Ystäväni” ei tässä ole sama ”filos” kuten opetuslapset ylässalissa vaan tällä kertaa  arkisempi ”hetairos” (vrt. hetaira), Kääntäisin ”kaveriksi”. > ”Hei, kaveri, miksi oikein tulit?”

Mark. 8:33   ”sinun kuuluu seurata minua” –  Oppilaiden oli tapana kulkea opettajan perässä. Tällä kertaa Pietari oli astunut Jeesuksen eteen selostuksineen. – Vaihtoehtoja: ”Väisty taakseni!” (=Vulgatasta tunnettu: ”Vade retro!”) Tai (kuv:) ”Palaa ruotuun!” Muuten voi tulla vaikutelma, että Jeesus kehottaa s:aa seuraamaan häntä.

Luukas 1:28  ”Terve Maria! Ilo täyttää sinut, sillä Herra on kanssasi!”  > ”Terve, armoitettu, Herra on kanssasi.”

– Sana ”khaire” on (jo ’iloinen’) ”terve!” ”Sillä”- sanaa ei ole alkutekstissä. – > ”Terve, armoitettu” (kekharizomai). Tässä kannattaisi ottaa huomioon koko kristikunnassa vakiintunut ilmaisu ”armoitetusta” Mariasta.

Luukas 1:38
>  ”tapahtukoon minulle sanasi (rema) mukaan.”

Luukas 2:14
doksa en hypsistois Theoo > ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa”, Inesiivi eikä genetiivi; tässäkin voisi seurata vakiintunutta sanontaa.

Luukas 5:23   Jeesus parantaa neliraajahalvattua, siinä keskustellaan syntien anteeksiantamisesta. Sana on koko ajan ”synnit” (hamartias) mutta tässä väännetään  sana ”rikkomukseksi”.  Ei olisi Jeesuksen tapaista vesitellä syntejä. Synti on aina synti. Syntiin ei ole laumasuojaa.

Luukas 7:50 ”koska luotit minuun” > ”koska uskoit minuun”. Luottamus on ihmisen tekoa, uskon lahjoittaa Jumala. Sama 8:48 kohdassa.

Luukas 8:23  ei ”ukkosmyrsky” vaan ”tuulenpuuska” (lailaps anemou) tai ”vihuri” tai ”myrskytuuli”. Huomioiden G.-järven kattilamaisuuden kääntäisin melkein ”syöksyvirtaus”. Salamointia tai jyrinää ei tekstissä ole mainittu.

Luukas 8:31 Abyssos ei ole ”helvetti” vaan ”syvyyden kuilu” eli ”tuonela”. Helvetti tulee vasta Jeesuksen paluun jälkeen.

Luuk 10:2   po: ”elon Herraa” (tai leikkuun tai viljankorjuun) .

Muu kristikunta on ymmärtänyt tämän koskevan Herraa (kyriou tou therismou) KJV kääntää ”Lord of the Harvest” ven: ”Gospodina zhatvy” molemmat ISOILLA alkukirjaimilla. Ei siis mikä tahansa ” isäntä” pienellä alkukirjaimella, ikään kuin oltaisiin maallisissa talkoissa. Myös Matt. 9:38

Luuk. 14.- ”Autuas” -sanan poistaminen käytöstä on Luuk 14: jakeissa 14 ja 15 jouduttu korvaamaan kahdella eri tavalla: edellisessä jakeessa ”siunattu” ja jälkimmäisessä ”onnellinen”. Molemmissa on alkutekstissä ”makarios” joka on ”autuas” ja sisältää taivasperspektiivin, mitä taas pelkkä ”onnellinen” ei kerro.

Luuk 15:16 ”hesthion”  = Dake:n mukaan carob-tree /locust bean, Cerationia siliqua, = Johanneksenleipäpuun palkoja. Näitä ei tuhlaajapojalle annettu.

Luuk 16:9  ”Hankkikaa itsellenne ystäviä laittomasti toisen omaisuudella..” ”mamona tes adikias” tarkoittaa jumalattomien rahaa, siis tavallista maallista rahaa, jolle ei koskaan voi perustaa taivasosuutta, – kaikki maallinen mammona on ’väärää’. (Matt. 6:20; 1 Tim 6:17-19) Ehdottaisin tällaista käännöstä: ”Tehkää itsellenne maallisella rahalla ystäviä taivaaseen, että kun maallinen mammona loppuu, teidät toivotetaan tervetulleiksi taivaallisiin asuntoihin.” – Jeesus ei leikilläkään kehottaisi epärehellisyyteen.

Luuk 19:11  ”kuulijoista tuntui” > ”kuulijat arvelivat ” (dokein)

Luuk 23:11  > ”hienoon vaatteeseen” – yksikkö, tietty ’valekuninkaan’ asu, jota käytettiin pilkkaamistarkoituksessa.

Luuk 24:5  Ehdotus:  ”kumarsivat päänsä maata kohti”

Joh 1:5  ”Pimeys ei sitä käsittänyt.” – Tässä on periytyvä käännösvirhe. Kreikan sana katelaben  on KJV:ssä käännetty (v. 1611) sanalla comprehend joka tarkoittaa 1) ’pitää sisällään’, ja nykyään myös: 2) ’ymmärtää’. Saks. Eberhard käännös: ”nicht erfasst”= ei tarttunut / ei kästtänyt, Ruots. (1981) ”har inte övervunnit det” = ei ole voittanut sitä. Ven. Synodaalinen: ”ne ob’jala ego” = ei ympäröinyt /syleillyt sitä. A.Saarisalo (1968): ”ei saanut sitä valtaansa”. Suom. -92: ”ei ole saanut sitä valtaansa”. Suosittelen viimeksimainittua käännöstä.

Joh 1:14  ”hyvyyttä ja totuutta” > ”armoa ja totuutta”. Pelkkä hyvyys ei päästä taivaaseen, mutta armo kyllä. Samoin jakeessa 17.

Joh 5:1  Nestle Alandin alkutekstissä paikan nimi on Bethzatha mutta teksteissä: Ephraemi, Koine (Textus receptus) ja Koridethi – Bethesda.  Tämä jälkimmäinen on suositeltavampi vakiintuneisuudessaan.

Joh 6:40 ”luottaa” -?  –  ”luottamus, toivo ja rakkaus”??

Joh 14:14 ”en to onomati mou”  = minun nimessäni = inessiivi.  Ollen Jeesuksessa, hänen tahdossaan eikä vain hokemalla: ”Jeesuksen nimessä, Jeesuksen nimessä…” Vrt 16:24.

Joh 18:38 ”Totuus, mitähän sekin mahtaa olla, Pilatus kysyi.”  (Ti estin aletheia) –  Varsin postmoderni käännös, mutta menköön 🙂

Joh 19:5  ”katsokaa ihmistä” – tässä muodossa lause on ikään kuin: ”katsokaa yleensä ihmistä”. Alkutekstissä on kuitenkin ”ho” eli määräävää artikkeli (joka muinoin on ollut demonstratiivinen ”tämä”) Siis voisi kääntää: ”Katsokaa nyt tätä ihmistä”. (ruoskinnan ja pilkanteon jälkeen  vrt Matt. 27:26)

Joh 19:14  ”päivä oli puolessa” > ”aamupäivä oli puolessa”? Puolipäivästä ei alkutekstissä tässä puhuta. Noin kuudes hetki (os hekte) roomalaisten mukaan on noin kello yhdeksän aamulla. Sillä keskipäivällä tuli sitten pimeys. Tuolloin oli vallalla kaksi erilaista tuntien laskutapaa, juutalainen ja roomalainen. Mark. 15:25:  ”Oli kolmas hetki, kun he hänet ristiinnaulitsivat.” 15:33: ”Ja kuudennella hetkellä tuli pimeys”.

