Tunnelmia Operaatio Joulun Lapsen matkan varrelta

Tunnelmia Tyrnovon tuberkuloosiparantolassa

Operaatio Joulun Lapsen jakelumatka Moldovassa on tuonut iloa monelle lapselle kenkälaatikkolahjapakettien välityksellä. Jakelumatkan loppupuolella saimme vierailla Patmoksen lastenavun kummikohteessa Tyrnovon tuberkuloosiparantolassa. Kummityöstämme vastaa Anatoli Gutjum, joka oli meillä myös matkaoppaana. Tuberkuloosilaitokset, Tyrnovon parantola ja Kishinevin sairaala, ovat lapsipotilaille tarkoitettuja laitoksia, joissa kummiapumme tuo käytännön avun lisäksi hengellistä ja henkistä apua – lapset saavat mahdollisuuden oppia tuntemaan Jeesuksen Anatolin työn kautta. Hänet on nimetty Kishinevin sairaalan työntekijäksi, mikä antaa hänelle mahdollisuuden pitää lapsille raamattuopetusta ja evankeliumihetkiä säännöllisesti; Tyrnovossa hän käy vierailulla vähintään kahdesti kuukaudessa. Lapset kokevat hänet molemmissa paikoissa luotettavaksi isähahmoksi.

Minulle vierailu Tyrnovossa oli ensimmäinen ja jännittävä. Lapsia oli parantolassa paikalla noin kaksikymmentä.  He olivat selkeästi odottaneet vierailuamme. Lapsille oli kerrottu kenkälaatikkolahjoista, ja he olivat niin innoissaan, että olivat harjoitelleet muutaman laulun, jotka esittivät meille. Operaatio Joulun Lapsi on vienyt kenkälaatikkolahjapaketteja parantolaan jo usean vuoden ajan.

Matka Kishinevistä Tyrnovoon on kohtalaisen pitkä, noin 300 kilometriä, ja tie on huonokuntoinen. Kuitenkin, kun näimme sen, miten paljon lapset iloisivat meistä ja paketeista, sydämeni valtasi rakkaus ja ilo. Koko Jakelumatkan ajan mielessäni on ollut kiitollisuus Jumalan hyvyydestä, ja myös ilo siitä, että saan olla mukana palvelemassa tässä työssä, jota Patmos lähetyssäätiö tukee taloudellisesti. Nämä laitokset ovat arvokkaita, koska lapset saavat monipuolista ja hyvää hoitoa. He saavat käydä koulua sairaanhoidon ja hyvän ravinnon lisäksi. Anatolin työn kautta he kuulevat myös evankeliumin.

Ilo ja toivo

Vierailussa minua puhutteli eniten lasten kiitollinen asenne. Kun jaoimme paketit, osasta lapsista näki, että he eivät olleet aiemmin saaneet joululahjoja. Pienet lapset, jotka olivat joutuneet sairauden tähden pois perheensä luota ja joutuvat asumaan parantolassa jopa kuukausia, olivat erityisen hauraita. Paikalla oli myös isompia lapsia, jotka olivat kooltaan myös paljon ikäistään heiveröisempiä. Suurimman osan kasvoilta välittyi suru ja synkkyys. Mietin mielessäni, että kuinka ihana asia on, että juuri nämä lapset olivat paikalla, ja kuinka ihana oli välittää sanoma evankeliumista. Jeesus elää, Hän on meidän ilomme ja toivomme olosuhteista riippumatta.

Nämä lapset ovat joutuneet luopumaan paljosta, jotkut myös kodista ja vanhemmista. Rukoukseni on, että meidän vierailumme ja se toivo, joka meissä vaikuttaa, voisi jäädä lasten mieliin ja puhutella heidän sydämiään. Rukoilen, että Pyhä Henki voisi täyttää näiden pienten ihmisten sydämet ilolla ja toivolla. Rukoilen myös heille terveyttä ja uskovia ihmisiä heidän elämänsä varrelle. Osa heistä oppii parantolassa tuntemaan Jeesuksen, ja toivon, että Joulun Lapsi -lahja ja sen mukana jaettava evankeliumi voisi olla yksi konkreettinen tapa välittää ilosanoma.

Tyrnovon parantola jää rukoksiimme myös sen tähden, että tämä tärkeä kohde on lopetusuhan alla. Sairastuneet lapset haluttaisiin pitää kodeissaan. Ongelmana on kuitenkin se, että monen lapsen kodissa ei ole mahdollisuuksia normaaliin elämään – ei ole turvallisia vanhempia, kunnollista hygieniaa, aina ei edes päivittäistä ravintoa. Rukoilemme, että työ lasten hyväksi tässä laitoksessa saisi jatkua. Toivomme myös jatkossa kuulevamme rohkaisevia todistuksia siitä, miten Jumala on muuttanut jonkin lapsen elämän meidän työmme välityksellä.

Jumala palkitsee

Jakelumatkalla on ollut hienoa nähdä, kuinka kaikella vaivannäöllä on merkitystä. Jumala palkitsee kaiken työn, jota hänen valtakuntansa eteenpäin menemiseksi teemme. Me näemme vuodesta toiseen vaivaa kenkälaatikkolahjapakettien takia, koska osaamme katsoa olosuhteiden yläpuolella ja uskossa otamme askeleita, jotta mm. Moldovan lapsilla olisi parempi tulevaisuus. Joskus mietin, miksi me kaukana asuvat autamme. Mutta me autamme, koska meille on annettu siihen mahdollisuus ja meitä on siihen Jumalan sanassa kehotettu. Jokainen saa vaivannäöstään palkan. Se on Jumalan lasten etuoikeus.

NINA DAWOOD