Rony Smolar – Israel-uutisviikko 30.8.2021

Yhdysvaltojen Afganistanista vetäytymisen jälkipyykkiä pestään kiivaasti nyt myös Israelissa, missä radikaali-islamistisen talebaanihallinnon pelätään toimivan esimerkkinä Iranin ja sen liittolaisten kaltaisille radikaalisuuntauksille Lähi-idässä. Mm Kabulin lentokentällä viime torstaina tapahtuneita itsemurhaiskuja pidetään ISIS:in ja muiden ääriliikkeiden haasteena Yhdysvalloille ja sen liittolaisille. Tätä taustaa vasten pääministeri Naftali Bennettin viime viikolle ajoittunut matka presidentti Joe Bidenin vieraaksi ei olisi paremmin voinut osua, kun Israel ja Yhdysvallat ovat jo vuosia olleet samalla puolella terrorismia vastaan.

Bennett oli Washingtonissa juuri valmistautumassa Bidenin tapaamiseen, kun tieto Kabulin verisestä iskusta tavoitti Valkoisen talon. Niiden seurauksena presidentti Biden sukeutui Valkoisen talon tilannehuoneeseen seuraamaan Kabulista tullutta reaaliaikaista tietotulvaa ja syventyi yhdessä armeijan ylimmän johdon kanssa pohtimaan vasta- ja jatkotoimia.

Tämän seurauksena Bennettin tapaaminen siirtyi vuorokaudella, mikä tarkoitti sitä, että israelilaiset neuvottelijat joutuivat jäämään sapatin ajaksi Washingtoniin ja palaamaan Israeliin vasta myöhään sunnuntaina. Suurempaa ”vahinkoa” tästä ei seurannut, kun eilen sunnuntaiksi suunniteltu Saksan liittokanslerin Angela Merkelin jäähyväisvierailu Jerusalemiin oli Afganistanin tapahtumien vuoksi vieraan pyynnöstä peruutettu.

Mutta paikan päällä Washingtonissa Bennett saattoi hyvinkin samastua amerikkalaisten kokemaan suruun, kun terrori-iskut olivat kylväneet kuolemaa myös amerikkalaissotilaiden keskuuteen. Tätähän myös Israel on joutunut pitkään kokemaan. Siten oli ymmärrettävää, että Bennett ilmaisi Bidenille Israelin hallituksen ja kansan syvän osanoton.

Samalla Israelin neuvottelijoille tuli lisäaikaa valmistautua Yhdysvaltain presidentin tapaamiseen. Matkan päällimmäisenä tarkoituksena oli saada Valkoisen talon isäntä tiedostamaan Israelin kasvaneet turvallisuushuolet. Niistä päällimmäisenä on Israelin ehdottoman kielteinen suhtautuminen amerikkalaisten haluun palata Iranin toistuvasti laiminlyömään ydinvalvontasopimukseen. Bennettin tiedetään ilmaisseen mielipiteenään, että myös Yhdysvaltojen turvallisuusetujen mukaista olisi estää Iranin muuttumisen ydinasevaltioksi ja Lähi-idän häiriköksi.

Kun huipputapaamisen yllä leijui yhä Kabulin terrori-iskujen synnyttämät savupatsaat, niin päällimmäiseksi keskustelunaiheeksi tuli islamistinen terrori sekä silmitön viha vääräuskoisiksi katsottuja kohtaan. Lähi-idässä tällaista oppia toteuttavat mm Iranin liittolaiset, kuten Hizbollah Libanonissa, Hamas Gazassa sekä Huthi eli Jumalan puolustajat Jemenissä. Bennett totesikin, että näiden järjestöjen pyrkimyksenä on tappaa israelilaisia ja tuhota Israelin.

Mutta Israelin suurimpana huolen aiheena on toki Iranin sotilaallinen voimistuminen ja siksi mm armeijan komentaja Joav Kochavi antoi julkisuuteen juuri sopivasti Bennettin ja Bidenin ensitapaamista ennen lausunnon, minkä mukaan armeija on nopeuttanut operatiivisia valmisteluja Iranin ydinlaitoksia vastaan tehtävän iskun varalle. Israel tekisi sen yksin tai yhdessä liittolaisensa kanssa, lisäsi israelilaiskenraali.

Sotaisat äänenpainot ovat viime aikoina lisääntyneet, kun Iranin tiedetään kiihdyttäneen uraanin rikastamista kohti ydinasetta. Myös puolustusministeri Benny Gantz korosti Iranin olevan hyvin lähellä ydinpommia.

Israel valmisteli presidentti Bidenin hallintoa juuri Iranista käytävää keskustelua varten ja mm pääministeri Bennettin tiedettiin koonneen isännälleen joukon perusteluja, miksi vesittyneeseen ydinvalvontasopimukseen ei enää ole luottamista. Bennettin mukaan tuolla vuonna 2015 allekirjoitetulla kansainvälisellä sopimuksella ei enää vuosiin ole ollut Iranin toimia hillitsevää vaikutusta, kun siellä on piilossa useita maanalaisia laitoksia, joihin kansainvälisiä tarkkailijoita ei ole päästetty. Israel perustaa tietonsa paikan päältä hankittuihin kattaviin tiedustelutietoihin.

