Rony Smolar – Israel-uutisviikko 7.4.2025

Israel-uutisviikon kärjessä edelleen on ollut Gazan sopimuksetonta tilannetta seurannut sotatilanne, mikä Israelin aloittaman uuden maahyökkäyksen seurauksena on laajentunut käsittämään suuria alueita Gazasta. Ilmavoimien tukemilla hyökkäyksillään Israel ilmoittaa pyrkivänsä painostamaan terroristijärjestöä Hamasia luovuttamaan hallussaan olevat israelilaiset panttivangit.

Syvä vihamielisyys ilmenee kuitenkin Hamasin vastauksesta, minkä mukaan yritykset vapauttaa panttivangit väkisin johtaisivat vankien palautumiseen Israeliin vain ruumisarkuissa. Israelin armeijan mukaan Hamasin hallussa on puolentoista vuoden jälkeen vielä 59 panttivankia, joista hieman yli 20:n uskotaan olevan yhä elossa.

Toisiaan syyttelevät sodan osapuolet ovat vuoron perään torjuneet Egyptin, Qatarin ja Yhdysvaltojen tekemät aselepoehdotukset esittämällä tilalle omia vastaehdotuksiaan, mitkä eivät kuitenkaan ole edistäneet yhteisymmärrystä.

Samanaikaisesti seitsemällä eri rintamalla sotaa johtava pääministeri Benjamin Netanjahu on joutunut tästä kovaan paineeseen, kun hänellä ei ole varaa uhrata panttivangit eikä aikomusta jättää Hamasia hallinnoimaa Gazaa.

Israel on kuitenkin viime viikkoina saanut yllättävää sivustatukea Gazan sisältä, missä asukkaat ovat julkisesti kapinoineet Hamasia vastaan vaatimalla antautumista sekä sodan päättämistä. ”Emme loputtomaksi jaksa elää sodassa, mikä ei ole tuonut meille mitään ratkaisua eivätkä lapsemme näe täällä tulevaisuuttaan”, on väkijoukkojen kuultu huutavan.

Hamas ei ole sietänyt näitä vastalauseita, vaan pidättänyt äänekkäimpiä mielenosoittajia ja jopa teloittanut sellaisia, joiden on epäilty toimineen Israelin laskuun.

Sodan loppuminen ei muutenkaan ole näköpiirissä, sillä Hamas on aseistautunut uudelleen ja Israel on hyökkäyksensä aikana löytänyt uusia Hamasin yhä syvemmälle maan alle kaivamia tunneleita asevarastoineen. Niistä on löytynyt myös merkkejä panttivankien jättämistä jäljistä. Vapautetut panttivangit ovat omista kokemuksistaan kyenneet kertomaan, että heidät oli välillä siirretty tunneleista maanpinnan rakennuksiin, israelilaisjoukkojen hämäämiseksi jopa rakennusraunioihin.

Sitkeätä vastarintaa yhä tekevä Hamas on lisännyt raketti-iskujaan Israeliin samalla, kun se on saanut tukea liittolaiseltaan Jemenin huthi-kapinallisjoukolta, joka toistuvasti kohdistaa ohjushyökkäyksiä Israeliin. Israel on yhdessä Punaisellamerellä toimivien amerikkalaisjoukkojen kanssa kuitenkin onnistunut torjumaan ohjukset Israelin ilmatilan ulkopuolella. Tosin joitakin isoja ja raskaita osia alasammutuista ohjuksista on vahinkoa aiheuttamatta tippunut Israeliin.

Myös Israelin ja Libanonissa toimivien Hizbollahin joukkojen välinen aseleposopimus on pitkän hiljaisen kauden jälkeen viime viikkoina rikkoutunut, kun Libanonista on ammuttu raketteja kohti Israelia. Varoitukseksi Libanonin viranomaisille Israel kohdisti viime tiistaina jo toisen ilmaiskunsa pääkaupungin Beirutin eteläisiin kaupunginosiin. Kolmen uhrin lisäksi iskussa kuoli eräs Hizbollahin johtoon kuulunut.

Pääministeri Benjamin Netanjahu on yhdessä puolustusministerinsä kanssa toistuvasti varoittanut, että Israel aikoisi uhkien torjumiseksi iskeä kaikkialle Libanonissa.

Luottamus minkäänlaisen sopimuksen pitävyyteen Gazassa näyttää nyt kovin heikolta osapuolten liikehtiessä poispäin ennestään tehdystä yhteisymmärryksestä. Sen lisäksi välittäjinä toimivat Egypti ja Qatar ovat menettämässä puolueettomuutensa, kun Gazaa hallinnoivaan Hamasiin hyviä suhteita ylläpitävää Qataria epäillään osaspuolena pääministeri Netanjahun kansliassa ilmi tulleissa väärinkäytöksissä. Niiden seurauksena kanslian kaksi avainhenkilöä on pidätetty ja jopa itse Netanjahua on kuultu todistajana.

