Pyhä Henki on Jumala – Pyhän Hengen persoona ja työ osa 1

PYHÄSSÄ RAAMATUSSA todistetaan vastaan sanomattomalla auktoriteetilla ja yhtälaisella vakuuttavuuden voimalla kahta totuutta Pyhästä Hengestä:

Pyhä Henki on Jumala.

Pyhä Henki on Persoona kaikkine tämän todellisuuden edellyttämine merkityksineen.

Uudestisyntynyt ihminen – kristitty – ei voi eikä saa asettaa kyseenalaisiksi näitä kahta perustotuutta Pyhästä Hengestä. Ja juuri siksi, koska ne ovat perustavinta laatua olevaa pelastus- ja uskon totuutta, Raamatun vastaisista linnoituksista laukaistaan niitä vastaan tasaista tulitusta valheen kaikella voimalla ladatuilla ammuksilla.

Paitsi että totuus tekee tyhjäksi valheen voimallisimmatkin hyökkäykset, totuus korkealle nostettuna myös kirkkaasti vakuuttaa kristityn Pyhän Hengen jumaluudesta ja Hänen toimistansa ja lahjoistansa. – Siis: Tervetuloa rinnalleni opiskelemaan Pyhän Raamatun paljastusta toimivasta, ikuisesta Pyhästä Hengestä.

PYHÄ HENKI ON JUMALA

1. Pyhä Henki on ikuinen, vailla alkua ja loppua.

”Sillä jos kauristen ja härkien veri ja hiehon tuhka saastaisten päälle vihmottuna pyhittää lihanpuhtauteen, kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava omantuntonne kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa.” (Hepr. 9:13-14).

(Tiedoksi lukijalle: Sarjan kirjoituksissa esiintyvät raamattulainaukset – ellei toisin mainita – ovat peräisin uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaan valmistuneesta Suomen Tunnustuksellisen Luterilaisen Kirkon kustantamasta Pyhästä Raamatusta.)

Heprealaiskirjeen teksti nimittää Pyhää Henkeä iankaikkiseksi Hengeksi. Ilmaisu on jokaisen lukijan tajuttavissa – Pyhä Henki on aina ollut ja on aina oleva.

Raamattu ei kertaakaan käsittele Jumalan alkua.

Raamattu opettaa, ettei Jumalan olemassaolon päivillä ole mitään eikä minkäänlaista alkua.

”(Jumalalla) ei ole isää, äitiä, sukuluetteloa, ei päivien alkua eikä elämän loppua.”  (Hepr. 7:3).

”Ennen kuin vuoret syntyivät ja sinä loit maan ja maanpiirin, iankaikkisesta iankaikkiseen olet sinä, Jumala.” (Ps. 90:2).

Jumalasta ei ole mahdollista puhua, kirjoittaa sen enempää menneessä kuin tulevassa aikamuodossa. Jumala on. Jumala elää ikuisessa nyt-hetkessä. Tämä on totuus Isästä. Tämä on totuus Pojasta. Tämä on totuus myös Pyhästä Hengestä. Kolme ovat yksi Jumala – Pyhä Kolminaisuus.

Raamattu kertoo rikkaasti Pyhän Hengen teoista, ilmestymisistä, vuodatuksista, toiminnasta kaikessa moninaisuudessa, kuitenkaan emme missään kohdassa Raamattua lue sanaakaan Hänen alustansa.

Etsimme Raamatustamme ensimmäistä mainintaa Pyhästä Hengestä ja löydämme sellaisen Raamatun ensimmäisen kirjan ensimmäisen luvun jakeesta 2:

”Mutta maa oli autio ja tyhjä, pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.” (1 Moos. 1:2).

Käytössäni olevan raamattukäännöksen alaviitteissä luomiskertomuksen sisältöä käsitellään tällaisella tekstillä: ”Jumala, hepreaksi Elohim, on monikossa, mutta sitä koskeva verbi on yksikössä. Näin yksinkertaisella tavalla alkukieli ilmaisee Jumalan olemuksen ykseyden ja persoonien moneuden (Jumala Isä, Sana ja Henki).”

Pyhässä Kolminaisuudessa keskustellaan ja päätetään ja toimitaan aina yksimielisesti. Pyhä Henki lähtee Isästä – mutta aina ja yksinomaan Kolminaisuuden yksimielisen päätöksen summana. Jeesus opetti: ”Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän luota, hän on todistava minusta” (Joh. 15:26).

Jeesus jatkaa jäähyväispuhettansa. Heti edellä lainatun jakeen perään luemme: ”Te myös todistatte, sillä te olette olleet kanssani alusta asti.” (Joh. 15:27).

Huomaat: Jeesus sulattaa ja yhdistää Pyhän Hengen – Puolustajan – työn ja apostoliensa todistajantyön toinen toisiinsa siinä ja siten, että kysymyksessä on jotakin, jonka mahdollistaa yhden ehdon täyttyminen – sen, että on oltu ”kanssani alusta asti”.

