14 vuotta sitten pääsiäisenä sanoimme ”Tahdon” toisillemme ja Jumalalle
”Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömän kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.” Jes 58:6-7
Pääsiäisterveisiä rakkaat ystävät,
Olemme viettäneet pääsiäistä jo pari viikkoa lasten raamiksilla kun olemme muistaneet Israelin kansan vapautusta Egyptistä ja sitten seuranneet Jumalan suunitelman toteutumista hetkihetkeltä Jesuksen saapuessa Jerusalmiin.
Toissa viikolla maalasimme ovenkarmeja ja istuimme lasten kanssa ringissä murtamassa leipää ennen kuin matka Egyptistä voisi alkaa ja jostain laskuvirheestä lapsille jaettu pehmoinen leipä ei meinannut riittääkään koko porukalle.
Tilanteesta tuli yllättävän herkkä, kun pyysimme kaikkia leivänpalasen saaneita kääntymään ja jakamaan omansa jonkun kanssa, joka ei saanut. Hetken pohdinnan jälkeen (joillain selvästi kävi mielessä laittaa vaan äkkiä koko pala suuhun), kaikki jakoivat omat palasensa.
Nyt viime lauantaina mietimme ristiä ja juhlimme tyhjää hautaa ja ylösnoussutta kuningasta. Leivoimme Rebecan kanssa kotona porkkana suklaakakkua, leikimme ja ylistimme ja herkuttelimme yhdessä lasten kanssa.
Lauantaisin raamiksilla käy kasvava n. 50 lapsen innokas joukko. Muistathan heitä myös rukouksin että usko saisi kasvaa ja juurtua heidän elämissään myös.
”Mulla ei ole ketään, joka auttaa…”
Noin viikko sitten menin pikaiselle vierailulle nuoren odottavan äidin kotiin ja sain tavata pienen hiljaisen lapsijoukon sekä Keyla -äidin kodin ainoassa katollisessa huoneessa, pikku makuuhuoneessa.
Kuuntelin Keylan tilanteita viimevuosilta veden ropistessa pressuun, jolla vessan ja talon edusta oli katettu. Painettu maalattia oli mutainen ja ihmettelin kuinka he pärjäävät tai miksei katolle oltu tehty mitään. ”Mulla ei ole ketään joka auttaa”, on Keylan vastaus.
Lasten isät eivät ole kuvioissa ja Keyla itsekin kasvoi ilman isää tai veljiä. Vanheneva äiti auttaa perhettä keräämällä roskaa kärryillä kaupungin kaduilta.
Samalla viikolla olimme tavanneet nuoren miehen, joka yrittää aloittaa uutta elämää. Kaksikymmentä vuotias Thiego on entisiä jalkapallopoikia, joita teini iässä maailma vei ja he päätyivät jengien toimintaan ja rikollisuuteen.
Monien mutkien kautta Thiego yrittää nyt elää uutta elämää Jeesuksen kanssa, osallistuu seurakuntaan ja auttaa nuorempia veljiä kotona. Isältä opittuun muurarin ammattiin olisi intoa, mutta töitä ei näillä taustoilla oikein irtoa.
Päätimme samalla kertaa siis siunata näitä kahta nuorta, kutsuimme Thiegon töihin laittamaan kattoa ja uutta lattiaa Keylan kotiin.
Rukoile kanssamme myös näiden nuorten elämien puolesta. Rukoillaan Thiegolle rohkeutta ja vahvaa uskoa, siunausta työnhakuun ja varjelusta kaikille teille.
Rukoillaan Keylan ja koko pienen perheen puolesta, siunataan synnytystä, joka lähestyy pian ja rukoillaan Taivaan Isän rakkautta ja huolenpitoa, joka voisi Keylankin kivut ja surut parantaa.
Meidän kuulumiset
14 vuotta sitten pääsiäislaunataina Ronaldon kanssa saimme Jumalan ja ystävien edessä solmia avioliiton. Olemme olleet nämä vuodet paitsi puolisoita myös työtiimi. Olemme tosi kiitollisia näistä vuosista ja Jumalan huolenpidosta elämässämme.
Kiitos jos muistatte rukouksin meitä ihan perheenä. Puolisoina ja äitinä ja isänä myös. Työ on usein aika intensiivistä ja tahtoo monesti levitä kotiin ja perhe aikaankin.
Kiitos teille kaikille muistamisesta ja tuestanne, olemme tosi kiitollisia että saamme palvella tällä paikalla.
Rakkain terveisin
SILJA ja RONALDO ja lapset
