Patmos-blogi

Koronavirus ei kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti

Juha Ahvio Juha Ahvio on teologian tohtori, dosentti ja Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja.
Julkaistu:

On syytä kiinnittää huomiota koronavirukseen ja sen aiheuttamaan pandemiaan liittyvään seikkaan, jolla mitä ilmeisimmin näyttää olevan suuri merkitys todellisessa maailmassa, mutta jota ei ole nostettu laajemmalti julkisuudessa esiin. Tämä seikka ja tosiasia on nimittäin se, että koronavirus ei kohtele ihmisiä eikä ihmisryhmiä tasa-arvoisesti eikä yhdenvertaisesti. 

Tällainen asiaintila näyttää olevan vakavaa todellisuutta siinä biologisessa maailmassa, jonka osatekijöitä ovat yhtä hyvin koronavirus kuin me ihmisetkin. Samalla tämä vakava asiaintila on poliittisesti mitä epäkorrektein. 

Sateenkaariaktivismin ja sen ehdollistaman politiikan sekä lainsäädäntöhankkeiden ajamisen asiayhteydessä on ollut poliittisesti korrektia väittää ja uskoa, että homoseksuaalisen käyttäytymisen harjoittaminen kumpuaa ennen kaikkea synnynnäisyydestä eli biologisgeneettisistä perusteista, samaan tapaan kuin ihmisen ihonväri. Uusin ja kattavin geneettinen tutkimus ei kuitenkaan nytkään tue tätä väitettä kuten ei ole ennenkään tukenut. Tämä tosiasia käy ilmi esimerkiksi Helsingin Sanomien 29.8.2019 päivätystä artikkelista ”Liki puolelle miljoonalle ihmiselle tehty tutkimus: Geenit eivät ennusta, sytyttääkö sama sukupuoli”.   

Sen sijaan nyt koronaviruspandemian riehuessa eri puolilla maapalloa on ollut poliittisesti korrektia uskoa kaikkien ihmisten ja kaikenlaisten ihmisryhmien eli populaatioiden kaikkialla olevan genetiikaltaan yhtäläisen samanlaisia ja siten yhtä alttiita taudille ja sen vaikutuksille. Viime aikojen poliittinen korrektius on viljellyt uskomusta – rikosoikeuttakin painostuskeinonaan käyttäen – jonka mukaan ihmisyksilöiden välillä ei ole kuten ei varsinkaan myöskään ihmisryhmien välillä ole oleellisia geneettisiä eroja. Näin ollen ei myöskään koronaviruksen erilaisista vaikutuksista erilaisiin ihmisryhmiin ole katsottu olleen syytä laajemmin puhua.

Tällainen poliittinen uskomus on ollut siinä määrin vallitseva, ettei ole ollut tarpeellista, suotavaa eikä korrektia pohtia kovinkaan julkisesti sitä, löytyisikö geneettisistä perusteista selityksiä sille, että koronavirus tarttuu helpommin toisiin ihmisiin ja ihmisryhmiin kuin toisiin ja on toisten kohdalla huomattavasti vaikeammin hoidettavissa oleva kuin toisten. Tosiasia on kuitenkin se, että uusin geneettinen tutkimus osoittaa, että ihmisten ja etnismaantieteellisten ihmispopulaatioiden välillä on geneettisiä eroja, jotka selittävät koronaviruksen erilaisia vaikutuksia.

Koronaviruspandemiaan, kaikessa vakavuudessaan ja vaarallisuudessaankin, liittyy todellisuuksia, jotka merkittäviltä osin haastavat viime vuosien aikana länsimaissa fanaattisesti ajetun poliittisen korrektiuden mielekkyyden ja jotka palauttavat meidät kovalla kädellä takaisin todellisuuteen, kuten kirjoitan artikkelissani ”Koronavirus horjuttaa utopioita ja palauttaa todellisuuteen” Oikeassa Mediassa 23.3.2020. Juuri tästä syystä laajemmassa julkisuudessa ei ole juurikaan nostettu esiin seuraavia tosiasioita, jotka kaikesta huolimatta – kuten seuraavista viittaamistani artikkeleista ilmenee – kuitenkin osoittavat, ettei koronavirus kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti ja että ihmisten ja ihmisryhmien välillä on sellaisia biologisgeneettisiä eroja, joilla on epidemiologisia seurauksia.       

