Mistä tuntee todellisen rauhan

Monet taiteilijat ilmoittautuivat kilpailuun. He maalasivat toinen toistaan upeampia teoksia. Kuningas kävi ne kaikki huolellisesti läpi. Hän tutki ja pohdiskeli, arvioi ja karsi työn toisensa jälkeen pois. Lopulta hänellä oli jäljellä enää vain kaksi maalausta. Kuningas piti molemmista suunnattomasti. Kumman hän julistaisi voittajaksi?

Ensimmäinen maalaus esitti tyyntä kesäistä järvimaisemaa. Sinisellä taivaalla oli vain muutama valkoinen poutapilvi sekä pari korkealla kaartelevaa lintua. Rantaan taiteilija oli maalannut kukkaniityn, jolla kaikessa rauhassa ruokaili kaksi peuraa. Niittyjen takana kohosivat metsät. Kaukaisuudessa siinsi vihreiden ruohokenttien peittämiä vuoria.

Jokainen, joka näki taulun, ajatteli, että idyllisempää ja rauhallisempaa maalausta ei voinut olla olemassa. Kaikki taulussa huokui syvää rauhaa.

Toinen maalaus oli aivan erilainen. Siinäkin oli vuoria, mutta ne olivat karuja ja louhikkoisia. Myrsky riepotteli tummia pilviä taivaalla. Salamat leimahtelivat ja tuulenpuuskat piiskasivat järven pinnan kuohuviksi aalloiksi. Ylhäältä vuorilta ryöppysi alas vesiputous, joka syöksyi kuohuvana järveen. Tässä kaikessa ei totisesti ollut mitään rauhallista!

Kaikki tuijottivat hämmästyneinä taulua. Miksi tuollainen teos oli päässyt kahden parhaan maalauksen joukkoon kilpailussa, missä etsittiin täydellistä rauhaa?

Havaitessaan ihmisten hämmennyksen ja supinan kuningas osoitti taulusta pientä yksityiskohtaa, joka oli jäänyt useimmilta huomaamatta. Vesiputouksen takana, jyrkän kallioseinämän kolossa oli pieni pensas. Pensaan juurella oli pikkulinnun pesä. Pesässä oli pikkuinen lintu. Ryöppyävästä vedestä, vesiputouksen kohinasta, myrskystä ja salamoinnista välittämättä lintu jatkoi levollisena ja kaikessa rauhassa muniensa hautomista.

Kumman taulun sinä olisit valinnut voittajaksi?

Kuningas valitsi voittajaksi jälkimmäisen maalauksen. Hänellä oli valinnalleen myös hyvät perustelut: ”Rauha ei ole paikka, missä ei ole meteliä, hälinää eikä mitään uhkaavaa. Todellinen rauha on sitä, että sinä voit säilyttää rauhan sydämessäsi myös silloin, kun ympärilläsi on monenlaista meteliä, ongelmia ja sekasortoa.”

Kuten kuninkaan valitsema maalaus osoitti, todellinen sisäinen rauha ei ole riippuvainen ulkonaisista olosuhteista. Sitä ei liioin voi ostaa, lainata eikä vuokrata. Sisäinen rauha ei ole myöskään riippuvainen varallisuudesta, koulutuksesta tai ammatista. Todellinen rauha voi löytyä paikoista, mistä kukaan ei osaisi sitä etsiä, ja puuttua sieltä, missä kaikki näyttää ulkonaisesti rauhalliselta.

Rauha on samanlainen kuin rakkaus. Kummastakin on tässä maailmassa valtava pula. Rauhan ja rakkauden nälkää tyydyttämään maailma on muokannut molemmista aarteista monenlaisia kevytversioita, väärennöksiä ja harhakuvia. Kaupallista rauhaa ja viihteellistä rakkautta.

Johanneksen evankeliumin 14. luvun jakeessa 27 Jeesus puhuu kahdenlaisesta rauhasta, hänen omasta rauhastaan ja tämän maailman tarjoamasta rauhasta.

”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” (Joh.14:27)

Jeesuksen omilleen tarjoama rauha on ympäröivästä maailmasta ja sen menosta riippumatonta rauhaa. Se on myrskyn, salamoinnin ja vesiputouksen jyrinän keskellä pelottomana hautovan pikkulinnun rauhaa.

Pari lukua myöhemmin Jeesus sanoo: ”Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.” (Joh.16:33)

Jeesuksen antaman rauhan lujana perustana on luottamus siihen, että vaikka me elämme rauhattomassa maailmassa, niin kaiken kuohunnan ja uhkien keskellä kanssamme ja suojanamme on Hän, joka on voittanut koko maailman.

Rakkaat ystävät, Paavalin toisti kirjeissään väsymättä tiettyä rauhanjulistusta. Pyydän saada tänään julistaa sitä myös sinun elämäsi ylle: ”Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille.”