Suomessa ei ymmärretä USA:n historiaa

”Tässä kirjoituksessa esittelen yksitoista suomenkielistä ja akateemista USA:n historiaa avaavaa teosta. Kehotan tutustumaan ja huolellisesti lukemaan ainakin nämä teokset, joihin tässä viittaan, jos haluaa päästä aikuistenoikeasti jyvälle USA:sta ja sen merkityksestä ennen, nyt ja tulevaisuudessa. USA:n merkitys maailmamme kannalta on joka tapauksessa niin suuri, että – oli poliittinen tai uskonnollinen vakaumuksesi mikä hyvänsä – USA:ta ja siihen liittyviä isoja kysymyksiä on pohdittava ja niistä täytyy olla kiinnostunut.  USA:n historian oikea tunteminen on erittäin tärkeää riippumatta siitä, miten ensi kuun alussa käytävissä USA:n presidentinvaaleissa käy. Vaikka Donald Trump häviäisi, ei niin sanottu MAGA-konservatiivinen liike häviä mihinkään, joten senkin liikehdinnän todellinen tausta ja sisältö on syytä tuntea asiallisen akateemisesti.”

”Ylipäätään avain tämän aiheen ymmärtämiseen ja asiallisten arvioiden esittämiseen on USA:n historian tuntemus. Sama pätee kaikkiin muihinkin aiheisiin. Historian tunteminen ja ymmärtäminen on tärkeää. Tämä on perusantibiootti kaikenlaista, sekä yksityisen subjektiivista että valtapoliittisen korrektia, kaninkoloilua ja disinformatiivista propagandaa vastaan. Hyvää ja oikeaa ei ole joidenkin oletetusti korrektien iskulauseiden hokeminen ja vastakkaisten mielipiteiden moraalivimmainen sensurointi, vaan todellisten historiallisten tapahtumien ja kehityskulkujen tunteminen ja syvällinen ymmärtäminen. Vasta tällaisesta perustuntemisesta ja -ymmärtämisestä käsin on sitten perustellun oikeutettua ja järkiperäisen älyllistä ottaa kantaa puolesta tai vastaan siihen tai tuohon tämän hetken kysymykseen tai poliittiseen polemiikkiin.”

Näin kirjoitin viime vuoden lopulla, ennen USA:n presidentinvaaleja, ja esittelin tekstissäni useita päteviä ja hyviä suomenkielisiä USA:n historiaa valaisevia teoksia, joita lämpimästi suosittelin luettaviksi. Pidin tärkeänä tarjota tällaista lukusuosituskirjalistaa, koska tosiasia on se, että Suomessa ei ylisummaan juurikaan ymmärretä USA:n historiaa, vaikka nimenomaan tällaista ymmärrystä kipeästi kaivataan.

Mielenkiintoista on, että nyt myös tunnetut suomalaiset USA-tutkijat ja -tuntijat lausuvat painavasti julki saman todellisuuden, nimittäin sen, että Suomessa ei ymmärretä USA:n historiaa ja että tällainen ymmärtämättömyys johtaa pahoihin arviointivirheisiin ja hämmentäviin yllätyksiin. Tämä käy ilmi Jarmo Huhtasen 12.3.2025 päivätystä Helsingin Sanomien artikkelista ”’Siellä tulee olemaan tilanne, joka räjähtää sisäisesti’ – Tutkijoiden mukaan suomalaisilla oli liian ruusuinen kuva Yhdysvalloista”, jonka ingressin mukaan ”Suomen kansa pitäisi laittaa Yhdysvaltojen historian oppitunnille, sanoo Yhdysvaltoja tutkinut emeritusprofessori Markku Henriksson.” Artikkelissa tuodaan esiin seuraavaa:

”Suomalaisilla on liian ruusuinen ja jopa väärä kuva Yhdysvalloista. Tätä mieltä ovat kolme HS:n haastattelemaa tutkijaa, joilla kaikilla on kymmenien vuosien kokemus Yhdysvaltojen tutkimisessa. Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta, Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson ja kansainvälisen politiikan tutkija, toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä ovat yhtä mieltä myös siitä, että Yhdysvalloissa haastetaan nyt perinteistä vallan kolmijako-oppia toimeenpano-, tuomio- ja lainsäädäntövallasta tavalla, johon ei ole Suomessa osattu varautua.”

