Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 24.4.2021

Pakkopalautettu Afganistaniin

Monet Itävallasta Afganistaniin karkotetut turvapaikanhakijat sanovat, että todellisuus on vieläkin pahempi kuin tiedotusvälineissä.

Vähän yli 30-vuotias entinen poliisi Dehqan pakeni Afganistanista vuonna 2014 ja haki turvapaikkaa Itävallasta. Viisi vuotta myöhemmin hänet pakotettiin palaamaan. Itävalta hylkäsi hänet, ja nyt hän kärsii hylkäämisestä kotimaassaan. Hän kantaa hylkiön leimaa nyt Afganistanissa.

Itävalta, kuten Saksa, keskeytti afgaanien karkotukset maaliskuussa 2020 pandemian takia. Mutta palautukset jatkuivat taas yhdeksän kuukautta myöhemmin, vaikka mikään Afganistanin osa ei ole turvallinen paluulle. EU painostaa Afganistania ottamaan pakkopalautetut. EU tarjoaa miljardien eurojen tukea, mikäli Afganistan ottaa palautetut vastaan.

Viime vuodesta afgaanilaisten turvapaikanhakijoiden hylkäysaste Itävallassa oli melkein 50 prosenttia – mikä tarkoittaa, että monet niistä, joiden oli tarkoitus palata lopullisen kielteisen päätöksen jälkeen, menivät maan alle.

Kun Itävalta pysäytti karkotukset hetkeksi, afgaanien keskuudessa vallitsi helpotus. Mutta palautusten alettua uudelleen, valtasi monet paniikki.

Dehqan joutui lähtemään Afganistanista paikallisen Talebanin aiheuttaman kuolemanuhkan vuoksi. Hänen turvapaikkahakemuksensa Itävallassa ja hänen vetoomuksensa hylättiin. Karkotuksensa jälkeen hän on paennut kotikaupungistaan.

Toinen tutkimukseen haastateltu karkotettu afgaani Afsar syntyi ja varttui Iranissa. Maaliskuussa 2020 hänet palautettiin Afganistaniin, maahan, jossa hän ei ollut koskaan aikaisemmin edes käynyt.

Dehqanin perhe syyttää häntä siitä, ettei hän ole saavuttanut mitään Itävallassa, ja voimakas leimaaminen on suuri ongelma karkotetuille. Heidät leimataan ”häviäjiksi”, ”karkotetuiksi” ja ”rikollisiksi”. Tiedetään, että Euroopasta palaavia maahanmuuttajia häpäistään ja kohdellaan epäilevästi. Heidän epäillään olevan rikollisia, raiskaajia tai tappajia. Monet ovatkin riippuvaisia Eurooppaan jääneiltä ystäviltään saamastaan avusta.

Tällaiset tekijät, kuten sosiaalisten verkostojen menetys, häpeä ja paluun leimaaminen, ovat todennäköisesti laukaisijoita maahanmuuttajille yrittää ”uudelleenmuuttoa” – lähti jälleen vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa.

(Lähde: Migrant INFO 13.4.2021)

Ukrainan ortodoksinen kirkko uhmakkaana Venäjää vastaan

Ukrainan ortodoksinen kirkko antoi maanantaina julkilausuman, jossa se tuomitsee Venäjän joukkojen keskittämisen Ukrainan rajoille ja Venäjän miehittämille alueille Ukrainassa. Lausunto annettiin sekä venäjäksi että ukrainaksi.

Lausunnossaan Ukrainan kirkko vetosi Raamattuun ja sanoi, että jos Venäjä nyt tarttuu miekkaan, se myös hukkuu miekkaan. Kirkko sanoi Jumalan tuomitsevan venäläisten verenvuodatuksen Ukrainassa ja kutsui venäläisiä sotilaita ja kapinallisia luopumaan aseistaan. Venäläisten hyväksi työskenteleviä ukrainalaisia kirkko taas vertasi Juudas Iskariotiin.

