Oletko sinä kääntynyt? – Pelastuselämä osa 1

KÄÄNTYMYS on rajapyykki, jonka kohdalla alkaa pelastuselämä taivaallisesti määrätyissä muodoissa ja vaiheissa.

Hengellisesti kääntyneistä ihmisistä puhutaan aluksi oikeutetusti sanalla vastakääntynyt. Hänestä sopii myös puhua vastasyntyneenä.

Jumalan teon tuloksena ihminen syntyy hengessänsä uudeksi luomukseksi.

Jumalan tekona ihminen on saanut tulla johdetuksi parannuksen paikalle – todella: vanha on kadonnut ja kaikki on tullut uudeksi. Pyhä Henki on ottanut asunnon kolminaisen ihmisen sisimmässä sisimmässä eli ihmisen hengessä.

Vastakääntyneen elämässä on edelleen monia puutoksia, lankeemuksia ja kompastuksia.

Pyhä Henki ei kuitenkaan jätä vastakääntynyttä.

Pyhällä Hengellä on Kolminaisuudessa sovittu tehtävä – Hän tuo ihmisen, jossa Hän asuu, perille taivaaseen – tarvittaessa lihaa ja verta, koko vanhaa ihmistä ruoskivien, parannukseen ja uudistumiseen ajavien kokemusten lävitse.

Uskon kautta Herraan Jeesukseen Kristukseen vastakääntynyt on autuas ja turvassa sen lunastuksen perusteella, jonka Jeesus on ansainnut. Vastakääntynyt on uskonut syntinsä anteeksi Jeesuksen veressä, ja ”missä syntien anteeksi antamus on, siinä on elämä ja autuus”.

ALKANEESEEN vaellusmatkaan sijoittuu monenlaisia vaikeuksia.  Hyvä on omistaa luotettava sielunhoitaja, hengellinen isoveli tai -sisko, uskossa koeteltu ja jo totista matkaa taivastiellä tehnyt ja tekevä. Mainitsen kootut – hyvin tärkeät – piirteet hyvästä sielunhoitajasta.

Hän on evankelinen kristitty.

Hän on täytetyn sovitustyön kristitty.

Hän on tomun ja armon tasolla voittoelämää kokeva kristitty.

Hän on ansiottomien kristittyjen asian ajaja, jolla on omakohtainen tuntemus sovituksen virasta.

Hengellinen lepopaikka vastakääntyneellä on aina ja yksin Golgatalla. Ei koskaan Siinain vuorella. Miksi? Koska laki ajaa vastakääntyneen katsomaan lihaansa, jossa ei asu mitään hyvää. Armo avaa näkymän Getsemaneen ja Golgatalle, jossa vastakääntynyt kuulee sovitusveren puolustavan äänen.

HENGELLINEN isäni, kouluttajani ja johtajani Jumalan työssä tapasi kokousmatkoillamme jälkikokouksissa jakaa ratkaisualttarilla oleville tekemäänsä monistettua paperia, josta minulla on edelleen kappale muistojen arkistossa. Seuraavassa monisteen sisältö alkuperäistekstinä.

Olet nyt Jumalan lapsi uskon kautta Herraan Jeesukseen Kristukseen. Kiitä Herraa siitä!

Otaksun, että Sinä, joka näitä rivejä luet, olet rehellisesti kääntynyt pois maailmasta ja tahdot elää vastedes Jeesuksen yhteydessä. Sielusi vihollinen, kaiken synnin alku ja tekijä, tietää tämän ja koettaa tuoda eteesi kaikenlaisia vaikeuksia saadakseen sinut näissä koetuksissa luopumaan uskostasi. Olet vielä heikko ja kokematon näissä taisteluissa.

Mutta Raamatun perusteella voin sanoa Sinulle totuuden: Jeesus Kristus on väkevä auttaja kaikissa kiusauksissa ja taisteluissa, joihin paholainen johdattaa sinut.

