Kirkkojen maailmanneuvosto hämärillä poluilla

ISRAELILAINEN  kansalaisjärjestö NGO Monitor on saanut selville, että Kirkkojen maailmanneuvosto kouluttaa vapaaehtoisia edistämään Israelin vastaisia boikotteja ja osallistumaan antisemitistiseen retoriikkaan. Tähän se saa rahoitusta useilta länsimaisilta hallituksilta, Euroopan unionilta ja Yhdistyneiltä kansakunnilta.  Ja useilta jäsenkirkoilta.

Kirkkojen maailmanneuvoston lippulaivahanke – EAPPI-vapaaehtoisohjelma (Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel) – on viimeisten viidentoista vuoden aikana lähettänyt eri puolilta maailmaa 1800 ”ekumeenista läsnäolijaa” palvelemaan tarkkailijoina Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. Järjestön tarkoituksena on pitää näitä epävirallisia tarkkailijoita 25–30 kaiken aikaa paikan päällä. Tämä on ainoa tämänkaltainen Kirkkojen maailmanneuvoston johtama projekti koko maailmassa.  Ilmeisesti KMN:n mielestä yhdessä ainoassakaan toisessa valtiossa ei ole sillä tavalla kristillisen teologian, etiikan ja moraalin vastaista toimintaa kuin Israelissa.

Vapaaehtoisten EAPPI-tarkkailijoiden tehtävänä on muun muassa suojelevan läsnäolon tarjoaminen ja ihmisoikeusrikkomuksista raportoiminen, paikallisten rauhaa ja ihmisoikeuksia puolustavien ryhmien ja yhteisöjen tukeminen sekä omiin kokemuksiin perustuvan yhteiskunnallisen vaikuttamistyön tekeminen.

Ohjelman alussa vapaaehtoiset saavat kymmenen päivää kestävän koulutuksen ja lopussa he antavat kaksipäiväisen selvityksen, joka sisältää ”julkiseen puhumiseen ja vaikuttamiseen liittyviä viitteitä”.

Vaikuttamiseen liittyen he kertovat kaikesta näkemästään ”avatakseen omien yhteisöjensä, kirkkojensa ja hallitustensa silmät miehityksen realiteeteille”.  Näin virallisessa, julkisessa ohjelmassa todetaan ja lisätään, että kaiken tarkoituksena on sytyttää ”kansainvälistä toimintaa muutoksen aikaansaamiseksi”.  Lue: ”Kansainvälistä toimintaa Israelia vastaan.”  Joku lisäisi tämänkin: ”Israelin tuhoamiseksi.”

KIRKKOJEN maailmanneuvosto kutsuu itseään laajimmaksi kirkkojen järjestäytyneeksi ryhmittymäksi ja sanoo pyrkivänsä edustamaan 350:tä jäsenkirkkoa 110:ssä eri maassa sekä 500 miljoonaa kristittyä ympäri maapalloa. Järjestön verkkosivuilla sanotaan, että ryhmittymän päämääränä on kristillinen ykseys.

Kuitenkin yksi niistä tavoista, joilla KMN näyttää pyrkivän päämääräänsä, on käyttää Israelin vastaista vaikuttamista, joka toisinaan saa selviä antisemitistisiä sävyjä, jotka holokaustin muistoa vaaliva liitto (International Holocaust Remembrance Alliance – IHRA) on yksityiskohtaisesti ja vastaansanomattomasti määritellyt. Määritelmä on hyväksytty Euroopan unionissa, joka eräiden jäsenmaidensa ohella kuitenkin rahoittaa EAPPI-ohjelmaa. 

Vaikuttamissessioissaan Kirkkojen maailmanneuvoston johto ja EAPPI-vapaaehtoiset ovat toistuvasti verranneet Israelin tekoja natsi-Saksan tekoihin. Esimerkiksi Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri, tohtori Olav Fyske Tveit on sanonut: ”Kuulin vanhemmiltani kertomuksia oman maamme miehityksestä viisi vuotta kestäneen toisen maailmansodan aikana. Nyt näen ja kuulen kertomuksia 50 vuotta kestäneestä miehityksestä.” 

