Israelin hädän päivä

Olen tavannut niin monia heistä. He olivat rauhaa rakastavia israelilaisia, jotka asuivat kibbutseissa Gazan rajan tuntumassa. He rakensivat elämäänsä, perustivat perheen, viljelivät maata, toivoivat hyvää naapureilleen gazalaisille, ottivat heitä työhön. Kaiken tämän uurastuksen jälkeen, nämä rakkaat ihmiset joutuivat silmittömän teurastuksen uhreiksi, kun tuli musta sapatti, lokakuun 7. päivä!

Detail of the national flag of Israel waving in the wind on a clear day

Ofir Libstein oli Saar HaNegevin alueneuvoston puheenjohtaja.

Hänen unelmansa oli auttaa eteläisen Israelin asukkaita ja Gazan siviilejä. Hän suunnitteli vesiprojektin, toimitti vesijohtoputkia Gazaan. Ofir toimi elämän puolesta, hänen sydämellään olivat erityisesti nuoret.

”Kiitoksena” tästä kaikesta Hamas-terroristit olivat kaivaneet vesijohtoputket maasta ja tehneet niistä raketteja, joilla tuhoavat Israelia.

Lauantaina 7. lokakuuta Hamasin terroristit tappoivat Ofirin ja hänen vanhimman poikansa Nitzanin, kun nämä lähtivät puolustamaan omaa asutusaluettaan. Ofirin ja hänen poikansa ruumiit löydettiin aivan heidän kotinsa läheltä. Muu perhe vietti 18 tuntia turvahuoneessa. He pelastuivat.

Suru on suunnaton. Yli 1400 on murhattu, joista 300 alle 16-vuotiaita lapsia. Joitakin poltettiin elävältä. Tuhkasta löytyi lapsen hiiltynyt ruumis, rautalangalla kiinni vanhemman palaneessa ruumiissa. Uhrien tunnistaminen jatkuu. Kuuletko Raakelin itkun?

Vas. Hamas terroristit surmasivat Ofir Libsteinin, joka suunnitteli vesijohtoprojektin Gazaan. Oik. David ja Alina saivat surmansa puolustaessaan Israelia.

Nämä nuoret kaatuivat Israelin puolesta

Näet tällä sivulla kahden sotilaan, Davidin ja Alinan muistokuvat. Kersantti David Ratner (20) oli ensimmäisiä sotilaita, jotka saivat surmansa puolustaessaan Israelia. Hänen vanhempansa toimivat Ashdodin Beit Hallel -seurakunnan pastoreina. David kertoi uskostaan kavereilleen armeijassa.

Luutnantti Alina Pravosudova (23) oli ammattisotilas, joka kuoli puolustaessaan yksikköään terroristien hyökätessä 7. lokakuuta Gazasta. Alina oli syntynyt Israelissa venäläis-ukrainalaiseen emigranttiperheeseen. Hän oli Shavei Tsion -seurakunnan jäsen.

Ofiria, Davidia tai Alinaa emme voi enää auttaa. Mutta, heidän muistonsa saa meidät seisomaan vieläkin päättäväisemmin Israelin rinnalla. Rukoile kidnapattujen puolesta. Tämän tekstini painoon mennessä heitä on vielä yli 220, neljä on vapautettu. Iskuissa orvoiksi jääneitä lapsia on ainakin 20. Yli satatuhatta on evakuoitu muualle. Avun tarve on suunnaton.

Auta nyt Israelia hädän päivänä ja anna lahjasi!

Sinun kanssasi Patmos-ystävä Israelin elämäksi!

PIRKKO SÄILÄ

Lue Patmoksen uusin julkaisu: