Isänmaa tänään -ohjelmasarja alkaa Radio Patmoksen taajuuksilla

Isänmaa tänään -ohjelmasarjassa haluan muistuttaa, että Jumala ja isänmaa ovat historiallisesti olleet suomenmielisyyden eli fennomanian ja sen myötä Suomen kansan perusarvoja ja että yhä edelleen kodin, uskonnon ja isänmaan tulisi olla meidän perusarvojamme.   

Sarjassa on kahdeksan osaa, jotka jäsentyvät seuraavasti:

Ensimmäisessä ja koko sarjaan johdattavassa osassa käsittelen suomenmielisen fennomanian filosofisia ja teologisia juuria, jotka voidaan tiivistää Martin Lutherin (1483–1546), Johann Gottfried Herderin (1744–1803) ja Georg Wilhelm Friedrich Hegelin (1770–1831) nimiin. Suomalaisen kansallismielisyyden ja suomenmielisyyden juuret ovat luterilaisessa uskonpuhdistusteologiassa, Herderin kulttuurinationalismin filosofiassa ja Hegelin nationalistisessa valtiofilosofiassa.

Toisessa osassa käsittelen suomenmielisen fennomanian ohjelmallisia lähtökohtia, jotka muotoili kirjallisuusmies, historiantutkija ja poliitikko Adolf Ivar Arwidsson (1791–1858). Kolmannessa osassa tarkastelen suomenmielisen fennomanian hegeliläistä valtiofilosofiaa siten kuin sen oli sisäistänyt filosofi ja valtiomies Johan Vilhelm Snellman (1806–1881).

Neljännessä osassa käsittelyn kohteena on Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kokoaja ja kielentutkija Elias Lönnrot (1802–1884). Viidennessä osassa esillä on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) ja se kansallismielinen suomalainen eetos, jonka kohtaamme väkevänä Vänrikki Stoolin tarinoissa.

Kuudennessa osassa aiheena on kirjailija, runoilija ja historioitsija Zachris Topelius (1818–1898) ja hänen Maamme kirjansa, jonka vaikutus Suomen kansan itseymmärrykseen suomalaisuuden luonteesta on ollut ratkaisevan tärkeä.

Seitsemännessä osassa tarkastelen fennomaanista konservatismia sellaisena kuin sitä edusti historioitsija, professori ja poliitikko Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (1830–1903). Kahdeksannessa osassa tarkastelun kohteena on fennomaaninen konservatismi sellaisena kuin sitä edusti poliitikko ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Agathon Meurman (1826–1909).

Kuten teologian tohtori Pasi Jaakkola erittäin osuvasti kirjoittaa vuodelta 2011 peräisin olevan uskonnonpedagogiikan väitöskirjansa Topeliaaninen usko: Kirjailija Sakari Topelius uskontokasvattajana sivuilla 57–58:

”On ilmeistä, että kansallisuusaatteen synnyssä uskonto on ollut merkittävässä osassa. Tämä myös näkyy keskeisten nationalistifilosofien Johan Gottfried Herderin (1744–1803), Johann Gottlieb Fichten (1762–1814) ja Friedrich Hegelin (1770–1831) ajattelussa. Heidän nationalistiset teoriansa pohjautuivat teologialle. Tämä soveltui mainiosti idealistiseen kantilaiseen filosofiaan, jota he kaikki kehittivät eteenpäin, sekä luonnollisesti heidän henkilökohtaiseen uskonnolliseen maailmankuvaansa. Pietistisestä kodista tullut Herder jopa toimi luterilaisena pastorina. Sama ilmiö on havaittavissa suomalaisten johtavien nationalistien kohdalla. Yhdessä kansallisuusaatteen ohella heidän sydämessään paloi uskon tuli.”

”Uskontoa ei voinut erottaa heidän kansallisesta filosofiastaan.  Se ei ollut vain sen elimellinen osa, vaan he perustivat filosofiansa sille. Suomalaisuusliikkeen pääideologit Snellman ja Yrjö-Koskinen olivat pappissuvun kasvatteja, joille usko oli tärkeä asia. Snellman oli jopa alun perin pappisseminaarilainen. Vuorostaan liikkeen popularisoijat Runeberg, Topelius ja Lönnrot, joista jälkimmäisin oli vielä merkittävä suomen kielen kehittäjä, olivat kaikki tunnustavia kristittyjä. He myös ansioituivat virsirunoilijoina, joiden hengentuotoksia löytyy vuoden 1986 virsikirjastakin lukuisia. Nationalismi ja uskonto kiinnittyivät siis jo yhteen keskeisten ideologien persoonan tasolla.”

Koti, uskonto ja isänmaa ovat historiallisesti nivoutuneet erottamattomasti yhteen suomalaiskansallisen fennomanian konservatiivisessa aatteessa ja käytännössä. Jumala ja isänmaa ovat ajasta aikaan kestäviä perusarvoja.

Isänmaa tänään -ohjelmasarja on kuunneltavissa Radio Patmoksen taajuuksilla, lauantaista 16.2.2019 klo. 20.00 alkaen.