Bidenin hallinto sai ennen tapaamista tutustua myös Israelin strategisiin suunnitelmiin, kun Bennett oli huipputapaamista ennen keskustellut ulkoministeri Anthony Blinkenin sekä puolustusministeri Lloyd Austinin kanssa. Keskusteluissa korostettiin lisäksi maiden läheisiä suhteita sekä yhteisiä strategisia näkemyksiä Lähi-idässä.

Bennettin taktiikkana oli matkaa ennen myös antaa julkisuuteen lausuntoja, joista amerikkalaispuolen toivottiin saavan esimakua Israelin kannalta myös muihin vaikeisiin kysymyksiin, kuten suhtautumisessa palestiinalaisongelmaan. Bennett sanoi New York Times-lehden haastattelussa, ettei hän palestiinalaiskysymyksessä nähnyt lähitulevaisuudessa minkäänlaista ratkaisun mahdollisuutta, koska palestiinalaisjohto on hänen näkemyksensä mukaan hajanainen ja hauras. ”En näe Mahmud Abbasin hallinnon millään kykenevän ratkaisemaan 130 vuoden ikäistä kiistaa”, arvioi Bennett. Hän kuitenkin lisäsi, ettei hänen johtamansa hallitus kiristäisi tilannetta liittämällä alueita pääasiassa palestiinalaisten asuttamasta Länsirannasta Israeliin.

Yllättävää kyllä, niin keskusteluissa palestiinalaiskysymys lähes sivuutettiin Bidenin tutuksi tulleella ilmaisuilla, minkä mukaan ongelma tulee ratkaista kahden valtion periaatteella. Israelin lehdistössä tätä pidettiin Bidenin pehmeänä suhtautumisena Israelin nykyhallitukseen, sillä hän ei ensitapaamisen yhteydessä halunnut ahdistella vierastaan kovin ongelmallisilla aiheilla.

Vaikka Bennett kuvasi keskustelujaan Valkoisessa Talossa hyödyllisiksi ja lämminhenkisiksi, niin Biden ei kuitenkaan sitoutunut Israelin toivomukseen olla palaamatta Iranin nykyiseen ydinvalvontasopimukseen. Hän ilmoitti haluavansa antaa ensin neuvotteluille mahdollisuuden ja ellei siinä onnistuttaisi, niin sitten Yhdysvallat tarttuisi muihin toimiin. Oliko tuo vihjaus sotilaallisen vaihtoehdon käyttämisestä, jäi kysymyksenä leijumaan Lähi-idän ylle. Ainakin Iranissa tuota lausuntoa on tulkittu uhkaukseksi.

Tähän Bidenin lausuntoon Israelin oli toistaiseksi tyytyminen. Mutta presidentin vieressä istunut Bennett sanoi kuitenkin suoraan, että maiden liittosuhteesta huolimatta Israel vastaisi yksin omasta turvallisuudestaan eikä pyytäisi amerikkalaisjoukkoja maaperälleen. Tämä on ollut Israelin politiikkana sitten maan itsenäistymisen. Tämä ehdittiin tulkita siten, ettei aikaa ole hukattavissa ja näin ollen Israel ei odottaisi diplomaattista ratkaisua kovinkaan pitkään. Näin Israel toimi kesällä 1981, jolloin kansainväliseltä yhteisöltä oli mennyt liian paljon kallista aikaa puuttua Irakin valmistumassa olleen ydinlaitoksen sulkemiseen. Uskaliaalla iskulla Israelin ilmavoimat tuhosi lopulta Irakin Osirakissa sijainneen laitoksen.

Mutta tapaamista Valkoisessa talossa kuvattiin lämminhenkiseksi ja ystävälliseksi, mikä näkyi myös siinä, että Bennettin ja Bidenin kahdenväliset ja suunniteltua pitempään jatkuneet keskustelut käytiin presidentin yksityissiivessä kotoisasti kahvikupin ääressä.

Paikalla olleelle israelilaislehdistölle Bennett vakuutti neuvottelujen saavuttaneen niille asetetut tavoitteet.

Matkaa pidettiin Israelissa erityisen tärkeänä, sillä kummassakin liittolaismaassa olivat hallinnot lyhyen ajan sisällä vaihtuneet, joten korkean tason ensitapaamisen tarkoituksena oli päivittää yhteisiä taktisia ja strategisia näkemyksiä, joihin Kabulin lentokentällä tapahtunut terrori-isku toi oman lisänsä.

Päätteeksi molemmat johtajat ottivat esille maailmanlaajuisen koronapandemian, mikä rokotuskampanjoista ja rajoitustoimista huolimatta on pian kahden vuoden ajan estänyt paluun normaaliin arkielämään. Mutta kummassakin maassa on viruksen tukahduttamiseksi tukeuduttu lääketieteen huippuosaamiseen sekä yhteistyöhön, mihin Valkoisessa talossa sitouduttiin myös jatkossa.

Israelissa, missä lähes kaikki aikuiset on rokotettu kahdesti, kolmas rokotuskierros on nyt täydessä käynnissä. Siihen terveysviranomaiset päätyivät, kun aikaisempien rokotusten antama suoja oli heikentynyt ja korona oli lähtenyt uudestaan leviämään. Ikäraja kolmannelle annokselle on vielä tällä hetkellä 40 vuotta mutta myöhemmin tällä viikolla ikäraja poistuu, kun kolmas rokotekerta on tarjolla kaikille.

Israel oli muun maailman silmissä ehtinyt keväällä muuttua lähes kateuden kohteeksi, kun yli puolet väestöstä oli rokotettu ja korona näytti lähes kadonneen. Vuorokaudessa nyt yli 10.000 tartuntatapausta on saanut koronan kuitenkin leviämään nopeammin kuin missään muualla maapallolla. Lisäksi vakavasti sairastuneiden sekä sairaalaan joutuneiden keskuudessa on viime viikkoina ilmennyt yllättävän paljon tuplasti rokotettuja.

Siksi viranomaiset ovat nyt keskittyneet kolmannen rokotuksen antamiseen koko väestölle avaamalla ympäri vuorokauden toimivia rokotuspisteitä sekä edellyttämällä arjen sujumista helpottavan rokotepassin käyttöönottamista.

Rokotustahdissa selvästi jälkijunaan Israelissa jääneet ortodoksijuutalaisten taajamat ovat tartuntalukujen kärjessä, kun heillä kouluvuosi alkoi jo elokuun ensimmäisellä viikolla, minkä lisäksi opettajien keskuudessa oli ilmennyt rokottamattomuutta. Nyt johtavat rabbit ovat kehottaneet kakkia opettajia ottamaan rokotuksen, ja samalla painottaneet rokottamattomuuden olevan uskonopin vastaista. Varmuuden vuoksi rabbit sanoivat rukoilevansa rokotuskampanjan onnistumisen puolesta.

Koronatilanteesta johtuen viranomaiset ovat aivan viime päiviin saakka kiistelleet Israelin kouluvuoden oikea-aikaisesta avaamisesta. Perinteinen alkamispäivä on syyskuun ensimmäinen eli ylihuomenna mutta nykyinen tartuntatilanne sekä muutaman päivän kuluttua alkava juutalaisen vuoden juhlapyhäkausi sulkee heti perään koulut ja siksi tuo alkamispäivä on nyt viranomaisten harkinnassa. Viivyttely on kuitenkin nostattanut kiukun niin opettajien kuin koululaisten vanhempien keskuudessa.

Ongelman toivotaan ratkeavan, kun viime yönä matkaltaan palannut pääministeri Bennett on kutsunut hallituksensa koolle.

Ja lopuksi: Tokion olympialaisista alkanut mitalisade on jatkunut nyt myös paralympialaisissa, kun kisojen ensimmäisinä päivinä israelilaiset uimarit voittivat lajiensa kultamitalit.

Kultamitaleista ensimmäisen toi Israelin arabivähemmistön urheilija, joka voitti 100 metrin selkäuinnin. 34-vuotias Iyad Shalabi otti ylpeänä vastaan mitalinsa samalla kun kaiuttimista soitettiin Israelin kansallishymni Hatikva. Hän oli ensimmäinen Israelin arabi, joka tällä tasolla on voittanut maalleen mitalin. Kisoihin osallistuu myös eräs druusivähemmistön edustaja.

Järjestyksessä toisen kultamitalin voitti Mark Malyar 200 metrin sekauinnissa ja teki siinä samalla matkan uuden maailmanennätyksen. Myös Markin kaksoisveli osallistuu paralympialaisiin.

Viikonlopulla Israeliin tuli vielä yksi kulta sekä kaksi hopeista mitalia uinnissa sekä soudussa.

Israelin mitalistit ovat viime viikkoina pitäneet presidentti Isaac Herzogin kiireisenä, sillä hän on tiiviisti seurannut Tokiossa järjestettyjä kisoja ja on pian saavutusten jälkeen soittanut ja onnitellut voittajia. Tulihan jo olympialaisista Israelille neljä mitalia.

Tokion paralympialaisissa on vielä useita israelilaisten urheilijoiden menestyslajeja, joten odotettavissa on niin mitaleita kuin onnittelusoittoja.

—–

Hyvät kuuntelijat, tämä ohjelmani jää nyt syyskuun ajaksi tauolle, minkä jälkeen palaan taas lokakuun ensimmäisenä maanantaina ääneen.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR