Rony Smolar – Israel-uutisviikko 25.1.2021

Muun maailman lähes avoimesti iloitessa presidentin vaihtumista Yhdysvalloissa Israelissa kärsitään näinä päivinä Donald Trumpin jälkeistä kohmeloa. Vaikka Trumpin yhdeksi kaudeksi, ts. neljäksi vuodeksi jäänyt presidenttiys oli lyhyt, niin Israelin kannalta se oli lähes yhtäjaksoista unelmien täyttymystä.

Sen jälkeen, kun presidentti Harry Truman toukokuussa 1948 ensimmäisenä suurvaltana kiirehti tunnustamaan vastaitsenäistyneen juutalaisvaltion, ei yhtä merkittävää ystävyyden osoitusta ole Israelissa koettu kuin vasta viime vuosina. Israelissa vallitseekin nyt käsitys, että oltiin Trumpista mitä mieltä hyvänsä, niin hän onnistui jättämään pysyvät jälkensä niin Israeliin kuin Lähi-itään. Olihan alue vuosikymmeniksi juuttunut vihollisuuksien ja väkivaltaisuuksien jatkuvaan kierteeseen, minkä Trump ja hänen hallintonsa viime kesänä neljässä kuukaudessa osittain katkaisi.

Siihen tarvittiin perinteisten asetelmien ja historiallisten viholliskuvien murskaamista, mihin ainoastaan Yhdysvallat tuolla alueella kykenee. Samalla Trump kykeni osoittamaan, ettei palestiinalaiskysymys sittenkään muodostanut estettä Israelin ja arabimaailman rauhalle, vaikka niin oli vuosikymmeniä uskoteltu.

Siksi on nyt mielenkiintoista seurata, miten presidentti Joe Biden ja hänen hallintonsa aikovat jatkaa, siitä mihin hänen edeltäjänsä jäi.

Yhdysvaltojen vauhdittamana Israelin sekä sen uusien rauhankumppanien Arabiemiraattien, Bahrainin, Sudanin ja Marokon toivotaan kuitenkin jatkavan omillaan luottamuksen rakentamista sekä suhteidensa syventämistä, mikä osoittaisi suunnan myös tuleville rauhankumppanuuksille.

Israelissa kuului heti viime viikolla ääniä nopeaksi irrottautumiseksi Trumpin aikaisesta unelmatilanteesta, minkä tilalle Israelin tulisi rakentaa syntyneiden rauhankumppanuuksien varaan omaa alueellista rauhanpolitiikkaa.

Se edellyttää Israelin johdolta kuitenkin uutta asennoitumista, sillä Yhdysvaltojen ei Bidenin aikana uskota seisovan yhtä tiiviisti Israelin rinnalla eikä Israel voisi pitää liittolaisensa apua itsestäänselvyytenä.

Mutta selvää on, että oman rauhanpolitiikan esteen muodostaa alueelliseksi voimatekijäksi pyrkivä Iran ja sen aseistamat ja kouluttamat liittolaiset, jotka saavat Israelin keskittymään ennemminkin omaan turvallisuuteensa. Toisaalta Israelin toivotaan muodostavan yhdessä rauhankumppaniensa kanssa vastavoiman, minkä uhmakas Iran joutuisi suunnitelmissaan ottamaan huomioon. Siinä tilanteessa joustavampaan Iran-politiikkaan pyrkivä presidentti Biden välttäisi rikkomasta uusien rauhankumppanien rintamaa.

Vaikka Yhdysvaltain uudeksi ulkoministeriksi nimetty Tony Blinken ehti vakuuttaa Yhdysvaltojen konsultoivan Israelia Iran-suhteissaan, niin uuden hallinnon tiedetään jo olleen neuvottelukosketuksessa Iranin edustajien kanssa. Siitähän Trumpin hallinto pidättäytyi täysin.

Bidenilla tuleekin olemaan kiire saada parannuksia Iranin ydinaseohjelmaa rajoittavaan nykyiseen sopimukseen, sillä asiantuntijoiden mukaan Iran on vajaan vuoden päässä ensimmäisestä ydinkärjestään.

Myös Israel näkee asiassa kellon tikittävän eikä missään olosuhteissa tule sallimaan Iranille ydinasetta. Israel onkin antanut ymmärtää, että vain Yhdysvaltain tiukasti valvoma sopimus kelpaisi, muussa tapauksessa Israel toimisi yksin. Iranin käsissä oleva ydinase nähdään Israelissa elämän ja kuoleman kysymyksenä.

