Israelille luvattu maa Pyhien kirjoitusten mukaan

Mooseksen kanssa tehty lakiliitto ei siten missään vaiheessa korvannut tai jättänyt varjoonsa Aabrahamille annettua lupausta omasta maasta. Aabrahamille ja hänen jälkeläisilleen luvattu maa, ei ollut pelkkä tilapäinen esi- tai varjokuva.

Uusi liitto, joka perustuu Aabrahamille annettuihin lupauksiin, ei siten myöskään ole kumonnut tai korvannut Aabrahamin luonnollisille jälkeläisille annettua lupausta maasta. Kristus tuli vahvistaakseen isille – Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille – annetut lupaukset ja heidän kanssaan tekmän liittonsa (Room. 15:8; Psal. 105:6-11).

Siksi evankeliuminkin torjuessaan juutalaiset, vaikka eivät olekaan pelastettuja soteriologisessa merkityksessä (Apt. 4:12), ovat yhä ”rakastettuja isien tähden” (Room. 11:28), koska Jumala ei kadu isille antamaansa kutsua ja siihen liittyviä lahjoja, kuten lupausta omasta maasta, jotka perustuvat armoon ja lupaukseen. (Room. 11:29).

Kirjassaan Future Israel (Tulevaisuuden Israel) Barry Horner tiivistää hyvin sen, miten voimme eri näkökulmista tarkastella Jumalan lupausta maasta pyhissä kirjoituksissa.

Hornerin tekstiä soveltaen:

(1) Lupaus maasta on Jumalan valaan perustuva peruuttamaton liitto (1 Moos. 50:24; 2 Moos. 12:25; 5 Moos. 6:3; 19:8)

(2) Maa on pyhä ja Pyhän Jumalan kaikista muista maista kansansa asuinalueeksi
erottama alue. (2 Moos. 15:13; Sak. 2:12–13).

(3) Maa on Jumalan omistama, jossa hänen lunastamansa Israelin kansa asuu kuin vieraana sillä ”maan on minun” (3. Moos. 25:23).

(4) Maa on Jumalan lahja, jonka Hän armossaan antoi omaksi Aabrahamille ja tämän jälkeläisille  (5. Moos. 1:20, 25; 2:29).

(5) Maan omistus kuuluu isille – Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille (1 Moos. 31:3; 48:21; 2 Moos. 33:1).

(6) Maa on liittolupauksen perusteella Israelille annettu ikuinen perintö, omaisuus ja
pysyvä asuinsija (1. Moos. 12:7; 15:7; 24:7; 28:4).

(7) Maa on vakuus, siunaus ja levon paikka, joka vuotaa maitoa ja hunajaa eli aineellisia ja hengellisiä siunauksia (2. Moos. 33:3; 3. Moos. 20:24).

(8) Maa sijaitsee ”maan navassa”, joka tarkoittaa sitä, että sieltä käsin siunaus virtaa kaikkialle maailmaan (Hes. 5:5; 38:12).

(9) Jumala on valmistanut Israelin maan kansansa pysyväksi asuinsijaksi, jossa kansa saa kokea pyhyyttä ja läheisyyttä Jumalan kanssa (Psal. 37:9, 11, 22, 29, 34; 132:13–15; Jes. 1:19).

Jumalan juutalaisille antama lupaus maasta ei tarkoita, että siellä ei saisi asua muitakin (Hes. 47:21-23). Mutta Israelin maa ja Israelin kansa kuuluvat yhteen. Ne, jotka haluavat tuhota ja hävittää Jumalan maasta siellä asuvan Jumalan juutalaisen kansan, kuten Hamas ja islamistiryhmittymät, taistelevat viime kädessä Jumalaa vastaan.