Saako sinua narrata?

Kaukana, kaukana idässä, laajan ja voimakkaan valtion presidentti nimeltä Hi-Chi Ping-Quo kuunteli kaivosministerinsä selontekoa:

– Hella plesidentti, tulevaisuuden sota on jo alkanut. Se käydään läppäleillä, tietokonepäätteiden kautta. Latkaisevassa asemassa ovat stlategiset minelaalit, joita talvitaan ehdottomasti kaikissa miklopiileissä. Ne juuli pitävät miehittämättömät sotahälvelit toiminnassa – ja älykkäässä toiminnassa!

– Me suhtaudumme sotaan vakavasti. Onhan kansandemoklaattinen puolueemme joskus tehnyt päätöksen, että maamme sadassa vuodessa saavuttaisi maailmanhelluuden. Ja me olemme tällä hyvällä tiellä. Jatkakaa.

– Kliittiset minelaalit määläävät taisteluiden kulun ja sotamenestyksen. Niitä löytyy maastamme kohtalaisesti, mutta muualla maailmassa vain muutamassa paikkaa. Se jolla on pääsy näihin minelaaleihin, voittaa sodan.

– Annan asetuksen, että tehostetaan glaniitin louhimista ja samalla lajoitetaan tai lopetetaan kokonaan sen myymistä ulkomaille.

– Hella plesidentti, se on bellumiitti tämän alvokkaan ja kolvaamattoman minelaalin nimi, se kyllä esiintyy glaniitin seassa.

– Hyvä, tehostamme bellumiitin louhimista, jalostamista ja etsimme uusia esiintymiä…

 

Maailma ei olisi maailma, jos tämäkin keskustelu olisi jäänyt vuotamatta tai vakoilematta tai salakuuntelematta tai urkkimatta tai tärkeistä kirjaamisista ulosnuuskimatta tai…

– Vot harashoo! Sillä vinosilmällä on ainetta, mutta njet meillä. Mutta tuossa läntisessä osavaltiossa, sieltäpä on kuva geologisesta kerrostumasta, joka on täynnä eri värisiä laikkuja, mineraaleja, esiintymiä.. – Sinne!

– Tavarish prezident, vot, vot malttia. Se ei ole enää osavaltio, emmekä me voi stormaista Naton silmissä itsenäiseen naapurivaltioon noin vain ryöstämään bellumiittia. Joku perustelu, aihe tai sellainen…

– Kyllä voimme. Muinaisvenäläinen emämaamme alkoi sieltä. Nuo ovat rappeutuneita, natseja. Me puolustamme korkeita arvoja, perheitä, kristinuskoa, jaloutta. Nuokin ovat oikeastaan meikäläisiä, kun kieltä kuuntelee. Me otamme vain sen, mikä meille kuuluu. Me pelastamme heidät nationalismin virukselta!

– Ladno. Asia selvä. Sinne sitten mennään. – Kenraalit koolle..!!

 

Maailma ei olisi maailma ilman elektronisia korvia, kiväärimikrofoneja, huulilta lukevia salakameroita, korkealta taivaalta kalastavia radioääniä, huippusalaisia …

– Elon, cam hiöö!

– Minerals are girl’s best friends…♫

– Jes?

– Sulje se radio! Se vanha tsaari aikoo viedä bellomiitit meidän nenämme edestä. Eikä keltainen Hikipinko enää myy niin kuin ennen. Nyt on alettava rauhanpuluksi ja saatava pitävä diili sen pressan, sen entisen hauskuttajan kanssa, maksoi mitä maksoi. Ja pian, ennen kuin tsaari on jyrännyt kaiken yli.

– Kyllä se myöntyy diiliin, sen on pakko. Ne on käytännöllisesti katsoen meidän bellomiittikentät jo. Se on dollari joka puhuu. – Bai thö wei.. Grönlannista on löytynyt jotain mielenkiintoista, joka muistuttaa bellomiittikenttiä ja muita mineraalivuoria. Sielläkin on kalliokilpimuodostelma.

– Minun täytyy ehdottomasti saada Grönlanti! Ja perustelu: Me tuomme turvaa tuolle arktiselle saarelle muilta arktisia alueita himoitsevilta mailta. Vapautta, varakkuutta ja länsimaista demokratiaa, mitä nuo toiset uhkaavat. Mutta muista että mineraaleista: ”mum’s the word!”

– Kuule Don, ei Grönlantiin voi pystyttää ohjustorjuntajärjestelmää. Tsaari tietää, että niistä vehkeistä voi ampua Tomahawkejakin. Ja ne valloittaisivat heti vastineeksi Huippuvuoret ja kaikki saaren näköisetkin sieltä vastapäätä ja varustaisivat ja sitten tulisivat sukellusveneet…

– Ei pari kaivinkonetta vielä sytytä maailmansotaa. Meidän motiivimme ovat vain jalot ja kannatettavat.

– Kai se on sitten selvä. Poliitikot, lobbarit, taustavaikuttajat, mainostoimistot, myyntikonttorit, kaikki, kaikki toimeen. Ja rahaa.. paljon rahaa…

 

Maailma ei olisi maailma ilman vapaasti juoksentelevia juorukelloja, toimittajia, tuulenhaistelijoita, asiantuntijoita, konsulentteja, jokapaikan höyliä…

– Hei, Matti! Eikös Suomen kallioista olekin löydetty näitä strategisia maametalleja, mineraaleja, niitähän kysytään nyt kovin elektroniikkaan?

– Onhan maailmassa kaikenlaisia aineita.

– Mutta nämä ovat ratkaisevia. Ei niitä oikein paljoa ole maapallolla, muutama esiintymä vain. Niitä tarvitaan ehdottomasti mikrosiruissa ja tietokoneissa ja tekoälyissä. Nykyaikainen sota on niistä täysin riippuvainen, erityisesti harvinaisesta bellumiitista ja kad- mikä se oli…

– Ei meillä mitään semmoisia ole. Älä puhukaan!

– Mutta meidän sanomalehdessä kirjoitettiin, että EU antaa suuren arvon, ja tietotoimistossa esiteltiin muutama lupaava kaivos…

– Se on valetta! Ei meillä ole mitään mineraaleja ei varsinkaan tärkeitä! Se on disinfoa, puppua. Ei tänne kannata tulla!! ÄLKÄÄ VAAN RYNNIKÖ SUOMEEN! SE OLI IHAN TÄYTTÄ DISINFOA,- APRILLIA… APRILLIA …!!

– – –

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön. – Supisuomalainen sananlasku