Kun olet kerran ”kätesi auraan laskenut”, älä katso taaksesi entiseen, vaan luottamuksessa Jumalaan katso uuteen elämään, jonka Jumala on antanut Sinulle lahjana Jeesuksen pyhän veren hinnalla. Hän, joka on tänään aloittanut Sinussa hyvän pelastavan työnsä, vie työnsä päätökseen. Hän voi totisesti auttaa Sinut vaikeuksien lävitse. Hänen voimansa on vihollisen voimaa valtavasti suurempi.  Ihana asia tietää.

Tavallisin hyökkäys, jonka vihollinen nyt valmistautuu suuntaamaan Sinuun, on se sama, jota vastaan jokainen vastakääntynyt joutuu taistelemaan. Epäilys! Sinä kysyt: Olenko todella kääntynyt? Olenko pelastettu? Ovatko syntini todella anteeksi annetut – aivan kaikki? Miten minä voin pysyä uskossa? Nämä ovat sisäisiä taisteluja. Ulkoapäin usein tulee kohdalle myös pilkkaa ja vainoa – esimerkiksi myös kodissa ja omaisilta, jotka eivät vielä tunne Jeesusta. Toverien ja maailman soraäänet on myös kestettävä.

Heitä kaikki vastaan tulevat taistelusi niihin käsiin, joissa on naulojen jäljet, puolestasi pistetyt. Löydä tie hiljentymiseen Hänen kasvojensa alla. Anna Pyhän Hengen vastata rukouksiisi ja johdattaa Sinut sellaiseen uskovien yhteyteen, jossa vastakääntynyt löytää moninaisen avun.

Näin siis Ensio Lehtonen itsekirjoittamassaan opaskirjeessään kokouksissaan Jeesukselle jättäytyneille ihmisille. Vastakääntyneille.

OLETKO sinä vastakääntynyt?

Edellä lukemasi hengellisen johtajani tärkeä kirje sisältää totuutta, joka on asiaa jokaiselle kristitylle.

Vastakääntynyt ei ensimmäisiä uskon askeleitaan ottaessaan vielä tiedosta kaikkea sitä vakavuutta, joka Lehtosen kirjeestä huokuu.

Nyt totean asian, jota ei ole lupa ohittaa.

Vaivaavan asian.

Suunnattoman tärkeän asian.

Jonkun mielestä jopa – loukkaavan asian.

Tuossa se oli väliotsikon tavalla silmiesi edessä muutama rivi ylöspäin.  Kysymyslause – Oletko sinä vastakääntynyt?

Älä nyt kiirehdi vastaamaan kevyesti kysymykseeni.

Katso, miten painotan kolmen sanan kysymystäni:

Oletko sinä vastakääntynyt?

Tiesitkö, että on ihmisiä, jotka kuvittelevat olevansa kääntyneitä – kristittyjä – matkalla taivaaseen – mutta se ei olekaan totta heidän kohdallansa?

Ihminen – syntinen, kadotettu ihminen – voi hyvinkin herkästi jossakin elämänsä nousussa tai laskussa kokea haluavansa muutosta elämäänsä. Hengelliset arvotkin voivat olla mukana näissä pyrkimyksissä. Tehdään päätöksiä ja lupauksia; pyritään ja yritetään.

Mutta!

Raamatullisessa merkityksessä ei ole tapahtunut kääntymystä!

Nyt varmuuden vuoksi etsimään merkkejä siitä, mikä on raamatullisesti vastakääntyneen ihmisen todellisuus.

RAAMATTU yksioikoisesti julistaa, että ihminen, joka on Jumalan tarkoittamassa merkityksessä nimenomaan Jumalan työn tuloksena kääntynyt, ei enää tahdo elää synnissä ja maailmassa. Vanhalle ihmiselle outo ilmiö on tullut sisimpään: ihminen haluaa elää yhteydessä Jumalaan ja palvella Jumalaa. Jeesuksen kärsiminen ja kuolema on hänen sydämensä murtanut. Hän on käynyt hengessä Getsemanessa ja Golgatalla ja todennut oman pelastumisensa kalliin, kalliin hinnan.

Vastakääntynyt kokee itsessään uuden Hengen elämän voiman.

Ennen hän rakasti maailmaa ja eli synnissä – nyt hän oppii rukoileman, ettei hän ikinä joutuisi takaisin siihen vanhaan elämään, josta on pelastunut. Hän on saanut henkeensä rakkauden Jumalan Pyhään Sanaan Raamattuun, ja iloitsee saadessaan opetella Raamatun sisältöä.

Askelet vievät Jumalan kansan yhteisiin rientoihin.

Jotkut kristityt ahdistuvat siitä syystä, etteivät tiedä tarkkaa hetkeä tai tilannetta, jossa he kääntyivät. He kuulevat toisten kertovan miten siellä ja siellä, siihen ja siihen aikaan heidän elämänsä muuttui.

Jotkut kristityt kääntyvät suuressa synnin hädässä ja tunnossa.

Toiset uskovat evankeliumin hyvän sanoman kuin konsanaan iloisesti yllättyneinä ja alkavat riemuita siitä, että heidän kaltaisiansa Jumala on rakastanut antamalla Jeesuksen kuolla heidän paikallansa.

Ensio Lehtonen toimitti 1940-luvulla Nuorten Raamattukerho nimistä lehteä. Jokaisessa numerossa hän vastasi useinkin hiljan kääntyneitten kysymyksiin. Yhdessä vastauksessaan Lehtonen selittää omaa kääntymystänsä epäilevälle nuorukaiselle kääntymisen erilaisia kokemuksia ja kirjoittaa: Filippin vanginvartijan ja purppurakauppias Lyydian kääntymiset ovat aivan vastakohtia ja erilaisia ulkoisissa ja jopa sielunkin suhteissa. Mutta kukaan ei saa epäillä, etteivätkö kääntymiset olleet todellisia – Raamattu sen sanoo. Jos kuorma on selästä pudonnut ja vaellat uudessa elämässä uusine haluineen olla Jumalan oma, niin saat olla varma kääntymyksestäsi ja heittää epäilyt pois. 

Edellisessä kuului hengellisen johtajan suurta raamatullista viisautta.

”JOS me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (1 Joh. 1:9).

Tämä on Jumalan rippisana jokaiselle syntinsä tunnustavalle.

Tällä sanalla Jumala vahvistaen julistaa ihmisen kääntymyksen.

Syntisi on anteeksi annettu (1 Joh. 2:12).

Syntisi on siirretty sinusta yhtä kauas kuin itä on lännestä (Ps. 103:12).

Pitääkö kääntymisen askeleita kulkevan paljastaa koko syntinen elämänsä ties miten monelle sielunhoitajalle? Vastaus on kielteinen. Rippi on Jumalan lahja. Ripissä avaudutaan joko seurakunnassa paimenen tehtävässä olevalle tai yleensä jollekin kokeneelle uskovalle, johon voi luottaa.

Jos vastakääntynyt kantaa tietoisia raskaita taakkoja, niin hänen on hyvä tutkia mahdollisuuksia ottaa yhteys kohteena olleisiin, teoista kärsineille tai muille asiassa osallisina oleville, ja pyytää anteeksi ja pyrkiä sovittamaankin tekemisiään. On tekoja, joita ei voi enää sopia ja pyytää anteeksi, koska kohteena olleet eivät enää ole elävien joukossa. Tällaisissa tapauksissa on vastakääntyneellä oikeus omistaa uskon kautta yleinen anteeksiantamus Kristuksen vuotaneessa sovitusveressä. (Katso Room. 3:23-24.)

Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä (1 Joh. 1:7).

Niin pitkälle ei vastakääntynyt koskaan kasva, etteikö hän aina tarvitsisi tätä Johanneksen lausumaa pyhää totuutta.

Kiitos, sydämellinen kiitos, kun olet ollut kanssani ja olet sallinut minun olla sinun kanssasi tässä totuuden hetkessä.