Helsingin Sanomien 30.3.2020 päivätty artikkeli ”Epidemiasta varoittanut kiinalaislääkäri kuoli koronavirukseen 34-vuotiaana – miksi jotkut nuoretkin sairastuvat vakavasti ja mistä tietää, saako itse rajun infektion?” on valaiseva. Artikkelin mukaan:

”Helsingin yliopiston osana toimivan Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n tutkija Andrea Ganna selvittää työtovereineen sitä, voivatko geenit jotenkin altistaa tartunnalle ja sen vakavammille muodoille. ’Potilaiden välillä on niin paljon vaihtelua, että sitä ei voi selittää vain iällä ja sairaustaustalla. Siksi geeneillä voi olla oma osuutensa’, Ganna sanoo. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti ihmisen immuniteettia säätelevä tärkeä perimän alue hla. Alueessa on paljon vaihtelua ihmisten ja kokonaisten väestöjen välillä. Siksi se voisi Gannan mukaan selittää sitä, miksi erot taudin vakavuudessa vaihtelevat paitsi yksittäisten ihmisten myös eri maiden välillä.”

”Geenialueen merkityksestä kertoo Nature Communications -tiedelehdessä julkaistu tutkimus, jonka tekivät tavallisille ihmiselle geenikartoituksia tarjoavan 23andme-yhtiön tutkijat. Tutkijat analysoivat 200 000 ihmisen geenitietoja ja huomasivat, että herkkyys monenlaisille eri infektiolle, kuten esimerkiksi influenssalle, liittyy hla-alueen eroihin ihmisten väillä. Tietyt geenimuodot siis altistaisivat saamaan taudin herkemmin kuin jotkin toiset.”

”Gannaa ja kumppaneita kiinnostavat myös geenit, jotka liittyvät ace-2-reseptoriin. Reseptoria on esimerkiksi hengitysteiden epiteelisoluissa keuhkoja myöten, ja virus käyttää sitä tunkeutuessaan elimistöön. ’Jos löydämme jonkin mutaation, joka vaikuttaa herkkyyteen saada covid-19 tai sen vakava muoto, se voi auttaa suuntaamaan lääkehoitoja. Voimme esimerkiksi ehkä käyttää lääkkeitä, jotka vaikuttavat tähän geeniin’, Ganna kertoo.”

Genetiikalla on siten vaikutusta siihen, kuka sairastuu helpommin ja vakavammin. Avainasemassa on immuniteettia säätelevä perimän osa-alue hla. Hla-alue vaihtelee suuresti ihmisten ja kokonaisten väestöjen eli ihmisryhmien välillä. 

Science -julkaisun 27.3.2020 päivätty artikkeli ”How sick will the coronavirus make you? The answer may be in your genes” selostaa lisää Andrea Gannan tutkimusprojektista. Ace2-reseptorien geneettisen erilaisuuden lisäksi selitysperusteita koronaviruksen erilaiselle vaikutukselle erilaisiin ihmisiin ja ihmisryhmiin voi löytyä myös immuniteetin kannalta oleellisten leukosyyttiverisolujen geneettisestä erilaisuudesta sekä veriryhmien erilaisuudesta. Geneettisillä tekijöillä on joka tapauksessa suuri merkitys.    