”Suomessa uskottiin vielä viime vuonna laajasti siihen, että Yhdysvaltain perustuslain niin sanottu checks and balances eli punnusten ja vastapunnusten -järjestelmä hillitsisi Donald Trumpin suurimmat ylilyönnit. Nyt on herännyt epäilyjä. Benita Heiskanen korostaa, ettei hän ole ollut missään vaiheessa sitä mieltä, että checks and balances hoitaisi Trumpin hallinnon ylilyönnit: ’Minä sanoin koko viime vaalikauden ajan, että Yhdysvalloissa ollaan suunnittelemassa radikaalia agendaa ja että niin kutsutut aikuiset, jotka olivat edellisessä hallinnossa mukana, eivät tule olemaan siellä enää.’ Onko meillä suomalaisilla ollut naiivi ja liian ruusuinen kuva Yhdysvalloista? ’Voi olla, että monissa piireissä näin on ollut. Ei ymmärretä Yhdysvaltojen historiaa kovin hyvin.’”

”Heiskanen arvelee, että Yhdysvaltojen suhteen Suomessa on paljon tietämättömyyttä. Hän muistuttaa, että vaikka toisen maailmansodan jälkeen maailmanjärjestys on perustunut Yhdysvaltojen johtavaan asemaan, historia ulottuu pidemmälle. Heiskanen ottaa esimerkiksi vuonna 1898 käydyn Espanjan ja Yhdysvaltojen välisen sodan, jonka Yhdysvallat voitti. Sen yhtenä seurauksena oli niin sanottu Plattin sopimus, joka mahdollisti Guantanamo Bayn tukikohdan perustamisen Kuubaan ja amerikkalaisten määräysvallan Kuuban sokeriteollisuuteen. ’Ukrainan mineraalidiili kalskahtaa vähän samanlaiselta sopimukselta. Halutaan huseerata ikään kuin omien taloudellisten ja ulkopoliittisten intressien hyväksi’, hän sanoo. Trumpin hallinnon äkilliset ulkopoliittiset käännökset ovat yllättäneet monet maat. Heiskasen mukaan nyt tulee vastaan se, että Suomi ja Eurooppa ovat laittaneet kaikki munat yhteen koriin. ’Trump on haastanut kongressin toimivaltaa.”

”Voidaan ihan perustellusti sanoa, että meneillään on perustuslaillinen kriisi, koska se miten perustuslaki on 1700-luvun lopulla luotu, se ei enää toimi tämän hallinnon puitteissa.’ Heiskasen mukaan valtaa ollaan Yhdysvalloissa asemoimassa presidentti-instituution alle mutta sitä on tapahtunut jo pitkään. Amerikkalainen kaksipuoluejärjestelmä on politisoinut instituutiot niin läpikotaisin, ettei se ole toiminut tehokkaasti pitkään aikaan. ’Niin kauan kun on noudatettu pelisääntöjä, ollaan oltu jollain tavalla tyytyväisiä mutta nyt niitä pelisääntöjä ei enää noudateta.’ Hänen mukaansa Yhdysvalloissa on ’tikittävä kaaos’. ’Siellä tulee olemaan tilanne, joka räjähtää sisäisesti.’”

Näin siis professori Benita Heiskanen. Artikkeli jatkuu seuraavasti:

”Risto E. J. Penttilän mukaan Suomella on ollut paitsi Yhdysvalloista niin koko maailmasta liian ruusuinen kuva: ’Meillä ei ollut kylmän sodan aikana liian ruusuista kuvaa maailmasta eikä suurvalloista. Silloin Suomen doktriini oli, että kaikki suurvallat ovat samanlaisia. Viimeiset 30 vuotta on ollut globalisaation ja myönteisen kehityksen aikaa. Silloin meille syntyi ruusuinen kuva maailmasta.’ ’Eihän kovin moni uskonut, että Trumpista tulisi presidentti ja jos tulisi, että hän olisi ihan noin radikaali’, Penttilä sanoo. Penttilän mukaan Yhdysvaltojen checks and balances -järjestelmä toimii yhä, ja Yhdysvaltoihin voi toistaiseksi luottaa. Yhdysvallat on siirtynyt vahvan johtajan demokratiaan mutta on toistaiseksi silti demokratia. ’Tapahtumassa on se, että republikaanit ovat ottaneet käyttöön sellaisen teorian kuin yhtenäisen toimeenpanovallan teoria. Se perustuu perustuslain artikla kahteen, jossa sanotaan, että kaikki toimeenpanovalta kuuluu presidentille.’”

