Silpomislaki tulee?

Suunnitteilla on sateenkaritahoilta ns. translakiehdotus, joka mahdollistaisi alaikäisten sukupuolivaihdosleikkauksen veronmaksajien kustannuksella. Kyse on todellakin sukupuolen vaihdoksesta eikä ”korjauksesta”, sillä korjattavia hermafrodiitteja tai sukuelimiltään kehittymättömiä syntyy äärimmäisen harvoin.

Näin sukupuolenvaihdos ymmärtääkseni toteutetaan: Ensiksi silvotaan eli operoidaan pois potilaalta hänen synnynnäiset, luonnolliset ja kaikin puolin terveet sukuelimensä. Sitten istutetaan häneen siirroksena vagina tai kikkelit. Koko ajan pumpataan häneen vastakkaisen sukupuolen hormoneja.

Mitään ei tehdä eikä voikaan tehdä sille, että potilaan soluihin jäävät alkuperäiset XX tai XY kromosomit vallitseviksi. Se on biologian kova totuus. Jokainen meistä on joko XX tai XY. ”Muu” on bilsankirjaa lukien Downin syndrooma.

Jos nyt sitten aivopesty nuori tulee katumapäälle ja tahtoisi ikiomat sukuelimensä takaisin – missä ne sitten onkaan, roskissa vai toisessa kehossa – onko sellaista hoitotakuuta olemassa, ettei potilas jää oman onnettomuutensa varaan? Epäilenpä.

Silpomislain salainen hienous on vielä siinä, että alaikäinen voisi halutessaan päästä yhteiskunnan holhoukseen ja sitä kautta saada silpomisensa ja uudet elimensä jopa vastoin vanhempiensa tahtoa.

Jos tällainen laki menee läpi, se aiheuttaa juridisen pulman, joka tietysti ratkaistaan uudella lailla. Nimittäin. Jos kerran alaikäinen voi itse tehdä päätöksen ruumiinsa silpomisesta, silloin hän on päätösvaltainen ja vastuussa muustakin oman ruumiinsa kohtelusta ja käsittelystä.

Siis se olisi alaikäinen – kuka tahansa alaikäinen – joka olisi vastuussa siitä, jos hän syystä tai toisesta olisi joutunut pedofiilin käytettäväksi.

Translakia eli silvontalakia seuraisi pedofilian salliva laki nopetetussa järjestyksessä. Ja sitä seuraisi polyamoria-, nekrofilia-, animalia- ja mikä se snuf- oli, ynnä muut – lait.

Pride marsseilla huudatetaan ihmisiä: ”Translaki nyt – translaki nyt!”
O tempora o mores.