6,2 miljoonaa dollaria yhdestä mätänevästä banaanista

Jaroslav Lukiv kirjoittaa asiasta tarkemmin:

Teipattu banaanitaideteos myytiin 6,2 miljoonalla dollarilla New Yorkissa.

Maurizio Cattelanin provokatiivinen taideteos, joka esittää seinään kiinnitettyä banaania, on saavuttanut 6,2 miljoonan dollarin kauppahinnan Sothebyn huutokaupassa New Yorkissa. Kauppahinta on neljä kertaa enemmän kuin ennakkoarvioissa. Huutokauppatalon mukaan kiinalainen kryptovaluuttayrittäjä Justin Sun päihitti kuusi muuta kilpailijaa saadakseen italialaisen kuvataiteilijan ”Comedian”- nimisen installaation.

”Tulevina päivinä aion itse syödä banaanin osana tätä ainutlaatuista taiteellista kokemusta”, Sunin kerrotaan sanoneen. Teoksessa käytetty banaani – nyt ehkä yksi kalleimmista koskaan myydyistä hedelmistä – ostettiin aikaisemmin samana päivänä vain 0,35 dollarilla, kertoo New York Times.

”Comedian” esiteltiin ensimmäisen kerran yleisölle vuonna 2019, ja siitä tuli välittömästi sensaatio, joka herätti myös kiivasta keskustelua siitä, mitä taide on. Maailmalla kiertäneen installaation mukana on ohjeet, miten banaani voidaan korvata aina, kun se mätänee.

Itse asiassa hedelmää ei ole syöty vain kerran, vaan kahdesti. Vuonna 2023 eteläkorealainen taideopiskelija söi sen, kun installaatio oli esillä Soulin Leeum-taidemuseossa. Myöhemmin museo asetti uuden banaanin samalle paikalle, kertoivat paikalliset tiedotusvälineet. Neljä vuotta aikaisemmin performanssitaiteilija irrotti banaanin seinästä sen jälkeen, kun taideteos oli myyty 120 000 dollarilla Art Baselissa, Miamissa. Uusi banaani vaihdettiin nopeasti tilalle, eikä asiassa ryhdytty muihin toimenpiteisiin.

6,2 miljoonan dollarin banaaniepäjumala?

6,2 miljoonaa dollaria yhdestä mätänevästä banaanista? Se on taidetta? Ja samaan aikaan väitetään, että ei tämän ajan ihminen mitään jumalia tarvitse. Yllättävän nopeasti kristinuskon hylkäävän sukupolven arvotyhjiöön hiipii kuitenkin jos jonkinlaisia ilmiöitä. Jopa 6,2 miljoonan dollarin mätänevä banaani. Arvoneutraalius ja uskonnottomuus ovat vain utopioita. Kukaan ei ole loppuun asti arvoneutraali tai uskonnoton.

Timothy Keller kirjoittaa kirjassaan Counterfeit Gods: Jokaista kulttuuria hallitsevat omat epäjumalansa. Kullakin on omat pyhäkkönsä – olivatpa ne sitten toimistotorneja, kylpylöitä ja kuntosaleja, studioita tai stadioneita. Me emme ehkä fyysisesti polvistu Afroditen patsaan edessä, mutta monet nuoret naiset ajautuvat nykyään masennukseen ja syömishäiriöihin, koska he ovat pakkomielteisesti huolissaan vartalokuvastaan. Me emme ehkä oikeasti polta suitsukkeita Artemiille, mutta kun raha ja ura nostetaan kosmisiin mittasuhteisiin, suoritamme eräänlaisen lapsiuhrin laiminlyömällä perheen ja yhteisön saavuttaaksemme korkeamman aseman liike-elämässä ja saadaksemme enemmän vaurautta ja arvostusta.