Apt 2:20 ”Herran päivä .. häikäisevä” – Voisi tässä pikemmin olla: ”julkinen” (epifane).

Apt 4:28  Eivät ”halunneet” > ”tekivät sen, minkä sinä olit ennalta päättänyt ja suunnitellut tapahtuvan.”

Apt 8:2 ”lainkuuliaiset” > ”jumalaapelkäävät”

Apt 9:1  Suomenkieli:  ”uhota” + substantiivi; ”uhata” + verbi. > ”uhosi halua murhata / murhanhimoa” – Toisaalta: ”uhkasi murhata” tai ”uhkasi haluavansa murhata”.

Apt 9:31 ”Kirkko”  > ”Seurakunta”  (”ekklesia” – alkuteksti) Myös: Ef 1:22 ; Ef 3:10 ja 21;

Ef. 5:23 – 32  ”kirkko” > ”seurakunta” Seurakunta on se, joka pelastetaan ja on Kristuksen ruumis / morsian. ’Kirkko’ on 1) maallinen järjestelmä, laitos 2) rakennus. Seurakuntaan kuuluvat ne, jotka Kristus tuntee. Kirkko taas voi hyvinkin olla täynnä pakanoita ja juudaksia. (”Ei jokainen joka sanoo Herra, Herra”…)

Apt 11:20   ”muillekin kuin..”  (pros tous ellenas) > ” kreikkalaisillekin”

Apt 13:5  (hypereten) > ”palvelijana” / ”avustajana” eli Johannes Markus oli asemaltaan selkeästi alempana.

Apt 13:39 (en touto pas ho pisteyon dikaioutai) > ”Hänessä (Kristuksessa) ollen / Hänen armoliitossaan /hänen ansiostaan kaikki uskovat vanhurskautetaan.” – Tässä taas käännetty: ”Jeesuksen vuoksi jokainen uskova todetaan syyttömäksi.”

– Ketkä toteavat? Syytön missä? Raastuvassa? Hovissa?

Jos halutaan välttää ’vanhurskauttamis’ -sanaa, menetetään se tiedollinen ulottuvuus, että vain Jumala voi antaa syntejä anteeksi eli vanhurskauttaa. ( Joku Jumalaa lähestyvä sielu voi erheellisesti pitää itseään taivaskelpoisena, kun kaverit, maailman ihmiset, toteavat, ettei synti olekaan oikeasti syntiä, tai sen vuoksi, että Jeesus on ylipäätään olemassa. )

Apt:13:43 (khariti) = ”armo”. Armo, armahdus muuttaa tuomiopäätöstä, pelkkä ’hyvyys’ ei. Siis: > ”kannustivat pysymään Jumalan armossa”.  Myös: 15:11.

Apt 14:20 ”uskovat” > ”opetuslapset” (matheton) Jotkut ilmeisesti oli jo tuolloin ehditty opetuslapseuttaa. Myös :22

Apt 15:1 ”Jerusalemista” > ”Juudeasta”

Apt :18:4 ”yritti puhua ympäri”  > ”yritti vakuuttaa” tai ”suostutteli” (peithoo)

Apt 21:7 > Purjehdusmatka päättyi (dianoo – dianosantes)  Jos haluaa jättää tämän pois, pitäisi mainita > : 8  ”matkustimme maitse Kesareaan”

Room 1:17b  ”se elää, jonka oikeamielisyys tulee uskosta”  – Tästä saa sen käsityksen, että kun ihmisellä on usko, hän itse tuottaa oikean mielen itselleen, ja sen ansiosta hän sitten saa elää. Juuri tällaista ajatusta vastaan Luther soti. ”Oikeamielinen” ei välttämättä pääse Raamatun ilmoittamaan taivaaseen, sillä varmasti muissakin uskonnoissa löytyy ”oikeamielisiä” ihmisiä. Jumala katsoo, milloin Hän voi lukea ihmisen kelpoisaksi ikuiseen elämään ja antaa synnit anteeksi, jolloin ihmisestä tulee vanhurskas. Gal 2:16;  3:11.

Kaikenlainen psyykkaaminen ja itsensä kehittäminen ovat ihmistekoja, joilla hän pyrkii ansaitsemaan pelastuksen, useimmiten itsepetoksellisesti.

Käännösehdotus Room1:17a > ”Jumalan vanhurskaus (Hbl s.124) ilmestyy (Jeesuksen) uskosta  (ek pisteoos – Hdb. s. 432) (ihmisen) uskoksi (eis pistin Hdb. s, 433).” Sanakirjan mukaan ”eis” on käännettävissä myös translatiivilla. Tähänastinen kännös ”uskosta uskoon” – jälkimmäinen illatiivissa – tahdotaan joidenkin taholta ymmärtää objektiksi eli uskotaan uskomiseen, mikä ei pelasta. [i]

Room  3:22  ”Jumalallinen oikeus paljastuu kaikille, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen ..”   – dikaiosyne de theou dia pisteous Khristou –  Tässä lauseessa ei ole verbimuotoista predikaattia – kreikankielessä ei välttämättä aina – mutta se olisi ’annetaan’ tai ’julistetaan’ tms., ei pelkästään ’paljastetaan’, koska kyse on oikeuden päätöksestä.

> ”Jumalan oikeuspäätös / syyttämättä jättäminen/ annetaan kaikille Jeesuksen Kristuksen uskon kautta, sillä ei ole erotusta (tai: ”henkilöönkatsomista” – diastole)”

Room 3:27-8  ”kun hän uskoo” > ”uskon lain kautta” (dia nomou pisteos) Mikä tahansa usko ei kelpaa. Ja uskokin on vain väline, ei pelastuksen perusta, joka taas on yksinomaan Jeesuksen pelastustyö.

Room 6:6  ”syntinen ruumiimme kuoli” > ”synnin ruumis” tai ”syntiruumis” tai ”vanha minä”. Kyse ei ole vielä fyysisestä kuolemasta vaan psyykkisestä olemuksesta tai olemuksen osasta.

Room 6:16 ”teistä tulee oikeamielisiä” > ”teistä tulee Jumalalle kelpaavia / vanhurskaita”

( – Miltä kuulostaisi  ’syntiä tekevä oikeamielinen’ ? Sellainen olisi ihan mahdollista, koska olemmehan me ’armahdettuja so. vanhurskautettuja syntisiä’ (San. 24:16). – Jos nimittäin ’oikeamielinen’ olisi kaikin osin täsmällinen synonyymi ’vanhurskaalle’…)

Room 7:25  ”minä ruumiillani tottelen synnin lakia” > (de sarki) ”minä lihallisuudellani /raadollisuudellani / turmeltuneella luonnollani tottelen synnin lakia”  – Eihän synti ihmisessä ole pelkästään ruumiissa.

Room 8:4-5  ”Sarks” – ’liha’ on näissä jakeissa käännetty ”ruumiiksi”, vaikka kyse on psykofyysisestä ominaisuudesta: ”lihallisuudesta”, ”syntitaipumuksesta”. ”Liha” on hyvå perinteinen kristillinen erikoistermi ja tuskin nuortenkaan liian vaikea oppia ?

Room 8:13 ..”Jos .. Hengen voimalla estätte ruumistanne toteuttamasta itseään.. ” – Mites uni ja nälkä? ’Lihan’ korvaaminen joka paikassa ’ruumiilla’ tekee asian hieman gnostilaishenkiseksi. Eli: onko ruumis jotain pahaa ja alempiarvoista? – Kysyn, kuin kristinuskosta tietämätön nuori voisi kysyä.

Room 8:33 ”oikeamielisiksi” > ”syyttömiksi”

Room 11:12  > ”,,kun he täysilukuisina kääntyvät.”

Room 11:28 ”Teidän vuoksenne” > ”Evankeliumin kannalta”

Room 12:8  ”lahja ohjata toisia” > ”lahja kehottamalla /rohkaisemalla ohjata toisia” – ei pomoillen

Room 14:22  ”Säilytä Jumalan edessä oma uskosi..” > ”Säilytä Jumalan edessä se usko / vakaumus, minkä olet häneltä saanut” – Paavali puhuu uskoville, jotka eivät usko omiaan, vaan ovat kokeneet uudestisyntymän Kristuksessa.

1 Kor 1:11  ”olette riidoissa keskenänne” – kaikkiko? > ”teillä on riitoja”

1 Kor 2:1  ”Jumalan salaisuutta” > ”Jumalan todistusta (martyrion)

1 Kor 3:1  ”ruumiillisille ihmisille” > ”lihallisille ihmisille”

1 Kor 3:10 > ”armossaan (kata ton kharein) Jumala salli minun tehdä…”

1 Kor 9:27  Ehdotus: ”Rääkkään omaa ruumistani (hypobiazo mou to soma),  ettei minulle kävisi kuin toisille kelvottomille julistajille.”

1 Kor 11:10 (ekssousian = vallanmerkki Hedb. s. 175) Ehdotus: ”Siksi naisen täytyy pitää vallanmerkkiä päässään olemaan ilmoituskeinona (dia tous angelous -!) hänen (siviili-)asemastaan.” ’Enkeli’ on myös ’sanansaattaja’, ja esineetkin voivat toimia sanan /asian saattajina. (- Mitä esim. pöydällä oleva käsidesi tahtoo ’sanoa’?)

1 Kor 11:26  ”..kun syötte leipää tai juotte viinimaljasta” > ”kun syötte tätä (ehtoollis-)leipää tai juotte tästä (ehtoollisen) viinimaljasta. – Ei mitä tahansa leipää tai viiniä.

1 Kor 12:31  ”tärkeimpiä lahjoja”  > ”parhaita (meizona) lahjoja”

2 Kor 3:9 ”oikeamielisyyden virka” > ”syyttömäksi julistamisen /taivaaseen päästämisen virka” /”vanhurskauttamisen virka” / ”vapauttavan evankeliumin julistamisen virka”, joka johtaa Jumalan luo … ”Oikeamielisyyden virka” tuo taas mieleen jonkinlaisen psyykkauksen vain tässä elämässä. ja jonka ’kirkkauskin’ on maallista kunniaa.

2 Kor 3:18 > ”Kun katsomme Kristusta, me kaikki heijastamme…”

2 Kor 5:21  (ina hemeis genometha dikaiosyne theou en auto)  = ”jotta meistä tulisi Jumalan vanhurskaus hänessä (ollen)” /  > ”.. että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.”

2 Kor 6:7  ”aseina meillä on oikeamielisyyden miekka ja kilpi”  > ”Meillä on vanhurskauden sota-ase niin oikeassa kuin vasemmassa kädessämme.” Kädet tarkoittanevat sekä hengellistä että aineellista toimintaa Jumalan valtakunnassa. Kuka tahansa voi olla ’oikeamielinen’, mutta vanhurskas saa lisäreserviä taivaasta.

2 Kor 12:2  ”siepattiin” > ”temmattiin”

Gal.1:4  ”..meidät otetaan pois tästä pahasta maailmasta..” > ”meidät pelastetaan nykyisestä pahasta mailmasta ”  –  ’Pelastuksella’ on Raamatussa aina taivasnäköala: saamme Kristuksessa ikuisen elämän; ei mikä tahansa kuolema anna taivaselämää. – Tämä jae ei käsittele ns. tempausta.

Gal. 2:16  ”koska uskomme” > ”uskon kautta”

Gal 2;20 ”elän uskoen Jumalan Poikaan” > ”elän Jumalan Pojan uskossa”. (en pistei zoo the tou yiou tou theou)

Gal 3:11-12  ”lain noudattamisessa ei ole kyse uskosta” > ”laki(teksti) ei perustu uskoon” (o de nomos ou estin ek pisteoos), ..”vaan sitä (uskoa) toteuttava on siitä (uskosta) elävä” (all’ ho poihesas auta zhesetai en autois.)

Tässä kuuluisi viitata Hab. 2:4:een: ”Vanhurskas saa elää, kun on uskollinen.” Toinen käännös: ”Vanhurskas on elävä uskosta.” (Vetsaddik be emunato jhje) ’Emuna’  (L:515) ei ole mikä tahansa luulo tai maaginen toiveajattelu. Sen merkitykset: ’Kestävyys’, ’uskollisuus’, ’luotettavuus’, ’rehellisyys’. Tällainen usko tulee Jeesuksen sanan kuulemisesta – kasvaa ja voimistuu siinä – ja tarrautuu lupaukseen ikuisesta elämästä, jonka antaa Jeesuksen, ja vain Jeesuksen tekemä pelastustyö.

Gal 3.14 ”saamme …  Hengen, kun alamme uskoa” > ”saamme uskon kautta… Hengen”

Gal 3:20  ”Yksi toimija ei kuitenkaan tarvitse välittäjää; Jumala on yksi.” > ”Välittäjä ei kuitenkaan ollut vain yhtä ihmistä varten /yhdelle, vaikka Jumala on yksi,”

Gal.5:6  ”esinahka” > ”ympärileikkaamattomuus” / ”esinahan säilyminen”

Gal 5: 17  ”Ruumis ja Henki sotivat toisiaan vastaan..” > ”Liha / lihallisuus/ raadollisuus  /itsekkyys… sotivat..”

Gal 5:19  ”Ruumiin aikaansaannoksia..” > ”Lihan / ruumiillisuuden / ruumiinpalvonnan  aikaan saamia tekoja..”

Gal 6:16 ”Rauhaa kaikille, jotka elävät tämän säännön mukaan. Rauhaa ja Jumalan lempeyttä heille ja koko Israelille”

– Tämän jakeen kohdalla kaksi Kirkkoraamattuamme erovat toisistaan teologialtaan. KR -38 sanoo: ”.. kaikille… rauha ja laupeus, ja Jumalan Israelille.” Eli ’uuden luomuksen’ mukaan elävät ovat toinen ryhmä kuin Jumalan Israel ts. juutalaiset kansana.

Vuoden -92 Kirkkoraamattu taas sanoo: ”.. tulkoon rauha… jotka vaeltavat tämän ohjeen mukaan, koko Jumalan Israelin osaksi.” Eli -92 Kirkkoraamattu tulkitsee tekstin korvausteologisesti yhtenä ryhmänä ’koko Iraelina’, ikäänkuin kyseessä olisi sama porukka vain toisin sanoen.

