Julistakaa se katoilta

”JULISTAKAA SE KATOILTA!”

Paavalin mukaan me uskovat olemme hengellisessä sodankäynnissä. Meillä on todellakin taistelu, ei verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia ja henkivaltoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita ja taivaan avaruuden pahoja henkivaltoja vastaan, kuten Paavali asian ilmaisee (Ef. 6:12). Kuitenkin tällä hetkellä saa sen vaikutelman, että monet uskovat ovat kaivautuneet niin syvälle poteroihin ja taisteluhautoihin, uskaltamatta nostaa edes hivenenkään päätään, ettei edes harhaluoti vahingossakaan sattuisi.

Tällä hetkellä tarvittaisiin uskovien riveissä tuota Tuntemattoman sotilaan kapteeni Kaarnan asennetta ja rohkeutta, kun hän totesi poteroissaan makaaville sotilaille: ”Mennäänpäs mokoman suon yli, että heilahtaa.” Vaikka se maksoi Kaarnalle oman hengen, se valoi rohkeutta sotilaisiin, ja niin suon yli mentiin, että heilahti! Mutta missä ovat tämän päivän Kaarnat hengellisellä taistelukentällä?

Valitettavasti me uskovat olemme todellakin menneet piiloihin ja kaappeihin tämän maailman mielipiteitä pakoon. On tapahtunut ikään kuin paikan vaihdos. Ne ryhmät, jotka vielä jokunen vuosi sitten olivat piilossa kaapeissaan, ovat nyt tulleet julkisesti näytille barrikadeille, ja puolestaan monet uskovat ovat menneet kaappeihin piiloon! Jeesus kuitenkin sanoo: ”Älkää siis pelätkö ihmisiä. Ei ole mitään peitettyä, mitä ei paljastettaisi, eikä mitään salattua, mitä ei tuotaisi julki. Minkä minä sanon teille pimeässä, se puhukaa päivänvalossa. Ja minkä kuulette kuiskattavan korvaanne, se julistakaa katoilta.”

Meidän on hyvä muistaa, että eräänä päivänä kaikki se valhe, mitä tämä maailma mielipiteineen huutaa, tulee paljastetuksi ja osoittautuu valheeksi. Tänä päivänä media haluaa salata totuuden. Jumalan sanan mukaisille mielipiteille ei anneta riviäkään palstatilaa, eikä sekuntiakaan lähetysaikaa. Mutta kerran tulee päivä, jolloin kaikki salattu tulee julki.

Helposti säikähdämme tämän maailman ääntä ja menemme piiloihin, mutta Jeesus tahtoo kuiskata meille siellä kaapeissa ja piiloissa ollessamme: ”Menkää ja puhukaa tämä päivänvalossa ja julistakaa se katoilta!” Tuntuu siltä, että liian harva rohkea sielu on jäänyt yksin taistelutantereelle kaiken maailman katseltavaksi. En voi välttyä mielikuvalta, kuinka Päivi Räsänen seisoo yksin tämän ajan Rooman Colosseumilla täpötäyden katsomon odottaessa malttamattomana näytöksen alkamista! No, onneksi Päivillä on kuitenkin monia tukijoita, mutta luulisi tuon areenan olevan täynnä uskovia arkkipiispaa myöten Päiviä puolustamassa!

Johan Paavali aikanaan koki jotakin samaa, kun hän kirjoitti korinttolaisille (1.Kor. 4:9,13): ”Minusta näyttää, että Jumala on asettanut meidät apostolit vihoviimeisiksi, ikään kuin kuolemaan tuomituiksi. Olemme koko maailman katseltavina, sekä enkelien että ihmisten…Meitä parjataan, mutta me puhumme lempeästi. Meistä on tullut ikään kuin maailman tunkio, kaikkien jätekasa tähän päivään saakka.”

Mutta huomaa, että sitä sanomaa ja totuutta, jota Paavali julisti ja kirjoitti pari tuhatta vuotta sit-ten, ja josta häntä parjattiin, on tutkittu ja julistettu meidän päiviimme saakka ja julistetaan yhä edelleen. Mutta missähän on se sanoma, jota Paavalin parjaajat julistivat? Ehkäpä se on joutunut jo ajat sitten tunkiolle!

Totuuden julkihuutaminen on aina vaatinut Jumalan palvelijoilta selvää valintaa astua rohkeasti esiin. Mutta Jumala on antanut myös niille palvelijoilleen, jotka ovat olleet uskollisia Hänen sanalleen, rohkeuden astua pelkäämättä esiin. Jumala lupasi jo aikanaan profeetta Hesekielille: ”Minä teen sinun kasvosi yhtä koviksi kuin heidän kasvonsa ja sinun otsasi yhtä kovaksi kuin heidän otsansa”, Hes. 3:8. Eli jos Jumalan sanan vastustajilla on otsaa nousta Jumalan pyhiä sanoja vastaan, Jumala voi antaa palvelijoilleen saman ja vielä suuremman rohkeuden!

Profeetta Jeremialle Herra puolestaan lupasi, Jer. 1:18: ”Minä teen sinusta tänä päivänä varustetun kaupungin, rautapatsaan ja vaskimuurin koko maata vastaan, Juudan kuninkaita, sen ruhtinaita, sen pappeja vastaan ja maan kansaa vastaan.” Jeremia sai aikanaan vastustajikseen niin poliittiset johtajat kuin myös papit. Samaa joutuvat kokemaan myös tämän päivän Jumalan sanan rohkeat puolustajat!

Samaa uskon rohkeutta osoittivat myös alkuseurakunnan apostolit sanoessaan vastustajilleen, joiden joukossa olivat myös sen ajan hengelliset johtajat: ”Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmistä!” Myös Stefanus täynnä Pyhää Henkeä, kasvot jo loistaen taivaallista kirkkautta syytti kuulustelijoitaan: ”Aina te vastustatte Pyhää Henkeä, niin kuin teidän isänne, niin tekin!” Stefanus ei todellakaan jäänyt poteroon makaamaan!

Jumala ei ole kutsunut omiaan kaappeihin piiloutumaan. Jumalan tahdon mukaisen mielipiteen esille tuominen on vaatinut ja vaatii tänäkin aikana usein katoille kiipeämistä ja totuuden julistamista sieltä. Se vaatii sitä, koska tämän maailman taholta totuus halutaan vaientaa ja hukuttaa valheen tulvaan. Mutta kannattaa pysyä totuuden äänitorvena, koska aikanaan valhe katoaa, ja ”maailma katoaa ja sen himo, mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti”, 1.Joh. 2:17.