Koska Isä Jumala ja Poika Jumala ovat ikuiset, myös Pyhä Henki on ikuinen.

Kolmiyhteinen Jumala on.

Ilman alkua.

Ilman loppua.

Ikuinen Jumala loi, ja luodulla on alku ja jossakin muodossa kerran loppukin.

Pyhä Henki ei ole Jumalan joskus jossakin luoma.

Pyhä Henki on Jumala kuten Isä on Jumala ja kuten Poika on Jumala – kolme on yksi, yksi on kolme.

Kolminaisuuden persoonat ovat täysin itsenäisiä suhtautumisessa ja teoissansa toisiinsa mutta orgaanisesti yhdistettyjä yhdeksi.

Poika alistuu Isän tahtoon ja kulkee raskaan sovittajan tiensä katkeraan, hirmuiseen loppuun asti.

Pyhä Henki toteuttaa Isän tahdon herättämällä Pojan kuolleista ja luomalla Pojalle maallisen seurakuntaruumiin.

2. Pyhä Henki on kaikkialla läsnä oleva Jumala.

”Minne voisin mennä, jossa ei Henkesi olisi, minne paeta kasvojesi edestä? Jos taivaaseen nousisin, sinä olet siellä; jos helvettiin vuoteeni tekisin, niin katso, olet siellä. Jos kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin, sielläkin kätesi minua taluttaisi, oikea kätesi tarttuisi minuun.” (Ps. 139:7-10).

Ei ole paikkaa, jossa Jumalan Pyhä Henki – Kolminaisuuden kolmas Persoona – ei ole läsnä.

Ilmapeite ympäröi yhtä lailla syvimpiä laaksoja kuin korkeimpia vuorenhuippuja.  Samalla tavalla Pyhä Henki on läsnä kaikkialla, missä on ihmiselämää – edempänä palaan kysymykseen kadotuksen tilasta.

Monet ovat pyrkineet eroon Pyhän Hengen läsnä olosta, mutta eivät ole onnistuneet yrityksessään. Yksinkertainen totuus on, ettei elävä ihminen voi paeta mihinkään, jossa ei joutuisi kohtaamaan Pyhän Hengen. Aamuruskosta kuoleman valtakunnan rajoille ulottuu Pyhän Hengen työmaa.

3. Pyhä Henki on kaikki tietävä Jumala.

Seuraa minua Apostolien tekojen viidenteen lukuun ja hiljenny Raamatussasi olevan Ananiaan ja Safiiran elämänkuvauksen erään vaiheen edessä.

Alkuseurakunnassa elettiin aikaa, jolloin erillään olevat kristityiksi kääntyneet perheet joutuivat ympäristönsä brutaalin vainon ja omaisuuden ryöstöjen kohteiksi.  Jumala – Pyhä Henki – ohjasi tällaisissa olosuhteissa eläviä Kristuksen omia myymään omaisuutensa ja muuttamaan eräänlaiseen kommuuniyhteyteen Jerusalemissa olevan kasvavan seurakunnan piiriin. Elämän malliin kuului, että kaikki oli yhteistä, mutta prinsiipin todeksi eläminen edellytti, että tulijat luovuttivat koko rahallisen omaisuutensa yhteiseen rahastoon.

Ananias ja Safiira olivat jostakin syystä päättäneet kätkeä osan rahallista omaisuuttansa ja luovuttaa yhteiseen kassaan vain osan hallinnassaan olevista varoista. Ilmeistä on, ettei kukaan seurakunnan vanhimmistossa ollut tietoinen pariskunnan saamasta tarkasta kauppasummasta. Valhesynti peitti parskunnan teon. Kaikilta – paitsi yhdeltä.

Pyhä Henki oli tietoinen pariskunnan valheellisuudesta – ja Hän oli päättänyt paljastaa totuuden koko seurakunnallensa.

Samalla hetkellä, jolloin pariskunta toi rahat apostolien hoitamaan kassaan, Pyhä Henki paljasti Pietarille pariskunnan valheellisuuden. Pietari sai vapauden puhua – ja tällaisia olivat hänen sanansa:

”Ananias, miksi saatana on täyttänyt sydämesi, niin että valehtelit Pyhälle Hengelle ja kätkit osan tilan hinnasta? Eikö se ollut omasi, ja eikö sen myynnistä saatu hintakin ollut vallassasi? Miksi päätit sydämessäsi tehdä tämän? Et ole valehdellut ihmisille, vaan Jumalalle.” (Apt. 5:3-4).

Apostolien tekojen teksti jatkuu kuvauksella siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Ananias kaatuu kuolleena maahan ja hänet haudataan.

Kolme tuntia kuvatun jälkeen vaimo Safiira tulee paikalle.