Alkutekstissä ei ole tässä sanaa ’koko’. (eirene ep’ autous kai eleos, kai epi ton Israel tou Theou.) Kyse on kahdesta eri ryhmästä joita ’ja’ -sana (kai) on erottamassa.

Aiheesta voi lukea David Pawsonin kirjasesta: Israel in Galatians.[ii]

Jopa Luther Galatalaiskirjeen selityksessään vahvistaa, että kyseessä on kaksi eri ihmisryhmää. kuitenkin molemmat ovat Jumalan omia. – Suosittelen käyttämään KR -38 ilmaisua.

Gal 6:18 ”teille..” > ”teille ja teidän hengellenne…”

Ef 1:17  ,,”kyvyn nähdä pintaa syvemmälle” > ”Hengen antaman ilmestyksen lahjan”. (Mentalismi ei kuulu Hengen armolahjoihin.)

Ef 3:6  ”..muihin kansoihin kuuluvilla on oikeus meidän juutalaisten perintöön..”  > ”muihin kansoihin kuuluvatkin ovat kanssaperillisiä   …evankeliumin kautta lupauksiin koskien Kristusta Jeesusta.” – Juutalalsilla on VT:ssä lupauksia esim. maasta ja sinne palaamisesta, jotka taas eivät koske meitä uuden liiton uskovia.

Ef 4:8 ”hän nousi korkeuteen ottamaan vankeja..” – Ei kai korkeudessa mitään vankeja ole? > ”Hän nousi korkeuteen. Hän otti vankeja..” Vrt. Ps 68:19

Ef 4:19  ”..villiintyneet” – Tämä on maailmalla käännetty lähes päinvastaiseksi: KJV: ”being past feeling”,  KR -92 ja 38: ”tuntonsa on turtunut”, saks: ”abgestmpft”, ruots: ”utan någon skamkänsla” ven: ”do bestshuvsvija”,  eli jos toiset raamatunkäännökset voisivat äänestää: > ”(moraalisesti) turtuneina” .

Ef 5:5  ”ahneella epäjumalanpalvelijalla” > ”ahneella eli epäjumalan palvelemista”  (Kol.3:5)

Ef 5:18 ”..viinillä, se vain (?!) vie rahat..”  (en ho est asootia) > ”siinä on hillittömyys / irstaus /auttamattomuus /onneton meno / ruokottomuus (Hedb s 67) seurauksena” –

Ef 5:20  ”Herramme Jeesuksen Kristuksen nimissä” > ”Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden” (kts Hedb. s. 374: 4.-)

Ef 6:5-6 Molemmissa jakeissa on alkuekstissä ’doulos’, joka on sekä ’orja’ että ’palvelija’. Ehdotan että myös jakeessa 5. olisi ”palvelija”.

Fil. 1:2 ”hyvyys” – – ”Armo” on säännönmukaisesti käännetty ”hyvyydeksi”. Onko armo liian nöyryyttävä sana nykyihmiselle? Kyseessä on kuitenkin suhde ihmisen ja Kuninkaiden Kuninkaan välillä, ei siinä ole puhettakaan demokratiasta.

Fil 1:9  ”viisaammaksi ja harkitsevammaksi” – Paavali ei toivo uskovien tulevan paremmiksi sosiaalisissa taidoissa vaan uskon asioissa. (en epignosei kai pase aisthesei) >  ”siveellisten ja jumalallisten asiain tuntemisessa” (Hedbergin käännös s. 185 – ’epignosis’ sanasta) ja kaikessa ymmärtämisessä” (aisthesei) /Hedb. s. 14)

Fil 1:11 ”hyviä hedelmiä” > ”vanhurskauden hedelmiä”

Fil 1:19  ”voitokseni” > ”pelastuksekseni”

Fil 3:5  ”seitsemän päivän ikäisenä” > ”kahdeksanpäiväisenä” (oktahemeros);

(ek genous Israel) – puuttuu: – > ”olen Israelin kansaa”

Fil 3:9a (alla then dia pisteoos Khristou ) = ”Kristuksen (gen!) uskon kautta” – eikä ”kun uskon Kristukseen” ( ”Riivaajatkin uskovat..” Jaak, 2:19)

– Tässä voisi vertailla Fil 3:9  suomennoksia:

UT 2020: ”Vaikka en olisikaan lain mukaan syytön, Jumala tekee minusta syyttömän, kun uskon Kristukseen.”

UT 1972: ”En enää kuvittele kelpaavani Jumalalle lakia noudattamalla. Jumala hyväksyy minut yhteyteensä, koska uskon Kristukseen.” (= H. Räisäsen käännös)

KR 1992: ”Näin minulla ei enää ole mitään omaa, lakiin perustuvaa vanhurskautta, vaan se vanhurskaus, jonka perustana on usko Kristukseen ja jonka Jumala antaa sille, joka uskoo.

KR -38: — ”ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella.”

– Ensiksimainituissa Uusissa testamenteissa on jätetty kokonaan pois alkutekstissä olevat sanat, jonka mukaan usko alunperin tulee Jumalalta.

Fil 3:11  ”ehkä minäkin saan nousta kuolleiden joukosta” – tässä ei puhuta kuolleistaheräämisestä vaan samanlaisesta ylösnousemisesta (anastaseoos)

kirkkausruumiissa kuin Herralla. Ei siis Lasaruksen tavasta palata henkiin eikä buddhalaisten sielunvaelluksesta.  > ”Ehkä minäkin pääsen ylösnousemukseen.”

Fil 4:23 ”teille” > ”olkoon teidän henkenne kanssa” (meta tou pneumatos ymoon)

Kol 1:2 ”..joita Kristus yhdistää” > ovat ”Kristuksessa” (en Xristoo)  (’Kristus’ muka  yhdistää mormoneja ja bahia-uskoviakin, mutta he eivät ole ”Kristuksessa”; eli he eivät pidä Kristusta Herrana ja torjuvat Hänen pelastustyönsä. Me taas pelastumme kun olemme ”Kristuksessa”. Kts Kol 3:3)

Jer 1:12

2 Tess 1:7  ”voimakkaiden enkeliensä kanssa” > ”voiman enkeleiden kanssa” (met’ aggelon dynameoos autou), (onhan ’vetten enkelikin’ Ilm. 16:5) ’voimakas’ olisi: ’dynatos’.

1 Tim 2:14  ” on rikkomuksensa takia eksyksissä”  > ”vieteltiin rikkomukseen” (exapatetheisa en parabasei) – aikamuoto!

1 Tim 4:7 ”harmaantuneiden” > ”höpsähtäneiden”

– ”harjoita itseäsi pyhyyteen” > ”harjoita itseäsi hurskauteen / jumalisuuteen” (eusebeian) – pyhyys on Jumalan teko, ihminen taas voi itse kehittää itseään hurskaammaksi ja samalla vahvistaa uskoaan, kun huomaa, miten Kristus häntä siinä voimakkaasti auttaa.

1 Tim 5:11 ”sillä kun.. jne” > ”sillä kun he Kristuksen vastaisesti ovat syttyneet himoon ja tahtovat uusiin naimisiin”

1 Tim 5:23 ”Älä juo enää pelkkää vettä vaan vähän viiniäkin..”  > ”..vettä, vaan käytä (xro) siihen vähän viiniäkin..” – tavallinen keino etelämaissa tehdä vedestä bakteerien kannalta juomakelpoista, on edelleenkin lisätä siihen hieman alkoholipitoista viiniä. Oman kokemukseni pohjalta veikkaisin, että Timoteus kärsi ripulista.