Iltalehti 28.3.2020 uutisoi artikkelissaan ”5 mahdollista syytä: miksi miehet kuolevat koronavirukseen jopa yli tuplasti todennäköisemmin kuin naiset?” seuraavastikin: 

”Tutkimusten mukaan miesten luontainen vastustuskyky useita viruksia vastaan on keskimäärin naisia heikompi, kertoo The Guardian. Aiemmat asian vahvistaneet tutkimukset ovat koskeneet muun muassa C-hepatiittia ja HIV:ta. Asiaa on jo tutkittu myös koronaviruksen osalta hiirillä, mutta ei vielä ihmisillä. CNN:n mukaan jotkut tutkijat ovat lisäksi todenneet, että vieraan kehon kantaminen – siis raskausaika – voi vahvistaa naisen vastustuskykyä viruksia vastaan.”

”Myös hormonit voivat johtaa toisistaan poikkeaviin sukupuolitilastoihin koronasta. The Guardianin mukaan estrogeenien eli naishormonien on todettu kiihdyttävän immuunijärjestelmän solujen reagointia viruksia vastaan. Lisäksi moni immuunijärjestelmää säätelevistä geeneistä sijaitsee X-kromosomissa, joita miehillä on vain yksi ja naisilla kaksi. Täten näiden geenien aktiivisuus voi olla naisilla suurempaa kuin miehillä.”

Näyttää siis kuitenkin olevan kaksi sukupuolta, joilla on selvästi tilastoitavissakin olevat biologisgeneettiset ja hormonaaliset eronsa. Koronavirus ei näytä ymmärtävän, että sukupuolten välillä ei ole merkittäviä eroja. Virus kohtelee kumpaakin sukupuolta, kuten myös erilaisia ihmisryhmiä muutoinkin, loukkaavan eriarvoisesti ja vieläpä maailmanlaajuisen julkisesti.  

Iltasanomat puolestaan selostaa 1.4.2020 päivätyssä artikkelissaan ”Koronavirus tappaa miehiä enemmän kuin naisia – tutkijat löysivät selityksen” seuraavasti:

”Naisten immuunipuolustus on parempi kuin miesten. Sama syy voi selittää myös kansan tuntemaa ’miesflunssa’-ilmiötä. Koronavirustauti covid-19 tarttuu yhtä lailla miehiin kuin naisiinkin. Silti se vie sairaalahoitoon ja hautaan selvästi enemmän miehiä kuin naisia. Saksassa tautiin kuolleista peräti kaksi kolmasosaa on miehiä, Espanjassa 65 prosenttia, Kiinassa 64 prosenttia. Sama ilmiö on havaittu myös Ranskassa, Iranissa ja Etelä-Koreassa. Italiassa sairaalahoitoon joutuneista covid-19-potilaista miehillä on 75 prosenttia suurempi todennäköisyys menehtyä kuin naisilla.”

”Tutkijoilla on tarjolla useita selityksiä epäsuhtaan. Tärkeimmät syyt ovat biologisia. Huono elämä – tupakointi ja viinanjuonti – on vain sivuosassa.”

”– On kaksi biologista tekijää, jotka ovat hyvin merkittäviä. Yhtäältä estrogeeni- ja testosteronihormoneilla on vaikutusta, toisaalta eroja syntyy siitä, että naisilla on kaksi x-kromosomia, miehillä vain yksi, [saksalaisen Heinrich-Pette-instituution virusimmunologian osaston johtaja Marcus] Altfeld sanoo. Naisten estrogeeni kiihdyttää elimistön immuunipuolustuksen toimintaa, miehisellä testosteronilla puolestaan on päinvastainen, immuunivastetta vaimentava vaikutus. Selitys on interferonissa, joka säätelee virusten torjunnassa tärkeiden proteiinien tuotantoa.”

”– Ajattelimme pitkään, ettei naisen toinen x-kromosomi ole aktiivinen. Mutta nyt tiedämme, että naisen immuunipuolustuksen solut voivat lukea molempien x-kromosomien ohjeita. Siksi monet immuunipuolustuksen säätelyn kannalta merkittävät molekyylit toimivat naisilla voimakkaammin kuin miehillä. Tämä voisi selittää myös kansan tuntemaa ilmiötä ’miesflunssasta’. Naiset selviävät nuhakuumeesta ja influenssoista paremmin kuin miehet, ja myös heidän vasteensa rokotuksille on miehiä parempi.”

”Kiinassa tutkitut covid-19-potilaiden näytteet osoittavat, että naisten elimistössä on enemmän immuunipuolustukseen liittyviä soluja kuin miesten. Naisten miehiä kyvykkäämmälle immuunipuolustukselle uskotaan olevan evolutiivisia taustasyitä. Naisen elimistö on rakennettu suojaamaan raskauden ja imetyksen aikana kahta ihmistä: äitiä ja lasta.”

Miehillä ja naisilla on biologiset eronsa, jotka eivät ole mitenkään yhdentekeviä ja joilla näyttää olevan myös huomattavia yhteiskunnallisia seurauksia. 

Pane myös huolellisesti merkille yllä olevassa lainauksessa ilmenevä kovan konservatiivinen biotieteellinen totuus: ”Naisen elimistö on rakennettu suojaamaan…” Vaikka olemmekin viime vuosina saaneet kyllästymiseen asti kuunnella ”Mikään ei ole mitään varten” -hokemaa, on näköjään ainakin jokin jotakin varten eli naisen elimistö on rakennesuunniteltu – on tuosta vastuussa sitten evoluutio tai persoonallinen Suunnittelija, Jumala, tai molemmat yhdessä – tiettyä päämäärää silmällä pitäen eli ”suojaamaan raskauden ja imetyksen aikana kahta ihmistä: äitiä ja lasta”. 

Biotieteellinen geneettinen totuus on, että nainen on se, jolle on mahdollista äitiys eli raskaus, synnytys ja imetys ja nainen, ei mies, on se, jonka elimistö on suuntautunut näiden päämäärien mukaisuuteen. Ja kuten yllä olevasta lainauksesta selviää, on raskaudenaikainen sikiö kuten syntynyt vauvakin persoonallinen ihminen. 

Väistämättä mieleen nousee kysymyksiä: 

Miksi edellä mainitut faktat – jotka ovat perin konservatiivisia, jopa arvokonservatiivisia, faktoja – hyväksytään nyt valtamedia-artikkelissakin tässä geneettisbiotieteellisessä asiayhteydessä vastaansanomattomina ja lääketieteen kannalta erittäin tarpeellisina itsestään selvyyksinä, mutta toisissa eli sateenkaari- ja gender-asiayhteyksissä kielletään fanaattisesti? Miksi radikaali feminismi ja sateenkaari-ideologia haluavat käydä avointa ja täysin mieletöntä sotaa näitä tosiasioita vastaan? 

Mitä ylevän hyveellistä on siinä, että – rikostuomioiden uhallakin – kaikkien pitäisi pakolla teeskennellä, etteivät yllä mainitut tosiasiat ole tosiasioita? Miksi pitäisi uskoa pakolla, että mielikuvitus, tunne ja subjektiivinen kokemus luovat niin sanotun ”sosiaalisesti rakentuneen sukupuolen” (gender), erotuksena todellisesta biologisesta sukupuolesta (sex)? Miksi tällainen mielikuvituserottelu pitäisi ottaa lakisääteisen vakavasti, kun kovassa tosipaikassa, jossa on kyse elämästä ja kuolemasta, on kaikkien kuitenkin niin sanotusti ”otettava lusikka kauniiseen käteen”?     

Koronaviruksen epidemiologiassa ei ole teeskentelylle eikä mielikuvitukselle sijaa, vaan kaikkien on otettava tosiasiat faktoina.   

Edellä viitattujen artikkeleiden lisäksi myös seuraavat artikkelit osoittavat, että koronaan sairastuvuudella ja kuolleisuudella on eroja miesten ja naisten välillä kuten myös eri ikäryhmien ja erilaisten maantieteellisten ja etnisten populaatioiden kuten itäaasialaisten ja muiden välillä:       

The Lancet, ”COVID-19: the gendered impacts of the outbreak”, (Vol 395, March 14, 2020, 846–848), Published Online March 6, 2020; Preprints.org -julkaisu 12.3.2020 ”Individual Variation of the SARS-CoV2 Receptor ACE2 Gene Expression and Regulation” ja Nature.com -sivusto, Cell Discovery -artikkeli (2020, 6:11), 24.2.2020, “Comparative genetic analysis of the novel coronavirus (2019-nCoV/SARS-CoV-2) receptor ACE2 in different populations”,24.2.2020.  

Clinica Chimica Acta -artikkeli ”Serum vitamin C concentration is influenced by haptoglobin polymorphism and iron status in Chinese” (Volume 365, issues 1–2, March 2006, 319–324) puolestaan tuo esiin, että esimerkiksi kiinalaisilla ovat veren C-vitamiinikonsentraatiot – C-vitamiini on vahva antioksidantti, jolla on tekemistä immuunipuolustuksen tehokkuuden kanssa – erilaiset kuin verrokeilla toisilla maantieteellisillä ja etnisillä alueilla. Tämä geneettisbiologinen asiaintila saattaa hyvinkin tehdä kiinalaisen populaation erityisen alttiiksi juuri koronaviruksen kaltaisille sairaudenaiheuttajille. Koronavirus eli Wuhan-virus on asiayhteydeltään leimallisesti kiinalainen virus kuten ovat olleet esimerkiksi lintuinfluenssa, SARS ja 1950–60-lukujen aasialainen ja hongkongilainen influenssa. 1300-luvun musta surma -keuhko- ja paiseruttopandemiakin lähti alkujaan liikkeelle mitä todennäköisimmin Kiinasta.    

International Journal of Laboratory Hematology -artikkeli “Haptoglobin: a review of the major allele frequencies worldwide and their association with diseases” (2007, Apr, 29, 2: 92–110) käsittelee haptoglobiinia. Haptoglobiini on veressä oleva hemoglobiinia sitova proteiini. Tätä tuottavat tietyt geenit, joiden esiintyvyys vaihtelee maailmanlaajasti, ”depending on racial origin”, ”riippuen rodullisesta alkuperästä”, kuten artikkelin tiivistelmä itse asian sanoittaa. Tällä geenivaihtelulla on todennäköisesti merkitystä myös erilaisen sairastuvuusalttiuden kannalta siten, että aasialaiset ovat alttiimpia koronan kaltaisille hengitysteihin vaikuttaville viruksille kuin esimerkiksi afrikkalaiset. 

Paitsi ihmisyksilöiden myös etnisesti ja maantieteellisesti erilaisten ihmispopulaatioiden kuten myös kahden eri sukupuolen, naisten ja miesten, välillä on eroja koronaan sairastuvuuden ja sairastumisen vakavuustason kanssa. Koronavirus ei kohtele ihmisiä eikä ihmisryhmiä tasa-arvoisesti eikä yhdenvertaisesti, koska ihmisten ja ihmisryhmien välillä on hormonaalisia ja biologisgeneettisiä eroja, jotka olisi syytä ottaa vakavasti, jos halutaan suojella terveyttä ja ihmiselämää maailmanlaajuisesti mahdollisimman tehokkaalla tavalla. 

Se, että koronavirus ei kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti, opettaa ja palauttaa meille mieleen ainakin seuraavan totuuden: Poliittisesti korrektit harhauskomukset ovat tältäkin kannalta tarkasteltuina mitä turmiollisimpia valheita ja terveydelle tappavan vaarallisia epätotuuksia.      

 

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (1)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Pasi Turunen

    Tervetuloa uudistuneelle Patmos-blogille. Valitettavasti vanhoilla sivuilla olleisiin blogeihin tulleita kommentteja ei ole aineiston siirron yhteydessä saatu siirrettyä uusille sivuille.