Slummikeskus Taivaan uusi kausi sai alkaa uudistuneissa tiloissa
Terveisiä Fortalezasta, jossa olemme keskellä kireää ilmapiiriä, kun poliisilla on käynnissä kampanja, jossa jengien väkivaltaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta on laitettu kuriin voimalla. Lapsilta ja erityisesti äideiltä kuulemme öisistä ratsioista, joiden yhteydessä kotien ovia on potkittu auki ja nuoria miehiä hakattu jalkakäytävillä ja kotien edustoilla. Perheet ovat kahden tulen välissä, kun poliisi vaatii yhteistyötä ja jengi vaiti pysymistä.
Perjantaina lohdutimme itkevää isoäitiä. Hän oli anellut armoa alueen jengipomolta, joka on langettanut tappokäskyn hänen tyttärenpojalleen. Pojan uskotaan paljastaneen jengin toimia poliisille, ja nyt koko perhettä uhkaillaan. Isoäidin harteilla on paljon. Täriseviä käsiä pidellen rukoilimme yhdessä: ”Varjele, Jeesus, näitä poikia, suojele ja siunaa jokaista, joka tänäänkin pelkää.” Kiitos, kun tekin rukoilette.
Lasten silmät loistavat
Vaikeista ja niin monista raskaista tilanteista huolimatta meillä on niin paljon ilonaihetta myös tänä syksynä. Kesällä kirjoittamaani remonttitarpeeseen saimme Patmoksesta apua ja olemme niin kiitollisia kaikille, jotka tähän osallistuivat taloudellisesti ja rukouksin.
Keskus rakennettiin 2006 ja sen jälkeen sitä on kerran remontoitu kattorakenteiden osalta ja laitettu lattialaattoja. Tietysti myös vuosikorjauksia on tehty, mutta nyt saatiin pohjarakenteet ja tukirakenteet tarkistettua kunnolla.
Heinäkuun ajan oli rakennusurakoitsija tiimeineen hommissa ja vahvisti Keskuksen pohjarakenteita, uusi kaikki seinäpinnat lisäten niihin kosteussuojakerroksen ja uusi myös rännit, jalkakäytävät ja ovet ja portit.
Sen lisäksi, että uusi maalipinta tietysti piristää ja kosteusvauriot on korjattu, niin Keskuksen takaseinään avattiin myös ilmastointi-ikkunoita, joista tulee valoa ja jotka auttavat ilmanvaihdossa. Monin pienin keinoin saatiin tiloja taas toimivammiksi, ja on ollut ihanaa nähdä lasten ilo uudistetuista, kauniista tiloista.
Rakennusaikataulut koettelivat hiukan hermoja ja venyttivät omia suunnitelmiamme, mutta kaikesta selvittiin. Nyt, kun Keskus taas täyttyy hulinasta ja lapsista, on oma sydän tosi kiitollinen. Lasten lempijuttu ovat olleet uudet käsisaippua-annostelijat. Pikkutytöt pesevät useita kertoja käsiä iltapäivän aikana ja ihastelevat tuoksua.
Kiitos teidän rakkaudellisen apunne, saamme lasten kanssa iloita remontoiduista tiloista.
Innostuksella avasimme uuden työkauden
Elokuun alussa kokosimme taas uudet ryhmät tukiopetustunneille ja jalkapalloon. Molempiin on innokkaita osallistujia enemmän kuin ryhmiin mahtuisi. Yhteensä lapsia näissä ohjelmissa käy viikottain nyt n. 130.
Tukiopetusryhmissä on kovasti haastetta. Sen lisäksi, että lapsilla on monia eri käytös- ja oppimisvaikeuksia, on mukana kovin eri tasoisia oppilaita. Meillä on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana tunneilla liikuntarajoitteinen pikkupoika. Renan on 8-vuotias suloinen pikku kaveri, joka ei puhu eikä kävele, mutta leikkii ja värittää innolla mukana.
Ensimmäistä kertaa Keskuksella on mukana myös kolme tupi guarani -intiaaniheimoon kuuluvan perheen lasta. Vanhemmat ovat kristittyjä ja he ovat eläneet niin monien muiden köyhien brasilialaisten tavoin kierrellen slummeissa ja maaseuduilla, mutta kulttuuri on silti selvästi eri. On upeaa saada olla osa heidän elämäänsä ja oppia tuntemaan näitä perheitä. Se on ihana etuoikeus mutta myös vastuu.
Olettehan rukoilemassa kanssamme, että voisimme kohdata jokaisen lapsen ja perheen Jumalan rakkaudella ja siunata heitä jokaista omissa tarpeissaan, olipa se sitten lukuopetusta tai ruoka-apua, halausta tai jutteluhetki.
SILJA LIMA