1 Tim 6:2 >  ”Uskovien orjien ei pidä kunnioittaa isäntiään vähemmän sen vuoksi että he ovat veljiä.   ..vaan palvelkoot heitä sitä mieluummin..”

2 Tim 2:15  ”  silloin opetat sanaa totuudesta oikein..” > ” silloin jaat (ortho tomounta, Hdb s.378) totuuden sanaa oikein”.

Tit 1:1″elämään pyhästi” > ”elämään hurskaasti”

Tit 1:7 ”ylimielinen räyhääjä” > .. ”ylimielinen , räyhääjä…” (huom. pilkku!)

Tit 1:12 Liekö Epmenideen heksametri tarkistettu ihan painetusta käännöksestä?  Kuulostaa hyvältä.

Tiit 3:5 ”Hän loi meidät uudestaan” > ”synnytti meidät uudestaan” – Synnyttää on vakiintuneen, tutun ilmaisun mukainen, jolla ymmärretään yleisesti mitä se tarkoittaa: ’olla uudestisyntynyt’. – Ei siis ole kyse mistään imagoista vaan syvemmästä.

Hepr 1:3 ”Puhdistettuaan kaiken synnistä..” – ehdotus: > ”Kun hän oli valmistanut  puhdistumisen synneistä..”  – Eiväthän kaikki puhdistusta halua, joten he eivät puhdistukaan.

Hepr 1:7 ”Hän tekee enkeleistään tuulia…” > ”Hän tekee enkeleistään henkiä” Tekstissä on ’pneumata’ eikä ’anemous’ Näin on myös LXX:ssä, Ps 103:4. (”Ho poion tous aggelous autou pneumata”..) Toisaalta suomalaisissa KR 33:ssa ja KR 92:ssa Ps104:4 vastaava VT:n kohta on suomennettu nurinpäin: ”tuulet sanansaattajiksi”. Hepr  alkuteksti: o’se malaakin ruakhot.-  Luulisin, että tämä  ’henkimaailman asia’ on ymmärrettävissä siten, että enkelit ovat taivaissa ”taivaallisia ruumiita” [somata epourania 1 Kor 15:40]  mutta maan päälle tullessaan esiintyvät aina henkinä.

Hepr 2:6 ”Ihmisen Poika” > ”ihmisen poika” – tässä kohdassa suomalaiset kirkkoraamatut ja engl, venäl. ja ruots. Raamatut ovat ymmärtäneet sanaparin merkitsevän tavallista ihmistä.”

Hepr 4:12  ”se lävistää tajunnan ja hengen..” > ”sielun ja hengen” (psykhes kai pneumatos) – Tajunnalla voi ymmärtää vain kulloisenkin aistivirran, mutta ’psyyke’ pitää sisällään myös alitajuisen, itsetunnon, elämänkokemukset, muistot, taipumukset, temperamentin, ylipäätään ihmisen oman rakkaan ’egon’.

Hepr 5:13  ”joka ei ole perillä oikeasta opista” > ”joka ei ymmärrä mitä vanhurskaus pitää sisällään” (logou dikaiosynes)

Hepr 9:2 ”uhrileivät” > ”näkyleivät” / ”esillepano-leivät” (prothesis toon artoon  Hedb. s. 456)

Hepr 11:1   ”…näkymätön on sille näkyvää”  > ”hän suuntaa toimintansa sen mukaan, mitä hän sisimmässään pitää varmana eikä sen mukaan, mitä silmille näkyy” (pragmaton elegkhsos, ou blepomenon)

Hepr 12:15 ”ettei kukaan ole Jumalan epäsuosiossa” > ”ettei kukaan ole vailla / ilman Jumalan armahdusta (me tis hysteron apo thes kharitos)

Hepr 13:23 ”Timoteuksen . Hänet on lähetetty matkaan..” > ”Timoteuksen. Hänet on vapautettu ja lähetetty matkaan.”

Hepr 13:24″Italialaiset veljet ja sisaret..” > ”Veljet ja sisaret, jotka ovat Italiassa..”

Jaak. 1:17 ”tähtien isältä” (apo tou patros ton foton) > ”valkeuksien / kirkkauden isältä” Tähdet olisi ’asteres’.

Jaak 2:12 ”Teidät tuomitaan sen lain mukaan, jonka noudattaminen tuo vapauden. Pitäkää se laki mielessänne, mitä puhutte tai teettekin.”

> ”Mitä puhutte tai teettekin, pitäkää se laki mielessänne,  jonka noudattaminen tuo vapauden, niin teidät tuomitaan sen lain mukaan.” (=armon laki)

Jaak 4:4  ”..uskottomat”  > ”avionrikkojat” (moikhalides) Jaakob puhuu koko ajan uskoville.

Jaak 5:7 ”ensin keväällä ja sitten syksyllä” > ”ensin kevätsateen ja sitten syyssateen myötä”  (prooimon = varhaissateen, opsimon = myöhäissateen. Myös Sak 10:1 ja 5 Ms 11:14 LXX)

Jaak 5:15 ”jos hän on tehnyt väärin” > ”jos hän on tehnyt syntiä”.

Vanhemmisto tai pappi ei voi antaa anteeksi maallista väärintekoa, lainrikkomusta. Eikä se toimi uskottavasti. jos se julistaa ’väärinteonpäästön’ : ”Tönäsinkö, sori!”, ”Sanoinko pahasti.” ottamatta huomioon Jumalan mielipidettä kaikesta muustakin.

Jaak 5:20 ”Pelastaa hänet kuolemasta” (soosen psykhen auto) > ”pelastaa hänen sielunsa kuolemasta” Ruumis kuolee joka tapauksessa, sielu elää ikuisesti, mutta sen ’kuoleminen’ on hirvittävä juttu.

1 Piet. 1:2  ”Henki on puhdistanut teidät..”  (en hagiasmo pneumatos) Puhdistaminen (katharizoo) ja pyhittäminen eivät ole sama asia. Kun Jeesus antaa synnit anteeksi, Hän puhdistaa ihmisen. Pyhä Henki muistuttaa synnistä: Joh 16:8. Pyhän Hengen tehtävä on johdattaa uskovaa ja seurakuntaa. > ”Henki on pyhittänyt teidät” (s.o. Hän kulkee mukana ja auttaa pysymään erossa synnistä.)

1 Piet 2:13-14; 17  ”keisari” > ”kuningas”

1 Piet 3:20  ”kahdeksan henkeä” > ”kahdeksan henkilöä” – erotukseksi edellä jossa puhuttiin hengistä /henkiolennoista (pneumati) tässä kyse on elävistä (tout estin okto psykhai).

1 Piet 3:21  ”ei saastaisesta elämästä luopuminen” > ”tämä vertauskuva tosin ei vaikuta saastaisesta elämästä luopumiseen”

”sopimuksen joka takaa teille puhtaan omantunnon” > ”sopimuksen jonka nojalla voitte vedota Jumalaan saadaksenne puhtaan omantunnon”

– Kaste ei pelasta, mutta siinä Herra sitoutuu auttamaan tien alkuun.