Kaiken kukkuraksi Israelin vakaat suhteet Egyptin kanssa ovat Gazan sodan myötä rapistuneet, vaikka maiden vuonna 1979 solmittua rauhansopimusta on pidetty esimerkkinä muille juutalaisvaltion kanssa suhteita harkitseville arabi- ja muslimivaltioille. Alamäki suhteissa on kuitenkin jatkunut ja Egypti on muutaman kerran uhannut irtautua historiallisesta sopimuksesta, jonka takaajana toimii kummankin maan läheinen liittolainen Yhdysvallat.

Ongelmana on Gazan sodan aiheuttamat suuret siviiliuhrit sekä Israelin humanitaariselle avulle asettamat monet rajoitukset. Toisaalta Egypti ei sodan riehuessa pahimmillaan suostunut avaamaan rajaansa Gazan hätää kärsiville pakolaisille, kun sen pelkona oli, etteivät he pääsisi enää takaisin Gazaan.

Egypti on ollut huolissaan myös omasta turvallisuudestaan, sillä maan johto suhtautuu vihamielisesti Hamasiin, joka on Egyptissä terroristijärjestöksi luokitellun Muslimiveljeskunnan sisarjärjestö.

Egyptin ja Israelin suhteiden todellinen tila paljastui toissa viikolla, kun maat ilmeisen tietoisesti unohtivat maiden yhteisen juhlapäivän eli rauhansopimuksen 46. allekirjoituspäivän, jolloin perinteenä on ollut vaihtaa tervehdyksiä ja maiden johtajien pitää suhteita ylistäviä julkisia puheita. Myös pitkään nimityksensä hyväksymistä odottaneelle Israelin uudelle Egyptin-suurlähettiläälle ei liioin ole löytynyt aikaa luovuttaa valtakirjaansa presidentti Abdel-Fattah al-Sisille.

Maiden suhteet ovat edenneet lähes diplomaattisen välirikon partaalle, kun Netanjahun politiikkaan epäilevästi suhtautuva Egypti on rauhansopimuksen vastaisesti hiljalleen siirtänyt asevoimiaan Israelin rajan tuntumaan Siinain niemimaalle, jota rauhansopimuksessa pidetään maiden välisenä demilitarisoituna puskurivyöhykkeenä.

Vaikkei Israel toistaiseksi ole tähän reagoinut, vaan odottanut amerikkalaishallinnon asiaan puuttumista, Israelin vastainen kiihotus on selvästi lisääntynyt egyptiläismediassa. Lisäksi maiden välillä ei näinä päivinä juurikaan löydy minkäänlaista yhteistyötä. Israelin osalta Egyptin on korvannut Persianlahdella sijaitseva Arabiemiraatit, jonka kanssa Israel on jatkuvasti sekä syventänyt että laajentanut yhteistyötään.

Mutta Egyptin lisäksi aihetta huoleen löytyy myös Israelin toisessa naapurissa Syyriassa, missä joulukuussa tapahtuneen vallankumouksen jälkitilanteen oli toivottu tuovan maiden suhteille uuden alun. Siitä on nyt kuitenkin kehittymässä uusi turvallisuusriski, kun kovin sanoin välinsä Israeliin katkaissut Turkki on hivuttautumassa Syyrian turvallisuuden takaajaksi. Israel ei kuitenkaan suostu vihamieliseksi muuttuneen Turkin eikä minkään muun vihollisjoukon läsnäoloon rajojensa tuntumassa ja siksi se on viestinä Turkille viime viikkoina tuhonnut edellisen hallinnon tukikohtia sekä sotilaslentokenttiä eri puolilla Syyriaa.

Lähi-idän tilanteen kehittyminen on paljolti kiinni omaa ydinasetta tavoittelevan Iranin ja Yhdysvaltain viime aikoina kiristyneistä suhteista, kun osapuolet ovat uhanneet toisiaan jopa aseellisella voimankäytöllä.

Taustalla on Iranilta sopimuksin kielletty atomiase, jota se kansainvälisiltä tarkastajilta on pimittänyt. Presidentti Trump on vaatinut aseellisella painostuksella neuvotteluja uuden valvontasopimuksen syntymiseksi kesäkuuhun mennessä, minkä Iranin johto vielä jokin aika sitten torjui. Nyt Iran ilmoitti olevansa valmis epäsuoriin keskusteluihin Yhdysvaltojen kanssa.

Iranin asenteen muuttumiseen uskotaan vaikuttaneen ensi kuulle suunniteltu Trumpin nykyisen virkakauden ensimmäinen ulkomaanmatka, minkä pääkohde on Iranin naapurissa sijaitseva strateginen liittolainen Saudi-Arabia. Trump saattaa lisäksi vierailla myös muissa Persianlahden valtioissa, missä Yhdysvallat pitää sotilastukikohtiaan.