”Penttilän mukaan nyt katsotaan, kuinka pitkälle presidentin valtaoikeuksien vahvistaminen ja presidentin toiminta voi mennä. Taustalla on republikaanien kokemus, etteivät he ole saaneet omia asioitaan läpi, koska hallinto on demokraattien käsissä. Penttilä sanoo, että toistaiseksi Trump on toiminut perustuslain mukaan. Nyt on kuitenkin alkanut vaihe, jossa testataan oikeuslaitoksessa hänen päätöksiään. ’Alku on ollut tällaista tulvavesistrategiaa, jossa vyörytetään kaikkea sitä tulvavettä joka paikkaan, ja nyt sitten pikkuhiljaa alkaa testauksen aika.’ Penttilä sanoo, että Suomella pitää olla suunnitelma B siltä varalta, että kaikki ei mene Natossa hyvin, koska Trumpin Nato-politiikka voi olla häilyvää.”

Näin Risto E. J. Penttilä. Seuraavaksi Hesari-artikkeli selostaa emeritusprofessori Henrikssonin näkemyksiä:

”Markku Henrikssonin mukaan Suomessa on liian ruusuinen kuva Yhdysvalloista, koska maata ja sen moninaisuutta ei tunneta tarpeeksi. ’Kyllä meillä on aika monella sellainen kritiikitön Yhdysvaltain ihailu. Ja kyllä se useimmiten tulee niiltä ihmisiltä, jotka eivät sitä maata tunne.’ Henriksson sanoo ymmärtävänsä poliitikkojen varovaisuuden. Suomi on sitouttanut turvallisuuspoliittisesti itsensä Yhdysvaltoihin. Suomen on siksi yritettävä tulla toimeen kaikkien Yhdysvaltain presidenttien kanssa eikä Suomi voi heittäytyä kriitikoksi. ’Tulee mieleen suomettumisen ajat, jolloin piti olla hyvin varovainen, mitä Neuvostoliitosta sanoi. Nyt on ehkä vähän samanlainen tilanne. Meidän poliitikkojemme pitää olla aika varovaisia, mitä sanovat Trumpista.’”

”Toimiiko Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä nyt? ’Näkemykseni on, että Yhdysvaltain punnukset ja vastapunnukset -järjestelmä, checks and balances, toimii aika hyvin. Mutta on siinä mahdollisuus – mielestäni tällä hetkellä aika pieni – että Yhdysvallat hajoaa.’ Henriksson muistuttaa, että jo Yhdysvaltain ensimmäistä presidenttiä George Washingtonia syytettiin siitä, että hän olisi pyrkinyt tyranniksi…Henriksson muistuttaa, että nyt sekä kongressi että korkein oikeus ovat harvinaisen tiukasti Trumpin käsissä. Yhdysvaltain presidenttivaltainen järjestelmä on hankala, koska presidentti voi johtaa asetuksilla, jotka on helppo kumota, mutta jos kukaan ei niitä kumoa, ne eivät kumoudu, sanoo Henriksson.”

”Henriksson myöntää, että tietyllä tavalla voi sanoa, että Yhdysvalloissa on perustuslaillinen kriisi. ’Mutta se ei ole vielä niin paha, että se halvaannuttaisi valtion kaikki demokraattiset systeemit.’ Henriksson nostaa esiin Suomen ja Yhdysvaltojen erityissuhteen, jonka juuret ovat kaukana 1600-luvulla. ’Onko sitä ollut oikeasti vai onko sitä vain mytologisoitu, mutta kuitenkin, meillä on vähän sellainen.’ Pitäisikö koko Suomen valtiojohto panna Amerikan historian oppitunnille? ’Kyllä, ehdottomasti. Koko kansa pitäisi pistää Yhdysvaltojen historian tunnille. Me luulemme tietävämme Yhdysvalloista kaiken.’”

