Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 20.2.2021

Ihmisoikeuksien puolustajat syytettynä terrorismista Intiassa

Poliittisten vankien vapauttamista vaatinut ryhmä asiantuntijoita on ollut vangittuna kolme vuotta Intiassa. Kaikkiaan 15 vangitun ryhmässä on lakimiehiä ja asiantuntijoita, joiden joukossa mm 83-vuotias roomalaiskatolinen pappi Stan Swamy. Kaikki syytetyt ovat iäkkäitä. Heitä syytetään pääministeri Narendra Modin eliminoimisen suunnittelusta. Syytettyjen tietokoneelta on löydetty viestejä, joissa viitataan terroritekoon, joka kohdistuisi pääministeri Modiin. Raskauttavin viesti viittaa suunnitelmaan murhata pääministeri ulkoilmakokouksen aikana. Viesti löytyi syytetyn tietokoneelta kätkettynä syvälle.

Nyt Bombayn korkeimmalle oikeudelle on toimitettu tutkimus, jonka mukaan syytettyjen tietokoneelle on istutettu todisteita. Tutkimuksen mukaan dokumentit on laitettu syytettyjen tietokoneelle niin piiloon, että tietokoneen omistaja ei ole niitä huomannut. Lisäksi syytetty ei ole koskaan avannut tiedostoja omalla koneellaan. Kyse on siis raskauttavasta todisteesta, joka on istutettu syytetyn tietokoneelle hänen tietämättään.

Viime vuonna Amnesty International ja Toronton yliopiston Citizen Lab raportoivat, että vuonna 2019 vastaavia tietomurtoja tehtiin vähintään yhdeksää ihmisoikeuksien puolustajaa kohtaan, joista kahdeksan kampanjoi Intian poliittisten vankien vapauttamisen puolesta. Lisäksi vuonna 2019 havaittiin, että Israelilaista vain hallituksille myytävää Pegasus-ministä vakoiluohjelmaa on käytetty vakoilemaan ihmisoikeuksien puolustajia tunkeutumalla heidän matkapuhelimiinsa WhatsAppin kautta.

(Lähde: Telegraph India 11.2.2021)

Tanskalainen kirjailija Sara Omar rikko muslimien tabuja

”Puhun asioista, joista sinun ei pitäisi puhua. Mutta jos en tee tätä, kuka tekee?” 34-vuotias Sara Omar kertoo haastattelussa Kööpenhaminassa.

Hänen ensimmäinen romaani ”Dead Washer” myi Tanskassa yli 100 000 kappaletta, kun se julkaistiin vuonna 2017. Se on sittemmin käännetty useille kielille.

Kirjassaan ja puhuessaan julkisesti Omar kuvaa naisille ja lapsille tehdyistä vääryyksistä – raiskauksista, pahoinpitelyistä, naisten sukuelinten silpomisista ja kunniarikoksista. Hänen kuvauksensa ovat suututtaneet muslimiyhteisön ja nyt hän elää jatkuvassa poliisin suojeluksessa.

Omar sanoo, että monet musliminaiset – etenkin Pohjoismaissa, joutuvat usein uuden kotimaansa ja vanhempiensa konservatiivisten arvojen jännitteeseen.

”Reaktio, joka vaikutti minuun ja kosketti minua tavalla, josta aloin itkeä, oli naiselta, joka oli 45-50-vuotias. Hän tuli luokseni ja hän kuiskasi korvaani:” Kiitos, että annoit minulle äänen ”. ”

Omar kieltäytyy nyt puhumasta henkilökohtaisesta elämästään ”turvallisuustilanteensa vuoksi ja koska hänen sanansa voivat aiheuttaa vakavia seurauksia”.

Aikaisemmista haastatteluista tiedetään seuraava: Useiden pakolaisleireillä vietettyjen vuosien jälkeen Omar tuli Tanskaan 15-vuotiaana.

Omar on aiemmin paljastanut olleensa naimisissa. Hän kertoo olevansa ”murhatun tytön äiti”. Hän aloitti kirjoittamisen psykiatrisella osastolla useiden itsemurhayritysten jälkeen.

Hänelle kirjojen kirjoittaminen on kutsumus. ”Pidän sitä kutsumuksena, koska olen uhrannut kaiken sen puolesta”, hän sanoo tulisilla silmällä.

”Niin kauan kuin meillä on ihmisiä, jotka uhkaavat kirjoittajia, ja sanavapauden puolustajia, meillä on ongelma”, hän sanoo.