2 Piet 1:4  ”Näin teistäkin tulee …   kuin Jumala..” > ”Näin toteutuu jumalallinen (theias) yhteys (koinonia) teihin sellaisena luontona (fyseos), mikä auttaa pakenemaan (apofygentes) tämän maailman turmelevia himoja.”  (Alkutekstissä ei ole sanaa ’katoamaton’, ’afthartos’)

2 Piet 1:14  ”majani hajotetaan” – Viite voisi olla hyvä: ”’Majalla’ tarkoitetaan tässä elämää ihmisruumiissa.”

2 Piet 3:10 ”alkuaineet” – voisi kääntää myös: ”taivaankappaleet” (stoikheia)

1 Joh 2:10 ”Hän ei ole vaaraksi muille” > ”Hän ei ole pahennukseksi / kompastukseksi /lankeemukseksi muille.” (skandalon) Tai: ”Hän ei saata toisia ihmisiä lankeemukseen.”

1 Joh 2:20 ehdotus: ”Teillä on Pyhän Hengen voitelu,..  ”

1 Joh 2:28  >  ”Silloin voimme olla turvallisella mielellä, kun hän saapuu eikä meitä häpeällisesti karkoiteta.”

1 Joh 3:2 ”Sen me tiedämme, että kun se selviää, meistä tulee Jumalan kaltaisia.”

>”Sen me tiedämme, että kun hän ilmestyy (faneroothe), meistä tulee hänen (autou = Jeesuksen) kaltaisiaan. (S.o: Me saamme samanlaisen kirkastusruumiin kuin Jeesuksella, mutta meistä ei tule kolmiyhteisiä tai kaikkivaltiaita saati henkiä tms. – – ’Jumalan kaltainen’ tuo ikäviä muistikuvia…

1 Joh 3:15  ”..ikuinen elämä ei kuulu murhaajalle.” > ..”murhaajassa ei ole ikuista elämää [oun eksei zoohen], joka pysyisi (menousan) hänessä.” (- Mutta murhaajakin voi saada sen armosta. Vrt: ristin ryöväri.  🙂

1 Joh 5:18 ”Hän, joka itse syntyi Jumalasta, pitää huolen, ettei…” > ”Hän (uskova) joka on syntynyt Jumalasta, pitää itse huolen itsestään, ettei..”

2 Joh 9: ..” vaan pyrkii kehittämään sitä eteenpäin –” >  ..”vaan menee sen opin  rajojen ulkopuolelle.. ” (Hedb. s 454), ’proagon’ ei ole kehittelyä vaan ’mennä edelle’ / ’liiallisuuteen’

3 Joh 4: ”oman lapseni” > ”omien lasteni”

Juud 3: ”..kirjoittaa teille yhteisistä asioistamme”.. (grafein ymin peri thes koines hymon sooterias) > ”..yhteisistä pelastusasioistamme.. ”

Juud 5 ”Jeesus” > ”Herra” (Kyrios)   (= Näkökulmakysymys!)

Juud 10 Käännösehdotus: ”Nämä ihmiset sen sijaan eivät edes ymmärrä, mitä pilkkaavat. He suhtautuvat niihin kuin järjettömät eläimet ja tuhoutuvat.” – (Kyse on pahojen henkien ja pahan voimien aliarvioimisesta.)

Juud 25  ..”Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden..” > ”,,Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta ..” (dia) – Jumalalle kuuluu muutenkin kunnia, ei vain Jeesuksen tähden, mutta me osoitamme ylistyksemme ym. muun vain Jeesuksen kautta Hänelle. Joh 14:6)

Ilm 1:8  > ”Minä olen alku ja loppu.” – Kirjainselitykset voi laittaa viitteeseen.

”Hän kykenee mihin vain” > ”Kaikkivaltias.”

Ilm 2:11  ”Voittajalle ei toinen kuolema tee vääryyttä.” > ”Voittajaa ei toinen kuolema koske.” (Ilm 20:6)

Ilm. 3:10 ”Silloin kaikki ihmiset koetellaan.” > ”Silloin maan päällä asuvia koetellaan.” (Ei koske temmattuja?)

Ilm 4:1 ”Myöhemmin” > ”Tämän jälkeen” (Hdb. s.332)

Ilm 6:14  > ”kaikki vuoret ja saaret siirtyivät (ekinethesan) paikaltaan” tai: ..”liikahtivat pois paikaltaan”

Ilm 6:17 Jakeen loppukin kuuluisi lainausmerkkien sisään. ”Oli tullut heidän (?) vihansa suuri päivä. Kuka olisi voinut pysyä pystyssä tuon vihan edessä?”  > ”Oli tullut Hänen vihansa suuri päivä, ja kuka voi kestää?”  – Nimittäin engl. ja venäl. auktorisoidut käännökset puhuvat ”hänestä” yksikössä eli Jumalasta. Kreikkalainen ”autoon” on ilmeisesti genetiivi eikä monikko. – Muuten: Sekä KR -38:ssa ja KR -92:ssa on tämä sama virhe: ”heidän”.

Ilm 7:10 (he soteria …epi ) > ”pelastus tulee..  :lta..” –  ”kädet” on jotenkin harhaanjohtavaa; eihän Jumala ja Hänen poikansa ole ’käsiä’.

Ilm 10:5 ”..kohotti kätensä..” > ”kohotti oikean kätensä..”

Ilm. 11:9  ”käyvät ihmettelemässä” (blepousin) > ”katselevat” /”ihmettelevät” – He eivät ’käy’ paikan päällä. Tämän on arveltu viitattavan TV:n nykymahdollisuuksiin.

Ilm 12:13  ”Karitsan verellä ja omalla todistuksellaan..” > ”Karitsan veren ja oman todistuksensa kautta..”  (dia… dia..)  – Tässä voittamisessa ei ihmisen ansioilla ja tekosilla ole merkitystä. Todistaminen on seurausta pelastuksesta ei ansio.

Ilm 15:2  > ”meri… .. se oli kuin lasia, johon oli sekoittunut tulta..”  (memigmenem pyri) Alkutekstissä ei ’leimahtele’.

Ilm 16:17  ”Hetki on tullut” > ”Se on toteutettu.” (gegonen  kts ’ginomai’)

Ilm 18:4  >  ”Kansani, lähde pois..” (exelthate… ex..)

Ilm 18:8  ”tappavien tautien” > ”kuoleman..”

Ilm 18:14 ”mehukas ja mahtava”  > ” kaikki komea ja loistava on tuhoutunut ” (panta ta lipava kai lampra apooleto)

Ilm 19:8 ”Yllensä morsian sai..” > ”Morsian puettiin..” (peribaletai – pappikaan ei pukeudu itse vaan hänet puetaan jumalanpalvelukseen)

Ilm 9: 10  ”Jeesuksen todistajissa on henki, joka profetoi.” > ”Profeetan henki todistaa Jeesuksesta.”

Ilm 21:3 > ”Hän itse on heidän luonaan..” (autos ho theos met’ auton..)

Ilm 21:27 > ”..ei päästetä ketään saastaista eikä iljetyksen tekijää (poion bdelygma – tässä voisi ajatella Antiokus Epifanesta tai sikamessias -teosta) .. eikä valehtelijaa…”

Ilm 22:16  ”..lähetin ..ilmoittamaan tämän kaiken..” > ”lähetin.. todistamaan (martyresai) tästä kaikesta..”