Näin siis kolme raskaan sarjan USA-tuntijaa näkee, että on suuri ongelma se, että suomalaiset eivät oikeasti lainkaan tunne eivätkä ymmärrä USA:n historiaa, vaikka mitä ilmeisimmin syytä olisi. Merkille pantavaa on myös se, että tutkijoidenkin esitykset siitä, mistä tämänhetkisessä Trump- ja MAGA-politiikassa on kyse, voivat paikoitellen olla sangen ongelmallisia USA:n historian tulkinnan kannalta. Tämä ilmenee esimerkiksi Jimi Holmbergin 5.3.2025 päivätyssä Iltalehden artikkelissa ”Tutkijalta ankara näkemys J. D. Vancesta”, jonka ingressi toteaa: ”’En oikeastaan välitä, mitä Ukrainalle tapahtuu.’ Varapresidentti Vance on muuttanut republikaanipuolueen kantoja, uskoo asiantuntija”. Artikkelissa, jossa siteerataan Turun yliopiston tutkijatohtori Pekka Kolehmaista, esitetään muun muassa seuraavaa:

”Tutkijatohtorin mukaan Trumpin varapresidentti ei ole perinteinen republikaani, ’vaikka mieluusti sellaisen kuvan haluaa nykyään antaa. Kolehmainen sanoo Vancella olevan jo pidemmältä ajalta kytköksiä yhdysvaltalaisiin äärioikeistoajattelijoihin, kuten liikemies Peter Thieliin ja äärimonarkisti Curtis Yarviniin. Myös sympaattisena kuvattu Hillbilly Elegy sisältää tutkijatohtorin mukaan vihamielistä puhetta köyhiä kohtaan ja ajatuksia siitä, että köyhät ansaitsevat oman kohtalonsa. – Tämä on hyvin tyypillistä Vancen edustamalle ideologialle.”

”Kolehmainen kytkee Vancen osaksi modernia vaihtoehtoista oikeistoa, niin kutsuttua alt-rightia. – Hän edustaa laajemmin Yhdysvaltain nykyjärjestelmän vastakkaista ideologiaa, joka pyrkii aika perinpohjaisesti muuttamaan sitä, miten Yhdysvaltain hallinto ja koko poliittinen järjestelmä tavallaan toimii. Vance onkin itse kuvaillut olevansa ’post-liberaali’, Kolehmainen sanoo. Post-liberaalit katsovat, että koko Yhdysvaltain valtio on rakennettu väärien periaatteiden varaan. Yhdysvaltain perustajien edustama liberalismi – vapautta ja yksilönvapauksia korostava filosofia – on post-liberaalien mukaan johtanut kärsimykseen ja kurjuuteen. Ideologia linkittyy Yhdysvalloissa toimivaan katoliseen konservatismiin. Vance itse kääntyi katoliseksi vuonna 2019.”

Näin tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Iltalehden mukaan.

Kaiken edellä esitetyn nojalla voidaan tuoda esiin seuraavia näkökantoja. On varmasti juuri niin, että suomalaiset ja Suomen valtiojohto tulisi pikimmiten ohjata USA:n historian kurssille. Suomalaisilla todellakin on laajalti täysin harhaanjohtava kuva ja käsitys USA:sta. USA:n historiaa ei ymmärretä kovin hyvin ja ollaan tietämättömiä. Siksi on ollut naivia ja vaarallista, että Suomi ja Eurooppa yleisemminkin ovat laittaneet geostrategiset ja turvallisuuspoliittiset munat yhteen koriin, kuten sanonta kuuluu.

Toisaalta tällainen asiaintila ei olekaan mikään ihme siltäkään osin, jos palautat mieleen sen, mitä 7.3.2025 päivätyssä ja Patmosplussassa kuunneltavissa olevassa Viikon Ahvion ”Hollywoodin voima ja valta” -jaksossa toin esiin Hollywoodin mielenhallinnallisesta propagandavaikuttamisesta viimeisten vuosikymmenien aikana. Tähän teemaan osaltaan liittyy se, mitä Risto E. J. Penttilä toteaa katsoessaan, että viimeiset 30 vuotta on ollut globalisaation ja niin sanotusti myönteisen kehityksen aikaa. Silloin monelle todellakin syntyi tai oikeammin synnytettiin ”ruusuinen” kuva maailmasta.

Niinpä. Nyt sitten iskee aikuistenoikea realismi takaisin. Penttilä osuu oikeaan katsoessaan, että Yhdysvallat on siirtynyt vahvan johtajan demokratiaan mutta on toistaiseksi silti demokratia. Penttilä toteaa aivan oikein näinkin, että toistaiseksi Trump on toiminut perustuslain mukaan. Nyt on kuitenkin alkanut vaihe, jossa testataan oikeuslaitoksessa hänen päätöksiään.

Oikein toteaa myös Henriksson, jonka mukaan Yhdysvaltain punnukset ja vastapunnukset -järjestelmä, checks and balances, toimii aika hyvin. USA:n historia todellakin ulottuu, kuten edellä kävi ilmi, jopa myös aikaan ennen toista maailmansotaa. Henriksson muistuttaa varsin osuvasti, että jo Yhdysvaltain ensimmäistä presidenttiä George Washingtonia syytettiin siitä, että hän olisi pyrkinyt tyranniksi. Niinpä niin. Tästä Washingtonia syytettiin, mutta ei hän ollut tyranni. Nyt samasta syytetään Trumpia, mutta ei hänkään mikään tyranni ole.

Suomalaisenkin valtamedian viljelemä ”Trump on ainutlaatuisen kauhea psykopatologinen tyranni” -narratiivi uppoaa juuri niihin, jotka eivät oikeasti tiedä sen paremmin Washingtonista kuin Trumpista kuin mistään muustakaan USA:n todellisen historian henkilöistä ja poliittisen historian vaiheista. Tämä valitettava asiaintila kulminoitui jälleen siinä, miten valtamedia toi esiin Trumpin ja Zelenskyin taannoisen kohtaamisen, jota kommentoi asiallisen pätevästi professori ja dosentti Markku Ruotsila, Suomen johtava USA- ja Trump-asiantuntija.

Hesarin artikkelissa esiintyy tulkinta, jonka mukaan Yhdysvalloissa haastetaan nyt perinteistä vallan kolmijako-oppia toimeenpano-, tuomio- ja lainsäädäntövallasta. Mutta haastetaanko todella, vai onko sittenkin kyseessä radikaalin konservatiivinen palautushanke historiallisille perustuslaillisille urille, joilta on jo pitkän aikaa sitten poikettu?

Avainkysymyksiä ovat seuraavat. Edustaako Trump/MAGA todellista radikalismia vai radikaalia konservatismia, paluuta aitoon perustuslaillisuuteen? Mitä USA:n perustajaisät aatteellisesti todella edustivat ja miten Trump/MAGA oikeasti suhteutuu tähän? Kuten taannoisessa blogiartikkelissani totesin, MAGA-konservatiivinen liike ei häviä mihinkään, joten senkin liikehdinnän todellinen tausta ja sisältö, josta tekee selkoa tohtori Kevin D. Roberts J. D. Vancen esipuheella varustetussa teoksessaan Dawn’s Early Light: Taking Back Washington to Save America (Broadside Books, 2024), on syytä tuntea asiallisen akateemisesti. Edellä lainattu tutkija Kolehmaisen esittämä kuvaus ja tulkinta tästä teemasta kuitenkin horjuu.

Kolehmaisen mukaan postliberaalit katsovat, että koko Yhdysvaltain valtio on rakennettu väärien periaatteiden varaan ja että Yhdysvaltain perustajien oletetusti edustama liberalismi olisi postliberaalien mukaan johtanut kärsimykseen ja kurjuuteen. Näinhän ei asianlaita kuitenkaan ole eivätkä postliberaalit näin katso. USA:n perustajaisät eivät suinkaan edustaneet radikaalia Ranskan vallankumouksessa sittemmin ilmennyttä valistusliberalismia eivätkä USA:n valtio-opilliset perusteet suinkaan yleisen pelkistetysti kumpua 1700-luvun valistuksen utopistisen historiattomista ja yksilönvapauteen pelkistyvistä järkeisradikaaleista kumousaatteista.

Ratkaisevan tärkeitä aatteellisia juuria USA:n perustajaisille olivat sekä antiikin Rooman edustuksellisen tasavaltalaisuuden eetos ja protestanttinen kommunitarismi, kuten osoittaa valtio-opin professori Barry Alan Shain teoksessaan The Myth of American Individualism: The Protestant Origins of American Political Thought (Princeton University Press, 1994). USA perustettiin itsenäisistä valtioista muodostuvaksi vahvan presidentin johtamaksi ja kristillisen kansalaishyveellisyyden ehdollistamaksi edustukselliseksi tasavallaksi, ei suinkaan miksikään populaarin enemmistömassan ohjaamaksi kansandemokratiaksi. Geneven ja Skotlannin reformoidun protestantismin vaikutus oli erittäin suuri USA:n valtiomuotoa säädettäessä 1700-luvun lopulla. Mainitulla protestanttisella kommunitarismilla on paljon yhteistä myös edellä viitatun konservatiivisen ja traditionalistisen katolisen integralismin kanssa, vaikkei täysin yhteismitallisista suuntauksista olekaan kyse. Katolisesta integralismista tekee selkoa esimerkiksi Thomas Storck teoksessaan Foundations of a Catholic Political Order (2nd ed., Arouca Press, 2022, 1998).