Yhdysvalloilla tiedetään olevan Lähi-idässä kymmen tukikohtaa ja niissä arviolta 50.000 sotilasta. Yhdysvallat on viime aikoina siirtänyt alueelle myös lisää aseistusta sekä vahvistanut merivoimiensa läsnäoloa.

Sisäisesti lähes kaoottiseen tilaan itsensä ajanut Israel joutuu nyt yhä enemmän tarkkailemaan lähiympäristöään, kun sen viholliset näkevät hämmästyksekseen alueen ainoan demokratian ja sotilasmahdin kamppailevan sisäisestä yhtenäisyydestään, jopa tulevaisuudestaan. Eikö demokratia takaakaan kansalle onnellisuutta, ihmeteltiin eräässä Israelin tilannetta seuranneessa lehtikirjoituksessa Persianlahdella.

Myös etäämpänä tilannetta seuraten voi todeta, että taustalla on pääministeri Netanjahun vallanhimo sekä Israelin yhteiskunnassa lähes kaikkialle tunkeutunut politikointi. Se näkyy mm ylimmän virkamieskunnan, ja jopa asevoimien komentajanimityksissä ja jatkossa poliitikot pyrkivät päättämään myös oikeuden tuomareista, jne.  Tätä kehityssuuntaa pidetään erityisen vaarallisena, kun se tapahtuu sodan muutenkin poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Israelista kantautuneiden tietojen mukaan Netanjahu ja hänen poliittisesti korruptoituneeksi syytetty hallintonsa nähdään vain pyrkivän vahvistavan valtaansa ennen kuin sotaan liittyvät tutkimukset alkavat. Viime aikojen kyseenalaisista nimityksistä sekä hätiköidyistä erottamisista aiheutuneista ristiriitaisuuksista jopa Netanjahun liittolaiset ovat todenneet pääministerin voivan syyttää tästä vain itseään.

Niskaan hengittävä Israelin media muistuttaa Netanjahua, että hallituksen päähuomion tulisi olla sodan päättämisessä, panttivankien vapauttamisessa sekä yhteiskunnan eheyttämisessä. Lehdistö on myös kyennyt osoittamaan hallituksen irtautuneen todellisuudesta, kun se osaksi poliittisilla lehmänkaupoilla on paisuttanut kuluvan vuoden valtionbudjetin ennätykselliseen 160 miljardiin euroon, mikä on lähes tuplasti Suomen vastaavaa suurempi.

Taustalta paljastuu mm kuuden puolueen hallituksen jatkuvuuden varmistaminen, kun Netanjahu on juuri palkinnut liittolaisiaan nimittämällä kaksi uutta ministeriä maan muutenkin paisuneeseen 34 ministeriä käsittävään hallitukseen.

Tämä katkeroittaa israelilaisia veronmaksajia ja yrityksiä, joita sota on koetellut erityisen raskaasti. Mm rintamalla yli vuoden palvelleet kymmenet tuhannet reservin sotilaat ovat ehtineet menettää työpaikkansa tai yrityksensä ja kun ortodoksimiehet ovat edelleen kieltäytyneet asepalvelusta. Armeijan vallitsevasta miespulasta huolimatta julkiset vetoomukset ovat kaikuneet kuuroille korville, kun Netanjahu ei halua luopua ortodoksipuolueiden suomasta poliittisesta tuesta.

Viime viikolla Netanjahu kuitenkin jätti taakseen kotimaan kuohunnan matkustamalla nelipäiväiselle vierailulle Unkariin, jonka pääministeri Victor Orbán oli kutsunut luokseen. Vaikka Netanjahu näin uhmasi Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n antamaa Gazan sotaan liittyvää pidätysmääräystään, Orbán oli vierailua ennen vakuuttanut, ettei Unkari ICC:n jäsenmaana pidättäisi vieraansa. Vierailun alkaessa kävi sitten ilmi, että Unkari oli päättänyt vetäytyä rikostuomioistuimesta.

Tulevana lauantai-iltana juutalainen maailma aloittaa kahdeksan päivää kestävän pesahin eli pääsiäisen vieton. Pesah liittyy Raamatusta tuttuun israelilaisten vapautumiseen faaraonaikaisen Egyptin orjuudesta. Pyhävieton keskeinen osa on aaton seder-ateria, minkä ääreen perhe ja sukulaiset kokoontuvat lukemaan ja ylistämään Herraa kansalleen tekemistä ihmeteoista, joita se paon ja sitä seuranneen erämaavaelluksen aikana koki.

Pesah tunnetaan myös happamattomasta leivästä eli matsasta, jota syödään pyhän aikana.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR