Normaalia elämää?

Hyvinvointi on ilmeisesti ollut tavoitteena syntiinlankeemuksesta asti kaikkialla. Ja siitä on syntynyt lause: hullu paljon töitä tekee, viisas vähemmällä elää! Elämmekin yhteiskunnassa, jossa jouten oleminen, ajanhaaskaus, nautinnonhalu ja tyhjän jauhaminen ovat arkipäivää. Turhuuden markkinat ovat muotia ja niissä pyöritään ja notkutaan päivästä toiseen muiden mukana. Aikaa on kaikkeen joutavaan, samoin rahaa. ”Sillä ateenalaisilla ja siellä oleskelevilla muukalaisilla ei kenelläkään ollut aikaa muuhun kuin uutta puhumaan ja uutta kuulemaan.”Apt.17:21. On kuin asuttaisiin jo paratiisissa, vaikka kaikki vaivat ja ongelmat murentavat koko ajan maailmaa, eikä ole mitään takeita tulevaisuudesta. Köyhät pyrkivät hyötymään rikkaista ja syntyy kansainvaelluksia ja rikkaat taas tykkäisivät, että köyhät pysyisivät kaukana ja heistä lypsettäisiin vain taloudellinen hyöty. Kun sitten pandemia tai joku muu ongelma rasittaa maailmaa, niin siitä pyritään eroon ilman, että se opettaisi mitään tai veisi ihmisiä parannuksen paikalle, tutkimaan omaa tilaansa Jumalan edessä ja vastuuta synneistään. Uutiset ja asiantuntijat tiedottavat jatkuvasti, että ei hätää mitään, pian palataan taas normaaliin elämään ja niin odotetaan vanhoja sirkushuveja kuin kuuta nousevaksi, vaikka ei edes tiedetä elämmekö pandemian jälkeen?

Omassa elämässäni normaali elämä romuttui, kun Jeesus tuli Herraksi ja Vapahtajaksi minulle. Sen vaikutus oli, että muutamat ihmiset (siis suurin osa) piti uutta elämääni epänormaalina ja vaarallisena tautina, mielisairautena, joka pilaa nuoren elämäni. Kävi niin kuin Raamatussa aikoinaan. ”Niin fariseukset sanoivat keskenään: ”Te näette, ettette saa mitään aikaan; katso, koko maailma juoksee hänen (Jeesus) perässään.” Joh.12:19. Hauskanpidolla ja järkevyydellä yritetään unohtaa oma vastuu tai naurulla haudata tarpeellinen sielun murhe, runsaalla touhuamisella kuolettaa omatunnon kalvaminen ja uskonnollisuudella päästä kokonaan eroon Jeesuksesta. Normaali elämä merkitsee ihmisille syntielämää ilman Jumalaa omissa valinnoissa ja himoissaan kuolemaan saakka, sitten hauskuus on viimeistään katkolla. Kun eletään kuolleessa uskossa ja pelkän älyn varassa, ollaan aina aika heikoilla ja tuhon tiellä. Normaali elämä on ihmisille ajatus, että voi olla jotakin kuoleman jälkeen, voi olla joku jumalakin, voi olla, että uskovien jutuissa on perää, mutta ei voi olla totta, että Jumala tuomitsisi fiksuja syntisiä ikuiseen helvettiin? Tätä tunnelmaa yritetään lieventää kirjoittamalla kuolemanilmoitukseen runomittaan ajatuksia ikiuneen nukkumisesta. Mutta kerran tulee vielä jokaiselle herätyksen päivä ja kaikki ihmiset tekemisineen tuomitaan. Se on normaalia.

Mutta mitä tarvitsemmekaan normaaliin elämään – ruokaa, vaatteet, vettä, kodin, työtä, terveyden, ystävät. Näillä pääsee alkuun. Sitten tarvitaan motiivi elämään, mielekkyys, tarkoitus, sisältö, syy, aihe ja päämäärä. Jos elämänviisari ei värähdä, eikä isopyörä pyöri, tulee katkos, joka vie ojaan. Ei ihme, että on paljon nuoria ihmisiä, joilla ei ole mitään tolkkua elämässä, jotka vaeltavat tyhjinä paikasta toiseen synkkä ilme naamalla ja pienessä sivumyötäisessä lääkkeitten vaikutuksesta. Ei ole intoa opetella mitään, ei tehdä työtä, ei ole rakennuspalikoita hyvään elämään, vain oma turrutettu olemus huutaa lisää aineita ja pyrkii siihen suuntaan.

Oman heikkouden ja vallitsevan toivottomuuden tilanteen on myös huomattu ajaneen monia esimerkillisesti etsimään Herraa ja saamaan apua Vapahtajaltaan. Yleensä tämä tapahtuu vain heikkouden, murtumisen ja oman voimattomuuden myöntämisen kautta. Siihen on vain kovin pitkä matka, kun heikostakin ihmisestä löytyy yllättäviä vastustavia voiman ponnistuksia, kun on kyse Jumalan eteen tulemisesta? Viimeiseen asti pistetään hanttiin ja keksitään tuhansia tekosyitä siirtää ratkaisua tuonnemmaksi. Mutta heikkouden tajuaminen voi olla myös avuksi. ”Ja Aasa huusi Herraa, Jumalaansa, ja sanoi: – Herra, sinä yksin voit auttaa taistelussa voimallisen ja voimattoman välillä. Auta meitä, Herra, meidän Jumalamme, sillä sinuun me turvaudumme ja sinun nimessäsi me olemme tulleet tätä suurta joukkoa vastaan. Herra, sinä olet meidän Jumalamme; älä salli ihmisen päästä voitolle sinusta. Niin Herra antoi Aasan ja Juudan voittaa etiopialaiset, ja etiopialaiset pakenivat.” 2.Aik.14:11-12. Voittajan on helppo hymyillä ja hän voi sitten todistaa iloisena muillekin Jumalasta, jonka apu tuli oikeaan aikaan. Se on normaalia.

Minulla on ollut laaja ystäväpiiri elämäni rikkautena ja siihen on kuulunut laidasta laitaan mitä erilaisimpia ihmisiä. Eräs ystäväni oli aikoinaan kauppias ja sitä hän oli synnynnäisesti, sillä aina kun tapasin hänet, hän teki kauppaa jostakin asiasta tai esineestä. Kaikkein erikoisin kauppa, josta hän kertoi minulle, oli panssarivaunun ostaminen ulkomailta Suomeen? Silloin puolustusvoimat ja ministeriökin kiinnostuivat asiasta. Häneltä tivattiin, että miksi hän haluaa ostaa tankin itselleen? Ja syyksi hän ilmoitti lakonisesti, ettei hänellä ollut vielä tankkia? Kauppaa ei kuitenkaan sillä kertaa syntynyt, eikä hänellä tietääkseni ole edelleenkään tankkia?

Toinen saman sarjan kaveri oli tunnettu tuhansista kaupoistaan ja bisneksistään. Häntä kuuntelin monta kertaa ja tuntikausia hymyillen ja naureskellen, siksi hauskoja hänen touhunsa olivat mielestäni olleet. Kerran hän soitti minulle ja sanoi ostaneensa leikkuupuimurin. Kysyin sitten, että mitä varten, kun hänellä ei ollut maanviljelystä eikä edes peltotilkkuakaan? Ja hän vastasi suurin piirtein samalla tavoin kuin tuo edellinenkin, että kun hänellä ei ollut ennen leikkuupuimuria. Myöhemmin hän kertoi vuokranneensa kyseisen puimurin maatalousnäyttelyyn mainokseksi. Bisnesmiehet tekevät aina bisnestä, se on heidän normaalia elämäänsä?

Uskovan normaalia elämää on Jumalan sanan vaikutus hänessä. Tämä ohjaa ja antaa mielekkyyden kaikkeen. Lapsena saatu kristillinen opetus on ollut suureksi hyödyksi, mutta piru ja sen hallitsema maailma, sekä ihmisen oma lihallinen mieli haravat aina vastaan Jumalan tahtoa. Pyhä Henki istuttaa Raamatun sanan siemenen sisimpään ja nämä kolme vihollista pyrkivät sen tappamaan, abortoimaan ulos hinnalla millä hyvänsä. Taiteellisia ihmisiä vihollinen vetää aistillisuuteen, älykkäitä ihmisiä tieteeseen, sporttisia ihmisiä kehonsa harrastuksiin. Ja jos nämä konstit eivät pure, niin lisätään panostusta: uhkapeliä, huumeita, valehtelua, haureutta, väkivaltaa, ylpeyttä, turhamaisuutta, itsemurhaa. Tätä kutsutaan yleisesti normaaliksi elämäksi? Siksi Jumala lähettää todistajiaan valon, viisauden ja rauhan lähettiläiksi. Se on uskovan normaalia elämää. ”Mutta varhain seuraavana aamuna he menivät Tekoan erämaahan. Ja heidän lähtiessänsä Joosafat astui esiin ja sanoi: – Kuulkaa minua, te Juudan ja Jerusalemin asukkaat. Uskokaa Herraan, Jumalaanne, niin te olette hyvässä turvassa, ja uskokaa hänen profeettojansa, niin te menestytte. Ja neuvoteltuaan kansan kanssa hän asetti veisaajat veisaamaan Herralle ylistysvirsiä pyhässä kaunistuksessa ja kulkemaan aseväen edellä sanoen: – Kiittäkää Herraa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.”.Aik.20:20-21.

Kävin aikoinaan Helsingissä Hotelli- ja ravintolakoulu Perhoa, asuin Pelastusarmeijan yömajassa viisi kuukautta Kalliossa Alppikadulla. Olin joutunut käymään läpi juuri melkoisen mankelin, jossa Jumala kuori elämästäni turhat omat jutut ja kuvitelmat menestyksestä liike-elämässä. Minulla ei ollut juuri mitään silloin ja olin pohjilla, mutta samalla tukevasti Kristus-kalliolla ja elävästi uskossa. Eräänä iltana, kun olin siinä yömajan loosissa, jossa meitä asui lähes 70 miestä samassa huoneessa, omalla vuoteellani lukemassa hengellistä kirjaa, luokseni tuli nuorukainen, joka pyysi mukaan katulähetysiltaan. Se oli mielenkiintoista, minut luokiteltiin kadunmieheksi, jota pitää evankelioida. Menin mukaan samalla kadulla olleeseen kirkkoon, jossa pidettiin kyseinen tilaisuus. Se oli Evankeliumiyhdistyksen kansankorkeakoulun talo. Meitä oli siellä vetäjien kanssa koolla ehkä parikymmentä laitapuolenkulkijaa. Se oli silloin minulle normaalia elämää. Iloitsin Herrassa, olin vapaa ja hänen rauhansa Henki asui sydämessäni. ”Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä. Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa suojassa, korottaa minut kalliolle.” Ps.27:4-5.

Poikkeustila yhteiskunnassa tai yksityisessä elämässä muuttaa arjen rutiineita, tottumuksia ja menemisiä ratkaisevasti. On opeteltava uusi aikataulu, uudet tavat, uudet yhteydet ja uudet toiminnot. Muutokset ovat aina rasite ja kohottavat verenpainetta ja kiihdyttävät pulssia. Valitukset lisääntyvät, ääni kohoaa, ärtymys kohottaa kurssiaan ja tavarat alkavat putoilla luvattoman usein, käyrä on korkealla. Mikä neuvoksi? Sitten tulee kulman takaa asiantuntija ja sanoo: – ei hätää, kohta ollaan taas pääsemässä normaaliin elämään? Mutta, mikä onkaan normaalia elämää?

Lehdessä luki: mitä teet koronan jälkeen? Uutiset toistavat ajatusta, että eräänä päivänä kaikki on taas normaalia ja paine helpottaa? Mutta onko se totta, kuka sen lupaa? Rokotuksiin toivonsa panneet ovat varmoja tieteen keinosta vaikuttaa tulevaisuuteen ja arvostelijoita pidetään yksinkertaisina? Mutta laajamittaiset rokotukset ovat myös johtamassa asennemuokkaukseen, totuttamassa ihmiset kuuliaisuuteen päättäjiä ja taloushallitsijoita kohtaan. Tämä ennakoi ja valmistaa ihmisiä antikristuksen aikaan, jolloin kuuliaisuuteen totutetut ihmiset ottavat pedon luvun itselleen saadakseen harjoittaa kauppaa esteittä. Se on normaalia?

Ymmärrän, Herra, hyvin, miksi olet lähettänyt koronaviruksen muunnoksineen maailmaa vaivaamaan. Mutta vielä ihmiskunta luulee selviävänsä ilman sinua vitsauksestaan, ja aivan puhkuu voittoisaa uhoaan? Rukoilen, että ihmiset joutuisivat normaalista elämästään horjutettuina turvautumaan sinuun, että moni tulisi synnintuntoon ja pelastuisi ahdistuksensa aikana. Avaa taivaan akkunat ja näytä millaista on normaali elämä sinun kanssasi. Puhu vakavasti niille, jotka pian kuolevat. Auta pimeydessä vaeltavat, saatanan orjat, synteihin sidotut, sisälle Jumalan valtakuntaan. Kulje Jeesus, sairaiden luona niin kuin ennenkin ja kuule heidän rukouksensa. Muuta normaali elämä uudeksi elämäksi yhteydessäsi, ristisi sovituksessa. Olet luvannut kuulla heitä, jotka huutavat sinua, Vapahtajani, Herrani ja Jumalani, avukseen – sitä odotan. Aamen.