Mutta USA:n historian ja perustuslaillisen valtio-opillisuuden kannalta tarkasteltuna tämän päivän MAGA-aate ja siihen liittyvät protestanttitaustainen kristillinen nationalismi, jota avaa kattavasti tohtori Stephen Wolfe teoksessaan The Case for Christian Nationalism (Canon Press, 2022), ja katolinen integralismi on todellakin paluuta USA:n liittovaltion varhaisimpien perustuksien ääreen, ei suinkaan mitään kapinaa niitä vastaan. Sen sijaan ne, jotka tulkitsevat USA:n perustajaisien edustaneen atomistista individualistista valistusliberalismia, lukevat epähistoriallisen radikaalisti ja ideologisesti USA:n perustajaisiä ja perustuslakia tämän päivän vaateista käsin.

Esimerkki tällaisesta lukemisesta on edellä lainattu Benita Heiskasen tulkinta, jonka mukaan voidaan sanoa, että meneillään on perustuslaillinen kriisi, koska se miten perustuslaki on 1700-luvun lopulla luotu, ei enää toimi tämän hallinnon puitteissa. Mutta juuri näitä liberaaleja ideologisia epähistoriallisia tulkintoja tämän päivän MAGA-aate haastaa eli ajaa radikaalin konservatiivista paluuta USA:n todellisille historialisille juurille.

Lue tarkemmin näistä teemoista 28.2.2025 päivätystä Patmos-blogi-artikkelistani ”Liberalismi häviää ja postliberalismi voittaa”.

Kaikki edellä esitetty ja toki paljon muutakin tulee ottaa lukuun, kun pohditaan, mitä oikeasti tarkoitetaan käsitteillä ”perinteinen republikaani” tai alt-right tai äärioikeisto, jotka nekään eivät ole mitenkään itsestään selviä käsitteitä. Avainkysymys kuitenkin on, onko Yhdysvaltain nykyjärjestelmä se ”perinteinen” vai itsessään epäperustuslaillisen radikaalin muutoksen tulos? Vastauksesta tähän kysymykseen toki riippuu se, ovatko nykysysteemin kriitikot oikeasti radikaaleja vai sittenkin radikaalin konservatiivisia.

Kaikki edellä USA:n historiasta selvillä olon tärkeydestä todettu soveltuu yhtä hyvin myös Suomen, Venäjän, Ukrainan ja kaikkien muidenkin historian ymmärtämisen asiayhteyteen. Näistäkin historioista ollaan valitettavan useimmiten yhtä pihalla kuin USA:n historiasta. Eikä olisi pahitteeksi ymmärtää oikeasti myös Raamattuun asiayhteydellisesti liittyvää historiaa ja kristillisen uskon, teologian ja kirkon historiaa. Näistäkin historioista ollaan hämmästyttävästi ja vaarallisesti pihalla.

Toistan vielä kappaleen 17.10.2024 julkaisemastani blogiartikkelista ”Hyviä teoksia USA:n historiasta”:

Historian tunteminen ja ymmärtäminen on tärkeää. Tämä on perusantibiootti kaikenlaista, sekä yksityisen subjektiivista että valtapoliittisen korrektia, kaninkoloilua ja disinformatiivista propagandaa vastaan. Hyvää ja oikeaa ei ole joidenkin oletetusti korrektien iskulauseiden hokeminen ja vastakkaisten mielipiteiden moraalivimmainen sensurointi, vaan todellisten historiallisten tapahtumien ja kehityskulkujen tunteminen ja syvällinen ymmärtäminen. Vasta tällaisesta perustuntemisesta ja -ymmärtämisestä käsin on sitten perustellun oikeutettua ja järkiperäisen älyllistä ottaa kantaa puolesta tai vastaan siihen tai tuohon tämän hetken kysymykseen tai poliittiseen polemiikkiin.