Ilm 22:18  ”vakuutan” > ”todistan”

Ilm 20:20  ”hyvyyttä” > ”armo”  – Toivotaanko vain hyvyyttä tämän maallisen elämän ajaksi vai kertakaikkista armoa s.o: syntien anteeksisannon ja iankaikkisen elämän?

–  –  –

Joitain käsitteitä

Autuas

Oletko syönyt onnellisen kanan munia? – Entä oletko syönyt autuaan kanan munia?

Nämä lauseet tahtovat osoittaa, että synonyymit eivät aina ole yksi yhteen.

– Risto Santala on sanonut autuudesta: ”Autuas” ei tarkoita, että olisi ongelmatonta, vaan että välit Jumalan kanssa ovat kunnossa, että kelpaa Jumalan silmissä. Autuaaksi voi julistaa vain Jumala tai profeetta. (Kts. Joh 14:27)

– Aapeli Saarisalo määritteli:  Autuus Kristuksen esittämänä on sydämen tila, joka ilmaisee uskon ja rakkauden suhdetta Jumalaan..”[iii]

Siis ”autuudella” on taivasulottuvuus, jota tavallisella ”onnellisuudella” ei ole. Lopullisesti vuorisaarnan autuuslupaukset toteutuvat taivaassa. Taas ’onnellinen’ = ’onnekas’ = henkilö, jolla on itse tehty, ansaittu ’hyvä säkä’ maan päällä. Toistaiseksi.

Vanhurskas

”Vanhurskas” -sanan kääntämisestä ja sen vaihtamisesta toiseen ilmaisuun on pohdittu myös Raamattu Kansalle laitoksen käännöstyön yhteydessä. Seuraavassa autuaan Seppo Seppälän, sanakirjantekijän, ajatuksia asiasta vuodelta 2005:

”Suomen kielen perussanakirja vuodelta 1994 ei mainitse mitään siitä, että sanat vanhurskas ja vanhurskaus olisivat vanhentuneita. Siellä sanotaan: ”vanhurskas, usk. Jumalasta: ehdottoman oikeamielinen, pyhyydessään täydellinen; ihmisestä: Jumalalle kelpaava”.

Jos nämä sanat korvattaisiin sanoilla oikeudenmukainen ja oikeudenmkaisuus, Jumalalle kelpaava ja Jumalalle kelpaavuus, miten sitten ilmaistaisiin kristillisessä kielenkäytössä niin keskeiset termit kuin vanhurskauttamisoppi ja verbi vanhurskauttaa? …  Ja joudummehan me suomalaiset opettelemaan ja omaksumaan miltei päivittäin vieraista kielistä kieleemme tunkeutuvia sanoja! Miksi emme tarvittaessa opettelisi myös sellaisten sanojen merkitystä, jotka ovat jo vuosisatoja olleet kielessämme ymmärrettyjä ja käytettyjä?” [iv]

Katsotaanpa, miten muut ’vanhurskaan’ kääntävät:

– Ruotsinkielisessä Bibel -81:ssä vanhurskas on ”rättfärdig” – se ei ole ”rättvis”.

– Englanninkielisessä KJV:ssä se on ”righteous” – se ei ole ”guiltless” tai ”innocent”.

– Saksankielisessä Ebelfelder -99:ssä se on ”gerecht” – se ei ole ”unschuldig”.

– Venäläisessä synodaalisessa se on ”pravednyj” – se ei ole ”nevinnyj”.

Toisin sanoen muiden kielten luotettavissa, auktorisoiduissa Raamatun käännöksissä on aina käytössä erityinen sana ilmaisemassa Jumalan näkemys ihmisen tilasta, ja että kyse ei ole maallisesta oikeudenpäätöksestä tai sosiaalisesta mielipiteestä.

Yleisarvio:

UT 2020 käännöksen suomenkieli on nykyaikaista, raikasta ja eloisaa. Se on todellakin käännös eikä pelkkä revisio. Lisäilyjä ei ole tehty, eikä mitään jätetty pois. Suuri ja kiitettävä työ on tehty, kun muinaiskreikan konstikkaat ja raskaat virkerakenteet on ’kammattu auki’ ja lauseet laitettu uudelleen suomenkielelle ominaiseen, helppolukuisempaan järjestykseen, näin varsinkin epistoloissa. Muutamissa kohdin tämä on edellyttänyt parin jakeen yhdistämistä, mutta sekin on toiminut hyvin. Tekstissä on runsaasti väliotsikoita; ne ovat hyödyllisiä antamaan hahmotusta käsillä olevaan asiaan. Digitaaliset viitteet ovat asianmukaisia. Soisin samalla tavalla viitauksia rinnakkaisiin teksteihin.

Käännöksessä voi havaita muutamia yleisvirityksiä:

– Siellä, missä puhutaan seurakunnan ”veljistä”, on pantu mukaan maininta: ” ja sisaret”. Tämä lienee intersektionaalisen feminismin mukaista.

– Perinteiset hengellisyyttä kuvaavat sanat johdannaisineen on jopa väkinäisesti maallistettu.

Tällaisia korvattuja sanoja ovat ”vanhurskas” > ”oikeamielinen”, ”autuas” > ”onnellinen”, ”armo” > ”hyvyys”, ”synti” > ”rikkomus” / ”vääryys”, ”liha (=ihmisen langennut puoli)” > ”ruumis”, ”kirkkaus” > ”häikäisy”, ”Kaikkivaltias” > ”kykenee mihin vain”, ”ylösnousemus” > ”nousta kuolleiden joukosta”, ”virvoituksen ajat” > ”virkistävät ajat”, ”parannus” > ”elämänmuutos”, ”laupeus” > ”myötätunto”.

Näin on pitkälti menetetty taivasaspekti. Hahmottuu kuva, että uskon elämä on uskonnollisuutta, sielullista itsekasvatusta maan päällä ilman yhteyttä transsendenttiin Jumalaan.[v]

Median esittelyissä tästä käännöksestä on tavallisesti nostettu kärkeen”vanhurskauden” poistaminen kokonaan sanastosta.

Myös teologian tohtori Heikki Räisäsen kääntämässä ”Uusi testamentti nykysuomeksi” -laitoksessa vuodelta 1972 on poistettu ”vanhurskas” ja sen johdannaiset; samoin kuin em. perinteisiä kristillisiä käsitteitä on pantu uusiksi. Se on siis eräänlainen edeltäjä UT 2020:lle.

Systemaattinen ’viritys’ on tehty mitä tulee uskon asemaan pelastusjärjestyksessä.

Seuraavassa valikoima raamatunkohtia KR-38 mukaan, joissa kerrotaan pelastuksen tulevan:

Room 3:28  ..”uskon kautta” (dia tes pisteos)

Room 3:30  .. ”uskosta” (ek pisteos)

Room 5:1  .. ”uskosta” (ek pisteos)

Room 9:30  .. ”uskosta” (ek pisteos)

Room 10:6  .. ”uskosta” (ek pisteos)

Gal 2:16  ..”uskon kautta” (dia tes pisteos)

Gal 3:14  ..”uskon kautta” (dia tes pisteos)

Gal 3:26  ..”uskon kautta” (dia tes pisteos)

Ef 2:8  ..”uskon kautta” (dia tes pisteos)

Fil  3:9  ..”uskon kautta” (dia tes pisteos)

Nämä vastaavat Augsburgin tunnustuksen 4. kohdan määritystä:  ..”ettemme omalla ansiollamme, tekemisellämme ja hyvittämisellämme voi Jumalan edessä saavuttaa syntien anteeksiantamusta ja vanhurskautta, vaan että saamme syntien anteeksiantamuksen ja tulemme vanhurskaiksi Jumalan edessä armosta, Kristuksen tähden, uskon kautta.”

Sitten samat kohdat UT 2020:ssä:

Room 3:28  ..”kun hän uskoo”

Room 3:30  .. ”kun he uskovat”

Room 5:1  .. ”meistä jotka uskomme”

Room 9:30  .. ”johtui heidän uskostaan”

Room 10:6  .. ”uskoon perustunut syyttömyys”

Gal 2:16  ..”uskomalla”

Gal 3:14  .”kun olemme uskoneet”

Gal 3:26  ..”kun uskomme”

Ef 2:8  ..”kun hän on antanut uskon”

Fil  3:9  ..”kun uskon Kristukseen”

Näillä muotoiluilla pelastuksen perusteeksi tulee ihmisen usko – joka luetaan ansioksi –  siis usko Kristukseen ylipäätään, eikä Kristuksen täytetty työ. Pelastuksesta tulee näin itsestäänselvyys, ’manulle illallinen’, tai automaatio. Samalla luodaan ikään kuin porsaanreikä, jolla ohitetaan synnintunnustus, oikeusprosessi Jumalan tuomiolla, synninpäästö Kristukselta, uusi luomus, Kristuksen veri, Pyhän Hengen sinetti – koko luterilainen pelastusjärjestys!

Viisikymmentä vuotta sitten H. Räisäsen Uusi testamentti nykysuomeksi -laitoksessa oli sama systemaattinen ’porsaanrei’itys’. Tämä herätti kärkevää kritiikkiä voimakkaiden teologien taholta kuten professorit Heikki Koskenniemi, Osmo Tiililä ja pastori Eero Parvio.

Siteeraan tässä lopuksi – suulla suuremmalla – sen ajan arviointia, joka osuu täsmälleen tähänkin käsittelyn alla olevaan UT 2020:een.

”Kääntäjät näyttävät kääntäneen käännettävänsä aikansa yleisen maallistuneen, välinpitämättömän ja hengellisille asioille vieraan hengen mukaisesti. Kaikki muka jo ovat Jumalan lapsia..” – Osmo Tiililä s.32

”Nämä käännösratkaisut esittävät uskon pelastuksen syyksi. .. Minä katson asiakseni todeta, että kääntäjät menettelevät rohkeasti vastoin kreikan kielen tosiasioita.” – Heikki Koskenniemi s. 49

”Usko ei millään tavalla ole ihmisen oma suoritus eikä vanhurskauttaminen koskaan tapahdu ’uskon tähden’, vaan aina ’Kristuksen tähden’. .. Juuri tässä asiassa Uuden Testamentin nykysuomennos kaikkein pahimmin järkkyy. Se on Raamatun sanoman keskeistä totuutta tulkitessaan ottanut käyttöön avaimen, joka ei avaa sanomaa. Sen edustama tulkinta jättää Raamatun suljetuksi kirjaksi ja johtaa lukijan ”luontojumalisuuden” upottavaan suohon. ” – Eero Parvio s. 13 [vi]

– On se niin sääli.

–  –  –

Kirjallisuutta:

Pyhä Raamattu  Suomen Kirkon Sisälähetysseura, P-mäki 1974 (= KR -33, -38) ISBN 951-600-252-8

Uusi Testamentti nykysuomeksi, Suomen Kirkon Sisälähetysseura, Helsinki ja Suomen Pipliaseura, Turku, Helsinki, 1972 – Toinen painos Pieksämäki 1986, ISBN 951-9010-13-0

Käännöstoimikunnan jäsenet: dosentti, teologian tohtori Heikki Räisänen, teologian maisteri Raimo Huikuri, pääsihteeri Esko Rintala.

Pyhä Raamattu, Vanha testamentti, Uusi testamentti.(=KR -92) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos, Piplia, Suomen Pipliaseura. 4. painos: Länsi-Savo Oy Mikkeli 2001. ISBN 951-577-073-4

Nestle-Aland: NOVUM TESTAMENTUM Graece et Germanice, Würtenbergische Bibelanstalt, Stuttgart 1973, ISBN 3 438 05406 x

Juuso Hedberg: Uuden testamentin kreikkalais-suomalainen SANAKIRJA, Gummerus, Jyväskylän kirjapaino 1890

Matti Liljeqvist: Kreikka-suomi Uuden testamentin sanasto, Raamatun tietokirja 2001, Painettu Suomessa WS Bookwell Oy, ISBN 951-606-603.8

Parvio – Tiililä – Koskenniemi: Raamatunkäännös on arka asia, Puheenvuoroja Raamatun suomennostyön nykyvaiheessa, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 1973, ISBN 951-617-009-9 Kirjoittajat: pastori Eero Parvio, professori Osmo Tiililä ja dogmatiikan professori Heikki Koskenniemi. 52 s.

Toisin sanoen, Vaihtoehtoiskäännöksiä vuoden 1992 Raamattuun,  Julkaisijat: Suomen Raamattuopiston Säätiö, Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Perussanoma Oy 1992, ISBN 951-888-175-8. 57 s.

Martti Päivänsalo: Taistelu Raamatusta, Hätähuuto puhtaan Sanan puolesta, 300 esimerkkiä uudesta raamatunkäännöksestä. Ev. lut. Herätysseura ry., Herätysseuran kirjapaino 1993, ISBN 951-689-081-4, 544s.

David Pawson: Israel in Galatians, True Potential Publishing, 2010 USA, http://www.tppress.com, 24s

Septuaginta, 2006 Deutsche Bibelgesellschaft, Stuttgart, ISBN 978-3-438-05119-6

_____________________

[i]      Kts. myös Ef. 2:8 ja Katekismuksen kolmas uskonkappale: ”Minä uskon, etten minä voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Jeesukseen Kristukseen…” ”Varbiä pisteuo käytetään siis luottavaisesta uskosta erotukseksi pelkästä arvelusta, luulosta, joka ilmaistaan sanalla dokeo.” – Diginovum – Kreikka-suomi sanakirja

[ii]    David Pawson: Israel in Galatians, True Potential Publishing 2010 USA, http://www.tppress.com

[iii]   Aapeli Saarisalo: Raamatun sanakirja, Data Universum 2006, ISBN 952-5367-39.8 s. 60

[iv]    Raamattu kansalle jäsenlehti nro 2, 2005 s. 5 ”Onko vanhurskas aina oikeudenmukainen?” Seppo Seppälä rovasti, valantehnyt kielenkääntäjä (heprea-suomi).

[v]     Samaan aikaan monissa kirkoissa ihminen saisi joogaryhmineen, meditaatioineen ym. olla vaikka kuinka transsendentti – kun taas Jumala ei saisi olla yhtään.

[vi]   Nämä kolme puheenvuoroa ovat teoksesta: Parvio – Tiililä – Koskenniemi: Raamatunkäännös on arka asia, Puheenvuoroja Raamatun suomennostyön nykyvaiheessa, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 1973, ISBN 951-617-009-9 Kirjoittajat: pastori Eero Parvio, professori Osmo Tiililä ja dogmatiikan professori Heikki Koskenniemi.