Sisimmän tyhjiötä täytetään mätänevillä korvikkeilla

Jeesuksen tuoman ilosanoman hylkääminen ei johda neutraaliuuteen, vaan ihminen etsii tilalle muita ”jumalia”. Profeetta Habakuk kirjoittaa osuvasti: Mitä hyötyä on veistetystä kuvasta, että sen valmistaja veistää sen, ja valetusta kuvasta ja valheen opettajasta, että sen valmistaja siihen luottaa ja tekee mykkiä epäjumalia? Voi sitä, joka sanoo puulle: ’Heräjä!’ ja mykälle kivelle: ’Nouse!’ Sekö voisi opettaa? Katso, se on silattu kullalla ja hopealla, ja henkeä siinä ei ole, ei ensinkään. Mutta Herra on pyhässä temppelissänsä, hänen edessään vaietkoon kaikki maa. (Hab.2:18-20)

Onko ihminen valmis ennemmin maksamaan 6,2 miljoonaa dollaria yhdestä mätänevästä banaanista, kuin ottamaan ilmaiseksi Jumalan armon vastaan Jeesuksen Kristuksen työn kautta? Nyky-yhteiskunta pyrkii painamaan kristityt marginaaliin, mutta nyt jos koskaan meidän tulee olla rohkeita. Rakkaudella, kärsivällisyydellä ja kunnioituksella julistaa Raamatun totuuksia, joihin sisältyy suurin mahdollinen rakkaus ihmistä kohtaan. Siinä ei todellakaan ole mitään hävettävää eikä Raamatun totuus mätäne katoavan banaanin lailla.

Utopia täydellisestä yksilön- ja valinnanvapaudesta johtaa elämän merkityksettömyyteen

Ajatus siitä, että ihminen olisi täysin vapaa valitsemaan aina mitä haluaa, on pelkkä utopia. Timothy Keller muistuttaa kirjassaan Making Sense of God: Usein kristinuskoa pidetään yhteiskunnassamme vapauden arkkivihollisena. Vapaus määritellään nykyään meihin kohdistuvien kaikkien rajoitteiden puuttumisena. Keller kuitenkin muistuttaa osuvasti siitä, että yksi valinta on aina toisesta pois. En voi syödä kahta kiloa suklaata ja samaan aikaan toivoa kolesteroliarvojen kohenemista ja painon laskua. En voi samaan aikaan urheilla ja matkustaa yksin ja olla perheeni kanssa. Emme myöskään voi valita synnyinmaata, elämämme tapahtumia emmekä monia muitakaan asioita. Lopulta meille käy myös, kuten sille banaanille, fyysinen ruumiimme mätänee ja maatuu.

Pyrkimys arvoneutraaliuuteen ja ylikorostunut yksilökeskeinen nautinnonhakuisuus on johtanut merkityksettömyyden lisääntymiseen yhteiskunnassamme. Kun Paavali kuvailee viimeisten päivien ihmistä (2.Tim.3:1-5), hän käyttää esimerkiksi ilmaisua hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia. Kreikan kielinen ilmaisu filedonoi muodostuu sanoista filos ja hedone. Uuden testamentin aikana oli käsitys siitä, että ihminen, joka antaa nautinnon tai hekuman – hedonen – hallita itseään, on kadottanut elämän tarkoituksen. Sisimmän tyhjyyteen etsitään apua jopa 6,2 miljoonan dollarin banaanista.

Sanoma, joka voittaa 6,2 miljoonan dollarin mätänevän banaanin

Joulu on pian edessä. Seimeen syntyvä Kristus muistuttaa siitä, mikä on kestävää ja tuo merkityksen elämään. Pimeyden keskellä Jumala syntyi ihmiseksi. Kristus muistuttaa siitä, että Hänessä on jokaisen ihmisen toivo kaiken myllerryksen keskellä. Profeetta Jesaja profetoi haastavassa tilanteessa olleelle juutalaiselle kansalle rohkaisun sanoja: Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus. (Jes.9:1)

Kristuksen valo paistaa synkimpään pimeyteen ja muistuttaa Jumalan mittaamattoman suuresta rakkaudesta, jolla Hän kutsuu jokaista ihmistä omakseen. Kristuksen rakkaudessa ei ole tarvetta etsiä korvikkeita kuolleista epäjumalista.

PS. Tätä kirjoittaessa tuli nälkä. Taidanpa syödä minäkin yhden … banaanin!
Lisäksi Justin Sun piti lupauksensa ja söi tuon 6,2 miljoonan dollarin hintaisen banaanin muutama päivä myöhemmin. Video taideteoksesta ja banaanin syömisestä on katsottavissa uutistoimisto CNN:n verkkosivuilta.