(Lähde: Tanskalainen uutissivu Qantara 29.1.2021)

Belgiassa poliisi tutkii tšetšeenien omistamia taloja liittyen terrorismin rahoitukseen

Liittovaltion syyttäjät määräsivät viime viikolla ratsioita 28 rakennukseen eri puolilla Belgiaa.

Puhelimia ja tietokoneita takavarikoitiin etsinnöissä. Kohteena olevia tšetseeni-muslimeja epäillään varojen kanavoinnista terroristijärjestöille. Ketään ei ole vielä pidätetty.

”Tutkimus paljasti, että monet ihmiset ovat yhteydessä kansainvälisiin järjestöihin, jotka väittävät keräävänsä varoja hyväntekeväisyyteen mm. ostaen kaivoja Sahelista tai Afrikan sarvesta. Todellisuudessa varat ohjataan terroristijärjestöille, kuten ISIS, Al-Qaida, Boko Haram ja Al Shabaab ”, syyttäjät sanovat.

”Lisäksi suuri osa epäillyistä tukee terroristijärjestöä nimeltä Kaukasian emiraatti ”. Kaukasian emiraatti haluaa perustaa islamilaisen valtion Tšetšeniaan, Dagestaniin ja Ingušiaan.

Tutkinta on laajentunut Ranskaan, Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Venäjälle ja Norjaan.

(Lähde: Belgialainen Flanders News 10.2.2021)

USA:n uusi presidentti Joe Biden on uhannut taloudellisilla toimilla Afrikan maita, jos ne eivät ryhdy tukemaan homoagendaa

Muistio kehottaa liittovaltion virastoja ”toteuttamaan ja laajentamaan ponnisteluja syrjinnän, homofobian, transfobian ja suvaitsemattomuuden torjumiseksi LGBTQI + identiteetin tai käyttäytymisen perusteella.

Muistiossa mainitaan lisäksi, että maille, joiden katsotaan ”edistävän suvaitsemattomuuden ilmapiiriä”, on seurauksia, mukaan lukien tarvittaessa taloudelliset sanktiot, viisumirajoitukset ja muut toimet”.

Biden väitti muistiossaan pitämässään puheessa, että tämä LGBTQI + -ohjelman pakottaminen muihin maihin korjaisi USA:n moraalisen johtajuuden.

Monet hyökkäyksen kohteena olevista maista ovat syvästi kristillisiä ja konservatiivisia maita, kuten Nigeria, Uganda ja Kenia.

Nigeria luokitellaan homofobiseksi maaksi sen homojen vastaisen kannan vuoksi.

Yhdysvaltain entisen presidentin, entisen presidentin Barrack Obaman painostuksesta huolimatta, presidentti Goodluck Jonathan allekirjoitti tammikuussa 2014 samaa sukupuolta olevien avioliiton kieltävän lain.

Bidenin muistiossa käsitellään myös pakolaispolitiikkaa ja todetaan, että hallinto ”nopeuttaa erittäin haavoittuvien henkilöiden ottamista pakolaisiksi”. Haavoittuviksi muistiossa määritellään LGBTQI + ihmiset.

(Lähde: News Wars 13.2.2021)20

Iranissa uskostaan ​​pidätetyt kristityt maksoivat noin miljoona euroa takuita vuonna 2020, todetaan ihmisoikeusjärjestöjen raportissa

Ainakin 115 iranilaista kristittyä pidätettiin vuonna 2020 uskonsa tähden tai osallistumisensa vuoksi uskonnolliseen toimintaan, kertoi Open Doors.

Ihmisoikeusjärjestöt varoittavat, että kristittyjä pidätetään yksinkertaisesti siksi, että he ovat käyneet kirkossa ja joutuvat sitten maksamaan kohtuuttomia maksuja päästälkseen vankilasta. Joidenkin on jopa myytävä kotinsa ​​kustannusten kattamiseksi.

Yhdessä tapauksessa neljä kristittyä joutui maksamaan noin 180 000 euroa takuita – korkein koskaan vaadittu summa maassa, jossa minimivuosipalkka on vain vähän yli 1000 euroa.

Open Doorsin asiantuntija, tohtori David Landrum sanoi, että kristittyjen vaino ei ole vähentynyt pandemian aikana.

”Pelkästään kodeissa kokoontuvaan kirkkoon menoa pidetään uhkana kansalliselle turvallisuudelle”, hän sanoi.

”Kristityt – erityisesti islamista kääntyneet – ovat uskonnollisen vainon kohteena. ”Tämä sorto estää Iranin kristittyjä elämästä normaalia elämää.”