Raamatun lisäksi Ukrainan ortodoksinen kirkko vetosi myös Ukrainan kansallislauluun, jossa sanotaan vapaasti suomennettuna ”Me annamme henkemme ja ruumiimme vapautemme puolesta”. Kirkon mukaan nämä eivät ole vain sanoja, vaan Ukrainan valtion olemus.

Lausunnollaan Ukrainan ortodoksinen kirkko asettuu entistä tiukemmin maan hallituksen puolelle Venäjää vastaan. Ukrainan ortodoksinen kirkko itsenäistyi Moskovan patriarkaatista Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan päätöksellä vuonna 2019. Moskovan patriarkaatti ja Venäjän valtio eivät ole tunnustaneet tätä.

(Lähde: Orthodox Times 19.4.2021)

ISIS teloittaa kristityn liikemiehen Siinailla

Egyptin Siinailla Islamilainen valtio eli ISIS on teloittanut kidnappaamansa egyptiläisen kristityn liikemiehen ja jalokivikauppiaan Nabil Habashi Salaman. 62-vuotiaan liikemiehen kuolemasta kertoi hänen poikansa Peter Salama. Salaman suku tunnetaan yhtenä Egyptin vanhimmista kristityistä suvuista.

Salaman perhe kertoo surevansa isänsä ja isoisänsä kuolemaa, mutta myös iloitsevansa tämän marttyyrikuolemasta ja taivaaseen pääsemisestä. Salaman teloitus oli kuvattu ISIS:in julkaisemalle videolle, jossa vaaditaan kristittyjen alistumista islamin vallan alle Koraanin sanoin. Videolla Egyptin valtiota ja armeijaa tukevia muslimeita nimitetään luopioiksi.

Jalokivikauppias Salama kidnapattiin viisi kuukautta sitten kotoaan. Kidnappaajat eivät ilmeisesti olleet ISIS:in jäseniä, vaan myivät tämän ISIS:ille. Egyptin koptilainen kirkko on luonnehtinut Nabil Habashi Salamaa hurskaaksi ja jumalaapelkääväiseksi mieheksi, joka on ollut muun muassa auttamassa kristittyjen paluuta Siinain niemimaalle ja islamistien hävittämien kirkkojen korjauksessa.

Teloitettu liikemies Salama kuului Egyptin vanhaan koptikristilliseen väestöön, joka on elänyt maassa jo ennen islamia ja arabien maahantuloa. Kopteja on arviolta 10% Egyptin väkiluvusta ja he käyttävät jumalanpalveluskielenään muinaisegyptistä polveutuvaa koptin kieltä. He ovat olleet monesti islamististen ääriryhmien väkivallan kohteena.

(Lähde: Christianity Today 19.4.2021)

Islamilaisille puolueille ennustetaan Algeriassa enemmistöä ensi kertaa sitten sisällissodan

Algeriassa järjestetään parlamenttivaalit kesäkuussa. Maan islamilaisten puolueiden odotetaan menestyvän vaaleissa ja saavuttavan mahdollisesti jopa enemmistön parlamenttiin. Parlamenttivaalit ovat ensimmäiset sen jälkeen, kun maata yli 20 vuotta johtanut presidentti Abdelaziz Bouteflika erosi pitkään jatkuneiden jopa miljoonien ihmisten rauhanomaisten mielenosoitusten pakottamana keväällä 2019. Mielenosoitukset jatkuvat edelleen perjantaisin ja keskiviikkoisin.

Algeria on ollut armeijan kontrolloimassa nationalistisessa ja sekulaarissa hallinnossa vuodesta 1999 alkaen, jolloin päättyi Algerian sisällissota. Myös entinen presidentti Bouteflika oli entinen Algerian armeijan eversti. Hänen puolueensa FLN ja sen hallituspuolue RND ovat hallinneet Algeriaa.

Edellisen kerran radikaalit islamistit saavuttivat voiton Algeriassa vuonna 1992, jolloin Islamilainen pelastusrintama (FIS) saavutti ehdottoman enemmistön parlamenttiin ja ilmoitti muuttavansa Algerian tiukan islamistiseksi valtioksi. Tämä johti sisällissotaan maan sekularismia kannattaneen armeijan ja islamistien välillä. Sisällissota päättyi islamistien tappioon vuonna 1999.

Algerian islamistiset puolueet ovat moninaisia ja pääosin maltillisia. Politiikan muutosta vaatineet liberaalit mielenosoittajat ovat arvostelleet myös islamistisia puolueita vanhan vallan pönkittämisestä ja epädemokraattisuudesta.

(Lähde: Reuters 21.4.2021)

Maailma uskonnonvapaustilanne heikkenee, koronapandemia yhtenä syynä

Maailman uskonnonvapaustilanne on heikentynyt. Tiistaina 20.4. Ranskassa julkaistun raportin mukaan jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä elää maissa, joissa uskonnonvapautta ei ole tai se toteutuu puutteellisesti. Raportin mukaan kolme merkittävintä uskonnonvapaustilannetta globaalisti heikentävää syytä ovat radikaalin islamismin nousu Sahelin alueella Afrikassa, koronaviruspandemian aiheuttamat rajoitukset ja sen mahdollistamat sortotoimet ja ”etno-uskonnollinen ylivertaisuus”, joka on uhkana erityisesti Intiassa, Myanmarissa ja Pakistanissa.

Koronaviruspandemia on raportin mukaan syventänyt jo entisestään olemassa olleita uskonnollisia jakolinjoja. Eri puolilla maailmaa uskonnolliset vähemmistöt ovat joutuneet syytetyiksi ja tehostettuun valvontaan.

Uskonnon ja etnisyyden vahva kytkös uhkaa uskonnollisia vähemmistöjä erityisesti Etelä-Aasiassa. Esimerkiksi Pakistanissa nuoria kristittyjä koitetaan pakkokäännyttää islamiin ja kristittyjä naisia koetetaan painostaa naimisiin muslimimiesten kanssa. Pandemia on ollut uskonnollisille vähemmistöille vaikeaa aikaa kautta maailman.

(Lähde: Le Figaro 21.4.2021)

Mullah puolustaa lapsiavioliittoa kunniamurhatapauksen yhteydessä

Irakilainen mullah (eli islamilainen pappi) puolustaa lapsiavioliittoja. Tämä nousi esille sivujuonteena rikostutkinnassa. Hän oli aikanaan vihkinyt avioliittoon 12-vuotiaan tytön nimeltä Jassim. Nyt lähes kymmenen vuotta myöhemmin aviomies oli ampunut Jassimin kuoliaaksi kunniamurhana.

Kurdistanissa Pohjois-Irakissa avioliiton solmimisen alaikäraja on lain mukaan 18 vuotta. Yli 16-vuotiaat naiset voivat kuitenkin mennä naimisiin jos vanhemmat eivät sitä vastusta, ja jos tuomari toteaa naisen fyysisen kypsyyden.

Islamilainen uskonnollinen laki sallii kuitenkin avioitumisen 12-vuotiaana. Vaikka tämä on valtion lain mukaan laitonta, vihitään 12-vuotiata tyttöjä moskeijoissa tämän tästä. Tämän vahvisti myös kyseinen mullah toteamalla viranomaisille vihkineensä lukuisia 12-vuotiatita tyttöjä. Jassim naitettiin ilman, että edes hänen tarkkaa ikäänsä olisi tarkistettu henkilötodistuksesta.

Jassim erosi aviomiehestään vuoden 2020 lopulla kahdeksan vuoden perheväkivallan jälkeen ja haki turvaa vanhempiensa luota. Kun aviomies ja hänen sukulaisensa uhkasivat Jassimia, hänen perheensä vei hänet naisten turvakotiin toivoen, että hän olisi siellä turvassa. Aviomies onnistui kuitenkin surmaamaan Jassimin.

Naisiin kohdistuva perheväkivalta on lisääntynyt kaikkialla Irakissa pandemian aikana.

(Lähde: Rudaw 20.04.2021)