Vuonna 2017 tarkkailijana toiminut Kanadan presbyteerisen kirkon pastori Gordon Timbers esitelmöi.  Kun joku yleisön joukosta kysyi häneltä, näkevätkö ”sodanaikaisiin kaasukammioihin tutustuvat juutalaiset” samankaltaisuuksia niiden ja Länsirannan olosuhteitten välillä, Timbers vastasi, että ”samankaltaisuuksia löytyy”, mukaan lukien henkilöllisyystodistusten käyttö.     

Eteläafrikkalainen EAPPI-aktivisti Itani Rasalanavho totesi kotimaassaan järjestetyn ”Apartheid-viikon” tapahtumassa, että ”on koittanut aika sanoa, että holokaustin uhreista on nyt tullut rikoksentekijöitä”. 

Omassa esitelmässään EAPPI-aktivisti, pastori Joan Fisher lainaa palestiinalaista uskonnollista johtajaa, joka on hänen mukaansa sanonut: ”Tunnemme sympatiaa holokaustissa kärsineitä juutalaisia veljiämme ja sisariamme kohtaan, mutta yhtä epäoikeudenmukaisuutta ei hoideta toisella epäoikeudenmukaisuudella.”

Antisemitismin määritellyt IHRA on todennut, että ”Israelin nykyisen politiikan rinnastaminen natsien politiikkaan” on esimerkki antisemitismistä.

KIRKKOJEN  maailmanneuvosto tukee boikotteja ja siirtokunnista luopumista, mutta EAPPI-aktivistit haluavat boikotoida koko Israelia.

Vuonna 2012 EAPPI-julkaisussa ”Faith Under Occupation” peräänkuulutettiin ”sanktioita ja Yhdysvaltojen Israelille antaman avun lopettamista”, myös ”Israelin haastamista paikallisiin ja kansainvälisiin tuomioistuimiin” sekä ”taloudellisia boikotteja”. 

Vuonna 2012 eteläafrikkalainen kansallinen EAPPI-kordinaattori Dudu Mahlangu-Masango allekirjoitti silloiselle presidentille Jacob Zumalle lähetetyn kirjeen pyytäen, että ”hallituksemme ja kansalaisyhteiskuntamme käynnistäisivät Israelia vastaan laaja-alaisen boikotin, sanktiot ja luopuisivat kaikista investoinneista maahan”. Hän toisti vaatimuksensa vuonna 2018 järjestetyssä televisiohaastattelussa vaatien Israelille ”totaalisia sanktioita”.

Järjestö pyrkii myös taistelemaan kristillistä sionismia vastaan. Eräässä Kirkkojen maailmanneuvoston vuonna 2015 järjestämässä tapahtumassa sionismia nimitettiin kristillisessä teologiassa esiintyväksi ”harhaopiksi”. Lisäksi todettiin, että nykypäivän israelilaisilla ei ole minkäänlaista yhteyttä muinaisiin israelilaisiin, ja Israelin yhteiskunnan sanottiin olevan ”täynnä rasismia ja vaaleaihoisten etuoikeuksia”. Heidän johtonsa vertasi Israelia myös apartheidin aikaiseen Etelä-Afrikkaan.

Vuoden 2016 toukokuussa EAPPI-aktivisti Hannah Griffiths piti Lontoossa esitelmän, jossa hän syytti juutalaisia siitä, että he ”lobbaavat” amerikkalaisia evankelikaalikristittyjä tukemaan Israelia, ja väitti, että Israel ujuttaa veitsiä niiden palestiinalaisten käsiin, jotka on ammuttu kuoliaaksi heidän muka yritettyään puukottaa israelilaisia.

EAPPI-AKTIVISTIT levittävät Israelia koskevia todella rajuja valheita. Eräs englantilainen aktivisti esimerkiksi sanoi, että Israel pyrkii vähentämään arabiväestöä lähettämällä omia arabikansalaisiaan Länsirannalle tai Gazaan.  Paikallisissa juutalaisyhteisöissä on nähty EAPPI-vapaaehtoisten lietsoneen antisemitismiä.  

Vuonna 2012 Iso-Britannian juutalaisia edustavan Jewish Board of Deputies -järjestön johtaja Vivian Wineman kertoi, että ”juutalaisyhteisöt kautta maan ovat joutuneet kokemaan häirintää ja kaltoinkohtelua EAPPI-kokouksissa”, ja järjestöstä todettiin, että EAPPI ”auttoi luomaan Englannin kirkon sisällä vihamielisyyden ilmapiirin Israelia kohtaan”.

EAPPI saa merkittävää rahoitusta hallituksilta ympäri maailmaa. Jotkin näistä ohjelmaa tukevista lahjoituksista tulevat suoraan valtiovallan rahastoista, jotkin taas paikallisten kirkkojen kautta.

Vuonna 2018 Sveitsin kirkon hallituksesta riippumaton HEKS (Hilfswerk der Evangelischen Kirchen Schweiz) -avustusjärjestö antoi EAPPI-ohjelmalle 200 000 Sveitsin frangia. Vuonna 2015 laaditun raportin mukaan noin 24 % HEKS-järjestön Sveitsissä saamasta rahoituksesta tuli hallituksen hallitsemista eri lähteistä.

Vuonna 2018 Britannian katolinen, hallituksesta riippumaton avustusjärjestö CAFOD, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionilta, Iso-Britannialta ja Irlannilta, antoi EAPPI-ohjelmalle 25 000 Englannin puntaa.

Vuosina 2017–2019 Tanskan DanChurchAid antoi EAPPI-ohjelmalle 328 995 Yhdysvaltain dollaria. Tällä hetkellä järjestö saa rahoitusta Tanskalta ja Euroopan unionilta.

Muiden maiden joukossa myös Norja, Ruotsi, Saksa ja Suomi tukevat EAPPI-ohjelmaa rahoittavia kirkon organisaatioita. Myös UNICEF tukee ohjelmaa ja kanavoi EAPPI-ohjelmalle Kanadasta ja Japanista tulevaa rahoitusta.

Israelissa EAPPI-ohjelmaa ei ole rekisteröity hallituksista riippumattomaksi järjestöksi. Sen sijaan se toimii Jerusalemin Inter Church Centeristä käsin ja tekee yhteistyötä israelilaisten ja palestiinalaisten kumppanuusjärjestöjen kanssa, mukaan lukien B’Tselem, Machsom Watch, Rabbis for Human Rights ja Breaking the Silence.

Kirkkojen maailmanneuvosto vastasi Jerusalem Postin kyselyyn koskien järjestön ainutlaatuista huomion keskittämistä Israeliin oman EAPPI-ohjelmansa kautta: ”Se on vastaus alueella toimivien Kirkkojen maailmanneuvoston jäsenkirkkojen erityispyyntöön.” Samanlaista ohjelmaa on kokeiltu Kolumbiassa, mutta muissa maissa eri puolilla maailmaa Kirkkojen maailmanneuvostolla on toisenlaisia ohjelmia.

Kirkkojen maailmanneuvosto sanoo, ettei se ”salli Israelia samaistettavan natsi-Saksaan, ei EAPPI-ohjelmaan osallistuvien koulutuksessa eikä muutenkaan”. 

Vuoden 1948 perustamiskokouksestaan lähtien Kirkkojen maailmanneuvosto on sanoutunut irti antisemitismistä syntinä Jumalaa ja ihmisyyttä vastaan, ja Kirkkojen maailmanneuvoston kansainvälisten asiain komission (Commission of the Churches on International Affairs – CCIA) johtaja Peter Prove on todennut, että ”pidämme lujasti kiinni tästä näkemyksestä”.

KUN Kirkkojen maailmanneuvostoa haastettiin sanomalla, että useissa länsimaissa laki kieltää tällaiset kansallisuuteen perustuvat boikotit, sieltä vastattiin, että sen toimet ovat lainmukaisia eikä se ”tue kansallisuuteen perustuvia boikotteja tässä tai missään muussakaan asiayhteydessä. Kirkkojen maailmanneuvosto ei kannata taloudellisia toimenpiteitä Israelia vastaan. Kuitenkin se on jo pitkään pitänyt tapanaan puoltaa siirtokunnista tulevien tavaroiden ja palvelujen boikotointia”.  

Kristityt tunnetaan totuuden puhumisesta, avoimuudesta, oman poskensa kääntämisestä, Herransa Jeesuksen Kristuksen koko jälkeensä jättämän totuuden uskomisesta ja julistamisesta – mukaan lukien Hänen pakanoita velvoittava  rakkautensa vähäisiin veljiinsä juutalaisiin –  ja lopun ajan profeetallisen jännitteen tunnustamisesta.  Mistä löytyy Kirkkojen maailmanneuvosto näitten kriteerien ja  muun vastaavanlaisen keskeltä?