Kun molemmat ovat väärässä – ja samalla oikeassa

Kun pojat jälleen kiistelivät keskenään, opettaja käski molemmat luokan eteen.
Pojat istuivat vakavina toinen opettajanpöydän oikealla, toinen vasemmalla puolella. He odottivat opettajan antavan molemmille ankarat nuhteet.

Kaikkien yllätykseksi opettaja otti laatikosta pallon ja asetti sen keskelle pöytää. Sitten hän kysyi oikealla puolellaan istuvalta pojalta, minkä värinen pallo oli?

”Se on valkoinen!” poika vastasi epäröimättä.

Seuraavaksi opettaja esitti saman kysymyksen vasemmalla puolellaan istuvalle pojalle.

”Näkeehän sen jo otsallakin, ettei pallo ole valkoinen. Se on selvästi pikimusta!”, poika vastasi kiukkuisesti. Ja pian käynnissä oli jälleen ankara kiistely. Ennen kuin väittely meni asiattomuuksiin, opettaja puhalsi pelin poikki. Hän otti pallon käteensä ja näytti sitä pojille ja koko luokalle: pallon toinen puoli oli valkoinen ja toinen musta.

Pallon värin kohdalla molemmat pojat olivat puoliksi oikeassa. Keskinäisessä kiistelyssään kumpikin oli ollut totaalisesti väärässä. Palloilla samoin kuin asioilla voi nimittäin olla enemmän kuin yksi puoli.

Vanha tarina nousi mieleeni, kun lueskelin ilmaston lämpenemisestä kirjoitettuja kiihkeitä ja kiukkuisia purkauksia.

Toisella puolella maalaillaan maailmastamme ja tulevaisuudestamme värikkäin ottein synkkiä kuvia. Ne saavat lapset näkemään painajaisia. Niiden takia nuoret pariskunnat eivät enää uskalla perustaa perheitä ja hankkia lapsia. Käynnissä tuntuu olevan kilpailu siitä, kuka keksii shokeeraavimmat kauhukuvat ja arkeamme rajuimmin ravistelevat konstit niiden torjumiseksi.

Toisella puolella vähätellään ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen. Heidän mielestään maapallon olosuhteet vain vaihtelevat omia aikojaan. Varsinkaan meillä täällä pohjoisessa ei ole sen kanssa juuri mitään tekemistä. Heitä eivät hetkauta, saati vakuuta IPCC:n jättiraportit, eivätkä tuhannet huipputiedemiesten tekemät tutkimukset. Sen sijaan he ryhtyvät oikein miehissä syyttelemään ja solvaamaan 16 vuotiasta tyttöä, joka on uskaltanut sanoa ääneen, ettei kuninkaalla ole vaatteita.

Minä en ole tiedemies. Minulla ei ole pätevyyttä arvioida, saati arvostella sen enempää ilmaston lämpenemisen syitä tutkineita kuin tutkimustulokset kiistäneitäkään tiedemiehiä. Omakohtaista kokemusta ympäristömme muuttumisesta minulla sen sijaan on yli puolen vuosisadan verran.

Ilmasto on lämmennyt merkittävästi. Suomen luontoon on ilmaantunut yhä lisää vieraslajeja, jotka kunnon pakkastalvet pitivät aiemmin loitolla. Ilmaston muutokset, silmittömästi kylvetyt ympäristömyrkyt, tehtaitten piipuista tupruavat savupilvet sekä lisääntynyt liikenne ovat vaikuttaneet ympäristöömme monella tavalla. Vesistöihin valuneet ravinteet ovat samentaneet upeiden saaristojemme vedet. Myrkyt ja saasteet ovat tappaneet lajeja sukupuuttoon sekä tehneet perhosista harvinaisia ja lopettaneet monien lintujen laulut.

Jos me jäämme niiden poikien tasolle, joista tarina kertoi, peli on menetetty. Mikään ei pysty pelastamaan meitä omalta tyhmyydeltämme, itsekkyydeltämme ja eripuraisuudeltamme.

Jos me kaikki sitä vastoin suostumme rehellisesti myöntämään oman osuutemme ja syyllisyytemme, niin paljon on jo voitettu. Se voisi olla ensimmäinen askel siihen, että me kaikki ryhdymme yhdessä tekemään sen, mitä tehtävissä on ilmaston muutosten hidastamiseksi, elintapojemme korjaamiseksi ja väistämättömiin muutoksiin varautumiseksi.

Kyse on koko yhteisestä ja ainoasta maapallostamme. Ilmaston muutokset seurauksineen eivät tee eroa uskontojen eikä rotujen, uskovien eikä ateistien välillä. Meitä kristittyjä kuitenkin velvoittavat ja kannustavat erityisellä tavalla Jumalan luomisen yhteydessä meille antamat tehtävät.

Jumala asetti ihmisen viljelemään ja varjelemaan maata. Hän asetti meidät hallitsemaan meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu. (1.Moos.1:26-28, 2.Moos.2:15) Tämän tehtävän toteuttamisessa meillä on paljon parantamisen varaa.

Toimitaan, ystävät, yhdessä sen ainoan maapallon hyväksi, jonka Jumala on antanut meille asuttavaksi!