Vaimolla ei ole tietoa tapahtuneesta. Pietari tarkistaa, oliko maatilan myynnistä saatu hinta samainen, jonka Ananias oli ilmoittanut.

Safiira vastaa: ”Kyllä, siihen hintaan.”

”Mutta Pietari sanoi hänelle: ’Miksi olette yhdessä päättäneet kiusata Herran Henkeä? Katso, niiden jalat, jotka hautasivat miehesi, ovat oven takana, ja he kantavat pois sinutkin.’ Hän kaatui heti heidän jalkojensa eteen, ja heitti henkensä.  Kun nuorukaiset tulivat sisään, he löysivät hänet kuolleena, kantoivat pois ja hautasivat hänet hänen miehensä viereen.” (5:9-10).

Ihmisen on mahdollista valehdella toiselle ihmiselle ja selviytyä jopa elämänsä loppuun paljastumatta.

Pyhälle Hengelle valehteleminen on täysin mahdotonta.

Eikä tämä koske vain puheena ääneen lausuttuja sanoja ja ajatuksia.

Pyhä Henki lukee ihmissydämen ajatuksia yhtä helposti kuin Hän kuulee suulla ääneen lausutut sanamme.

Mikään ei ole kätkettyä Kolminaisuuden Kolmannelta persoonalta.

4. Pyhän Hengen persoonan nimet.

Raamatun aikana ja kulttuurissa nimet aina merkitsivät jotakin: vanhemmat antoivat lapsellensa nimen, joka kuvasti heidän unelmiansa ja päämääriään lapsensa tulevaisuuden suhteen.

Kolminaisuudessa päätettiin lihaksi tulleen Kolmannen Persoonan nimi – Hänelle oli annettava nimi Jeesus, koska Hän pelastaisi kansansa heidän synneistänsä.  – Katsohan hakuteoksista tai sähköisesti mitä nimi Jeesus tarkoittaa.  Sinulle avautuu jotakin valtavaa ja suurinta mahdollista Jumalan sydämen sisältöä juuri sinunkin suhteesi.

Entä Pyhän Hengen nimet?

Apostolien tekojen 5:4 paljastaa Pyhän Hengen nimeksi ”Jumala”.

1. Kor. 12:5 ilmoittaa Pyhän Hengen nimeksi ”Herra”.  Seuraavassa jakeessa (12:6) lisätään nimi ”Jumala”.  Pyhä Henki on siis Herra Jumala.

”Palvelusvirat ovat erilaisia, mutta Herra on sama.  Voimavaikutukset ovat erilaisia, mutta Jumala, joka kaiken kaikissa vaikuttaa, on sama.”

Vanhassa testamentissa on jakeita, joissa viitataan terminologisesti Jumalaan, ja samaiset sisällöt toistuvat Uudessa testamentissa – kuitenkin muodossa, jossa viitataan Pyhään Henkeen. Katso: Jes. 6:8-10 – Apt. 28:25-27 sekä 2. Moos. 16:7 – Hepr. 3:7-9.

Kolminaisuus on selkosanaisesti esillä lähetyskäskyssä: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heidät pitämään kaiken, minkä olen käskenyt teidän pitää.” (Matt. 28:19-20)

Lopputulos

Tutkimalla tarkoin Jumalan Sanaa Raamattua päätyy siihen lopputulokseen, että Pyhä Henki on Jumala samassa merkityksessä kuin Isä on Jumala ja Poika on Jumala.

Kolminaisuus on Pyhä.

Kolminaisuuden kukin persoona on Pyhä.

Kristityn käsittäessä edellä todetun hän kokee ehdotonta tarvetta kohdata Pyhä Henki samalla kunnioituksella ja aitoudella ja rehellisyydellä, jolla hän on valmiudessa kohtaamaan Isä Jumalan ja Poika Jumalan.

Kristitty rakastaa Pyhää Henkeä.

Kristitty palvoo ja rukoilee Pyhää Henkeä.

Kristitty tottelee kuuliaisesti Pyhää Henkeä.

Kristitty kuuntelee ja seuraa Pyhän Hengen ohjeistusta – tietäen, ettei Pyhä Henki koskaan milloinkaan poikkea mistään, minkä itse on aikaisemmin ilmoittanut Pyhässä Raamatussa toimiessansa raamattutekstien kirjoittajissa.

Kristitty haluaa olla kuuliainen Pyhälle Hengelle myös pyhityksen Henkenä ja ottaa vastaan kaiken tarvitsemansa avun Pyhältä Hengeltä maalliseen vaellukseensa Hengessä ja Totuudessa (Henki = Pyhä Henki; Totuus = Jeesus Kristus).

Lue myös sarjan muut osat:

Osa 2: Pyhän Hengen persoonallisuuden piirteet >
Osa 3. Pyhän Hengen nimet ja arvoasemat >
Osa 4. Pyhän Hengen vertaus- ja esikuvat >