Kristitty pariskunta menetti adoptoidun tyttärensä huoltajuuden.

Sam Khosraviin ja hänen vaimonsa Maryam Falahi adoptoivat Lydian orpokodista vuonna 2019 kolmen kuukauden ikäisenä, mutta viranomaiset ovat nyt vieneet hänet vanhemmilta.

”Olemme huolehtineet tyttärestämme melkein kaksi vuotta”, he sanoivat.

”Jopa tuomari myönsi, että” voimakas emotionaalinen sidos ”on muodostettu välillemme.

Iranin ihmisoikeusjärjestön raportissa todettiin, että viranomaiset kiduttavat kristittyjä ja käyttävät epäinhimillisiä kuulustelutekniikoita saadakseen heidät luopumaan uskosta.

”Kristityt Youhan Omidi ja Saheb Fadaie saivat 80 ruoskaniskua ehtoolliselle osallistumisen tähden.

Iranin valtio turvautuu yhä enemmän väkivaltaisiin menetelmiin tavallisten kristittyjen eliminoimiseksi.

(Lähde: Christian Today 13.2.2021)

Jotkut pastorit pelkäävät, että kirkkonsa eivät selviydy pandemiasta – raportti Irlannista

Kiristyvä talous ja jumalanpalveluselämän siirtyminen nettiin ovat lisänneet pastoreiden stressiä pandemian aikana, selviää Irlannissa tehdystä haastattelututkimuksesta. Pastorit pelkäävät seurakuntien tulevaisuutensa puolesta ja kärsivät päänsäryistä ja unettomuudesta. Nettijumalanpalvelukset ovat asettaneet seurakunnat kilpailutilanteeseen.

Jotkut yrittivät sinnitellä pienimuotoisilla kokoontumisilla; toiset yrittivät pitää ihmisiin yhteyttä Facebookilla; jotkut lähettävät saarnoja äänitiedostona; ja sitten on paljon jumalanpalvelusvideoita. Seurakuntalaiset voivat nyt valikoida tästä tarjonnasta parhaat. Ei ole enää mitään syytä seurata vain oman paikallisseurakunnan tarjontaa. Kilpailussa pienet maalaisseurakunnat jäävät auttamatta jalkoihin. Iäkkäät pastorit eivät hallitse tekniikka, eikä heillä ole välineistöä.

”Minulla on ollut enemmän päänsärkyä viimeisten kolmen kuukauden aikana kuin kymmenen vuoden aikana. En ole koskaan ottanut niin paljon parasetamolia koko elämässäni”, sanoi yksi Irlannin kirkon pastori Pohjois-Irlannissa. Monet pastorit kokevat ahdistavaksi puhua tietokoneelle elävien ihmisten sijaan.

Irlannin kirkot kärsivät myös taloudellisesti, kun kolehdin kerääminen perinteisin tavoin ei ole mahdollista. Taloudellisen tuen pyytäminen on vaikeaa aikana, jolloin seurakuntalaiset jo kamppailevat oman taloutensa kanssa. Toisaalta on myös kauniita kertomuksia siitä, miten seurakuntalaiset ovat tulleet kyselemään pastoreilta, miten he nyt voisivat antaa, kun ei ole kolehtia. Missä on hyvää tahtoa, myös keinot löytyvät.

On pastoreita, joilla ei ole ollut lainkaan tuloja sen jälkeen, kun jumalanpalvelukset siirrettiin nettiin.

On myös niitä seurakuntia, jotka ovat hyötyneet tilanteessa. Isompien kaupunkien evankelioimiseen keskittyneet seurakunnat ovat vetäneet osallistujia nettipalveluksiinsa väkeä kaikkialta. Ne ovat pärjänneet myös taloudellisesti paremmin kuin aikaisemmin.

Maaseudulla on alueita, joilla yksi pappi hoitaa useampaa seurakuntaa. Nyt on vaara, että nämä pienet seurakunnat joutuvat sulkemaan ovensa ja niiden kirkkorakennukset myydään. Jos kuuluu tällaisen kuolinkamppailua käyvään seurakuntaan, sitä helposti takertuu kirkkorakennukseen ja hautausmaahan. Kirkkorakennuksesta tulee identiteettikysymys ja mielessä liikkuu kysymys: on hautausmaa vielä olemassa, kun kuolen. Nämä ovat syviä tunteita nostavia asioita.

(Lähde: Christian Today 31.1.2021)