Israel tarkkailee muutenkin Bidenia, joka on poikennut edeltäjänsä Lähi-idän politiikasta mm sallimalla heti hallintonsa ensi päivinä palestiinalaisedustuston paluun Washingtoniin sekä palauttamalla satojen miljoonien avustukset palestiinalaishallinnolle.

Vastavuoroisuutta tosin on ilmennyt, kun palestiinalaishallinto on ilmaissut Valkoiselle talolle valmiutensa neuvotella Israelin kanssa.

Palestiinalaisten keskuudesta kuuluu myös ääniä, jotka varoittavat liian suurista odotuksista Bidenin hallinnon suhteen, mutta on myös niitä, jotka näkevät ensimmäisten kosketusten osoittavan, että myös hyvää voisi seurata. Pitiväthän palestiinalaiset Trumpin hallintoa heille suorastaan painajaisena.

Mutta hallinnon vaihduttua Israelilta edellytetään jatkossa valveillaoloa, sillä demokraattien keskuudessa vallitsee palestiinalaisia myötäileviä näkemyksiä sekä herkkää kritiikkiä, viimeksi viikko sitten, kun Netanjahun hallitus ilmoitti rakennussuunnitelmista Länsirannalla. Myös väärinkäsityksiksi leimatut kannanotot nähdään Israelissa ilmaan heitettyinä koepalloina. Siitä oli viime viikolla esimerkkinä hyvin Israel-mielisen Yhdysvaltain-suurlähettilään David Friedmanin poistumista seurannut hänen Twitter-tilinsä sulkeminen sekä uuden avaaminen. Uudessa luki sen olevan Yhdysvaltain-Israelin-, Jordanjoen länsirannan- ja Gazan suurlähettilään tili. Tuossa muodossa se näytti Bidenin hallinnolta melkoista politiikan muutosta, mikä herätti Israelissa niin ulkoasiainhallinnossa kuin sosiaalisessa mediassa melkoisen myrskyn.

Asia korjaantui muutama tunti myöhemmin, kun lähettilään asemaan liittyneestä tilin nimestä poistettiin viittaukset Jordanjoen länsirantaan sekä Gazaan, siis palestiinalaisalueisiin. Lähetystön edustaja vahvisti kyseessä olleen erehdyksen eikä maan Israelin suhteissa ollut tapahtunut muutosta. Mutta tuo kuitenkin osoitti, miten herkässä suhtautuminen uuteen amerikkalaishallintoon Israelissa nyt on.

Israelin on varauduttava tiukkaan kädenvääntöön liittolaisensa kanssa, painottavat muutamat kolumnistit viime päivinä käsitelleissä kirjoituksissaan. Tuon takana on se tosiasia, että Biden toimi kahdeksan vuotta Barack Obaman varapresidenttinä hallinnossa, mikä ei jättänyt Israeliin kovin myönteisiä muistoja.

Mutta israelilaiset elävät arkeaan luottaen monesti koeteltuun kykyynsä selviytyä omin voimin vaikeista ja haastavista olosuhteista. Kuten myös muualla maapallolla, koronavirus kurittaa monikulttuurista väestöä, josta löytyy eroja suhtautumisessa viranomaisten antamiin määräyksiin. Valtaosan noudattaessa määräyksiä ja rajoituksia muut, jopa suuret väestönosat pitävät rajoituksia puuttumisena niiden kulttuuriperinteisiin.

Tällaisia ovat Israelin arabivähemmistö sekä maan ortodoksijuutalaiset yhteisöt. Perinteisesti nämä väestönosat elävät kulttuuriaan omien johtajiensa ja rabbiensa ohjauksessa. Ominaista näille ovat suuret kokoontumiset, häät ja perhe- ja sukujuhlat sekä hartaustilaisuudet, joissa saattaa olla satamäärin ihmisiä. Tartuntavaarasta huolimatta tällaisia tilaisuuksia on järjestetty viranomaisten kielloista huolimatta, eivätkä edes tuntuvat sakot ole olleet esteenä.

Virkavallan saapuminen tapahtumapaikoille on johtanut rajuihin yhteenottoihin, mikä kurittomuutena ei ole uutiskuvissa näyttänyt kovin hyvältä. Omilla asuinalueillaan muusta väestöstä lähes eristyksissä elävän arabiväestön kurittomuus ei suoraan välity valtaväestön olosuhteisiin, vaikka tartuntaluvut ovat myös heillä korkeat. Mutta muiden israelilaisten keskuudessa elävät suuret ortodoksiyhteisöt ovat viime viikkoina lähes kapinan lailla vastustaneet viranomaisten kokoontumiskieltoja. Se on johtanut kiivaisiin yhteenottoihin poliisin kanssa, mikä katukuvassa näkyy poltettuina poliisiajoneuvoina, palavina jäteastioina ja yleisenä ilkivaltana. Lisäksi poliisin suojiin on otettu satamäärin nuoria ortodoksimiehiä.

Vastustus johtuu siitä, etteivät yhteisöjen iäkkäät johtavat rabbit tahdo alistua maallisten päättäjien kieltoihin, joiden he katsovat puuttumisena heidän perinteellisiin elämäntapoihinsa. Tosin rokotuksiin on pikkuhiljaa suostuttu mutta rabbien viimeisin ristiriitoja aiheuttanut päätös oli sallia yhteisön koulujen aukipitämisen, siitä huolimatta, että koko maassa ne on tartuntojen rajoittamiseksi määrätty suljettaviksi.

Ortodoksien avoin kapinahenki on synnyttänyt syviä ristiriitoja Israelin yhteiskunnassa, varsinkin kun heidän vähäinen panoksensa yhteiskunnassa aiheuttaa valtaväestössä jo ennestään katkeruutta.

Yhteiskunnan paineista huolimatta Israelissa suhtaudutaan rokotuksiin vakavasti. Viiden viikon aikana väestöstä on lähes neljännes eli 2.5 miljoonaa jo rokotettu ja rokotteiden riittävyydestä kertoo se, että viikonvaihteessa jopa 16-18-vuotiaat ovat voineet saada rokotuksen.

Vastineena rokotteiden suurelle hankintamäärälle, Israel on sitoutunut toimittamaan kokemus- ja tutkimustietoaan rokotteen valmistajalle, Pfeizerille.

Virustilanne jatkuu edelleen vakavana; vuorokauden tartuttavuusluku on jonkin verran laskenut mutta edelleen korkea noin 7000 tapausta vuorokaudessa ja menehtyneiden määrä lähentelee 4 ja puolta tuhatta. Siksi hallitus päätti eilen entisestään kiristää torjuntatoimia sulkemalla kahdeksi viikoksi Tel Avivin kansainvälisen lentokentän.

Israelin korkean teknologian osaaminen elää hyvinkin virustilanteessa, mikä näkyy siinä, että eräs israelilaisyritys on myynyt satoihin englantilaisiin sekä irlantilaisiin linja-autoihin mm koronaviruksen tappavan ilmansuodatinjärjestelmän. Israelilaisessa sairaalaolosuhteissa kokeiltu järjestelmä on osoittanut kykenevänsä puhdistamaan sisäilman 99.9%:sti viruksista ja bakteereista.

Valmistajan ilmoituksen mukaan järjestelmän kaksoissuodatin yhdessä ultraviolettivalon kanssa tuhoaa tehokkaasti sisäilmassa olevan koronaviruksen. Tiedossa on, että yskimisen ja aivastuksen levittämät virukset säilyvät 15-30 minuutin ajan ilmassa.

Järjestelmä antaa matkustajille mahdollisuuden tarkkailla sisäilman laatua kännykästään linja-autoon kiinnitettävän QR-viivakoodin kautta.

Valmistaja Aura Air ilmoittaa uusia asiakkaita löytyneen nyt myös Alankomaista, Kroatiasta sekä Yhdysvalloista.

Ja lopuksi: Israelin muinaislöydöistä vastaava viranomainen kertoi viime viikolla maan keskiosassa, Galilean ja Samarian vuorten välissä sijaitsevalta Jisreelin tasangolta löydetyn kirkkoraunion yhteydessä tehdystä harvinaisesta kiveen kaiverretusta tekstistä.

Nimittäin, Bysantin ajalta eli noin 1500 vuotta vanhojen raunioiden joukosta löytyi perustuksen päällä olleen oven yläpuolella sijainnut kivipaasi, mihin oli kreikaksi kaiverrettu sanat: ”Marialle syntynyt Kristus”, mikä oli tarkoitettu varjelemaan ovesta kulkijaa pahalta silmältä. Teksti jatkui: ”Tämä on Jumalaa pelkäävän ja hurskaan piispan Theodosiuksen sekä Tuomaan perustuksista lähtien rakentama. Jokaisen, joka tästä kulkee, tulee rukoilla heidän puolestaan.”

Aikakirjojen mukaan piispa Theodosius oli alueen ensimmäisiä piispoja. Alueelta on aikaisemmin löytynyt ristiretkeläisten aikainen kirkko sekä luostari.

Jisreelin alueella on viime vuosina suoritettu paljon kaivauksia ja löytöjä on tehty eri aikakausilta. Paikalliset nuoret sekä koululaiset ovat kovasti innostuneet löydöistä ja vapaaehtoisina lähteneet mukaan arkeologisiin kaivaustöihin.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR